|
|
|
Hankekoodi: A71268
Hankkeen nimi: Ketterä ja kestävä liikkuminen Suomen kasvukäytävällä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeenlinnan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0146921-4
Jakeluosoite: PL 84
Puhelinnumero: 050 5720945
Postinumero: 13100
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.suomenkasvukaytava.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANNE HORILA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.horila(at)hameenlinna.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3011 679
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen kasvukäytävästä halutaan kehittää Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo - nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta. Erityisesti fyysinen ja digitaalinen saavutettavuus, viestintä ja innovaatioympäristön kehittäminen ovat koko kasvukäytävän yhteisiä tavoitteita. Ketterä ja kestävä liikkuminen -hankkeen tuella kehitetään liikkumisesta ja liikkumispalveluista nykyistä sujuvampia, jotta alueella työskentelevien ja asuvien ihmisten arki olisi liikkuvuudestaan huolimatta helppoa ja hyvinvoivaa - liikuttavan helppoa.
Kasvukäytävälle on kasvun vahvistamiseksi muodostettava yhtenäinen liikkumisen palveluiden järjestelmä. Suomen kasvukäytävä muodostaa maan suurimman ja tärkeimmän työmarkkina-alueen. Tämän työvoimapoolin sisällä arjen sujuvuus on pystyttävä turvaamaan. Laaja ja toimiva työmarkkina-alue on merkityksellinen yrittäjyyden edistämiseksi. Niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla työllistämisen ja työllistymisen mahdollisuudet vahvistuvat, kun saavutettavuutta kehitetään. Ihmisillä on laajemmat mahdollisuudet valita työpaikka ja asuinympäristö omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisesti Suomen kasvukäytävältä.
Suomen kasvukäytävä muodostaa nauhakaupunkimaisen aluerakenteen, monella tapaa toiminnallisen kokonaisuuden ja jo nyt infran suhteen yhtenäisen liikennejärjestelmän. Yhtenäisestä liikennejärjestelmästä huolimatta alueelta puuttuu järjestelmän päältä liikenteen ekosysteemi, ts. liikkumisen palvelut alueella ovat risaisia ja puutteellisia. Lisäksi liikkuminen digitalisoituu ja palveluistuu, käynnissä on voimakas murros. Hankkeessa kehitetään kasvukäytävän valtasuonista erityisesti päärataa ja sen asemanseutuja ketterän ja kestävän arkiliikkumisen innovaatioalustoina. Liikennemäärät kasvukäytäväalueella ovat kansallisesti ainutlaatuisen suuria. Pääradan muodostaman valtasuonen tärkeimpinä solmukohtina ja samalla jossain määrin kehityksen pullonkauloina toimivat tällä hetkellä asemanseudut. Ongelma on tunnistettu monella taholla, mutta sitä ei ole kasvukäytäväalueella vielä kootusti lähdetty ratkaisemaan. Käynnissä tai käynnistymässä on kuitenkin useampia asemanseutujen kehittämishankkeita alueella. Yhteistyö ja tiedonvaihto asemanseutujen kehittämistyössä on tärkeää ja tarvitaan koordinaatiota.
Hankkeessa vahvisettaan Suomen kasvukäytävän toimijoiden yhteistyötä ja tuetaan tiedonvaihtoa sekä osaamisen jakamista kestävään ja ketterään liikkumiseen sekä asemanseutujen kehittämiseen liittyen.
Käytävästä on jo muodostumassa green corridor -tyyppinen kokonaisuus. Kasvukäytävälle alkaa hankkeen myötä syntyä omaa brändiä, jonka ydintä ovat sujuva liikkuva arki, työ ja asmuminen nauhamaisessa kaupungissa tai pitkässä metropolissa.
Asiakkaan näkökulmasta asema on yksi kokonaisuus, mutta asema-alueen toimijakenttä on laaja. Eri osapuolten roolit, tavoitteet ja kehittämismahdollisuudet ovat osin epäselvät. Työn keskiössä on tässä hankkeessa vahvasti ihminen itse, ja liikkumisen kokemuksellisuus hänen kannaltaan. Viestinnällä ja Suomen kasvukäytävän mahdollisuuksien esille nostamisella on tärkeä merkitys. Lisäksi hankkeessa toteutetaan sarja nopeita kokeiluja sellaisista arkea helpottavista liikkujan palveluista, jotka ovat vasta esikaupallisessa vaiheessa ja jotka sen vuoksi tarvitsevat ulkopuolista tukea toteutuakseen. Tällaiset palvelut ovat samalla osa vahvistuvaa liikkumisen palveluistamisen (MaaS) toimintakenttää. Pilotoitava palvelu saattaa kehittyä myöhemmin jonkin tai joidenkin MaaS-operaattoreiden palveluketjun osaksi.
Asemanseutujen uusista innovatiivisista palvelumahdollisuuksista kiinnostuneet yritykset, alueelliset ja paikalliset t&k -toimijat (yliopistot, tiedekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja kehitysyhtiöt)sekä asukkaat ja alueella liikkuvat.
Kasvukäytäväalueen kunnat ja kaupungit, kasvukäytäväalueen maakuntaliitot, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt, LVM, Liikennevirasto, VR, HSL, Tekes
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 149
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 151 310
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 599
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 102
Maakunnat: Pirkanmaa, Kanta-Häme, Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen, Hämeenlinnan
Kunnat: Lempäälä, Riihimäki, Tampere, Hämeenlinna, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Espoo, Valkeakoski, Hausjärvi, Hämeenkyrö, Loppi, Vesilahti, Hattula, Ylöjärvi, Helsinki, Janakkala, Akaa, Pälkäne
Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 9
Postinumero: 13100
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Fossiilisten polttoaineiden vähentäminen lisää luonnonvarojen kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Vähäpäästöisten autojen lisääminen (sähköbussit jne) hidastaa ilmastonmuutosta. Myös resurssitehokkuus toimii samoin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 7 |
| Vähäpäästöisyys mahdollistaa kasvihuonekaasujen vähenemisen. Näin ollen myös maaperä ja ilma pysyvät puhtaampina, samoin pinta- ja pohjavedet. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Resurssitehokkuuden kasvattaminen vähentää materiaalien ja kulutusta ja jätteiden tuotantoa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 7 |
| Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen näkyy uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuna. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Asemanseutujen vahvistaminen innovaatioalustoina tuo näkyviin uusia ja/tai kehittyviä liiketoimintamahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Aineettomien palvelutarpeiden kartoittaminen ja uusien palveluiden kehittäminen ovat hankkeen ydinsisältöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 9 |
| Liikkuminen ja logistiikka muuttuvassa ja digitalisoituvassa ympäristössä ovat hankkeen ydinsisältöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Toimivammat matkaketjut helpottavat urbaanin liikkujan vaativaa arkea ja lisäävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Vain lieviä vaikutuksia. | ||
Suomen kasvukäytävästä halutaan kehittää Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo - nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta. Erityisesti fyysinen ja digitaalinen saavutettavuus, viestintä ja innovaatioympäristön kehittäminen ovat koko kasvukäytävän yhteisiä tavoitteita. Ketterä ja kestävä liikkuminen -hankkeen tuella on kehitetty liikkumisesta ja liikkumispalveluista nykyistä sujuvampia, jotta alueella työskentelevien ja asuvien ihmisten arki olisi liikkuvuudestaan huolimatta helppoa ja hyvinvoivaa - liikuttavan helppoa. Suomen kasvukäytävä muodostaa maan suurimman ja tärkeimmän työmarkkina-alueen. Laaja ja toimiva työmarkkina-alue on merkityksellinen yrittäjyyden edistämiseksi. Niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla työllistämisen ja työllistymisen mahdollisuudet vahvistuvat, kun saavutettavuutta kehitetään. Ihmisillä on laajemmat mahdollisuudet valita työpaikka ja asuinympäristö omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisesti Suomen kasvukäytävältä.
Ketterä ja kestävä liikkuminen Suomen kasvukäytävällä -hankkeella onnistuttiin vastaamaan kehittämistarpeeseen melko hyvin. Onnistuttiin tekemään tarkoituksenmukaisia pilotteja:
- Sähköpyöräpilotti asemanseudun viimeisen kilometrin ja työmatkapyöräilyn edistäjänä
- Automaattibussi - miten suhtaudutaan automaattiseen liikenteeseen, etuja ja mietityttäviä tekijöitä
- Matkatavaroiden etälähtöselvitys - mikäli matkatavarat voidaan jättää jo esim. hotelliin/rautatieasemalle tms. kotipaikkakunnalla/ matkakohteessa saatetaan edistää matkailijoiden siirtymistä lento-asemalle julkisilla kulkuneuvoilla
- Asemanseutujen palvelujen kehittäminen -pilotti osallisti kaupunkilaisia kehittämään ja ideoimaan oman alueen asemanseudun kehittämistä. Mukana oli noin 20 yritystä.
- Viestinnällä ja Suomen kasvukäytävän ketterän liikkumisen näkyväksi tekemisellä on keskeinen merkitys, kun halutaan edistää ketterää ja kestävää liikkumista alueella
- Verkoston rakentaminen - Asemanseutujen yhteistyön kehittäminen
Hankkeen tuloksia ja kokemuksia pyritään jakamaan avoimesti.