|
|
|
Hankekoodi: A71279
Hankkeen nimi: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 28.2.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Kainuun liitto
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: Ketunpolku 1
Puhelinnumero: 08 618991
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAVERINEN TUULA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 - 7101 008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiristyvässä markkinatilanteessa matkailukohteiden kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan tutkimusperustaista tietoa. Nykyisin saatavilla oleva tieto pohjautuu varsin suppeisiin ja yksipuolisiin Tilastokeskuksen aineistoihin. Tämä projekti pyrkii pilotoimaan Kainuun ja Pohjois -Pohjanmaan kärkimatkailukeskuksille (=kunnille) monipuolisen ja laaja-alaisen tiedonkeruujärjestelmän ja tuottamaan paikallistason tutkimustietoa matkailun suunnittelua ja kehittämistä varten. Erityisesti yritykset tarvitsevat lisääntyvässä määrin luotettavaa ja helposti tulkittavaa tietoa matkailun kehityksestä kilpailuasemansa parantamiseksi markkinoilla.
Projektin tarkoituksena on:
1) Tuottaa asiakas- ja matkailijatietoa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukeskuksista (Sotkamo, Kalajoki, Kuusamo ja Oulu). Tiedonkeruun toteuttaminen vaatii eri koulutusasteita yhdistävän sekä muita toimijoita kokoavan yhteistyöverkoston rakentamista, jossa Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kalajoen ammattiopisto sekä Kuusamon seudun kehittämisyhtiö Naturpolis Oy koordinoidusti toteuttavat pilottina tiedonkeruun etäällä toisistaan sijaitsevissa matkailukeskuksissa. Asiakas- ja matkailijatietoa kerätään sekä talvikauden että kesäkauden matkailijoista kiinnittämällä huomiota esimerkiksi matkailijoiden ikään, sosioekonomiseen asemaan, lähtöalueisiin, matkan tarkoitukseen ja kestoon, matkaseurueeseen, kulkuvälineisiin, yöpymiskohteeseen, rahankäyttöön, palveluiden käyttöön ja -tarpeeseen, lähialueen matkailukohteiden houkuttelevuuteen ja palveluiden käyttöön, asiakastyytyväisyyteen jne. Asiakas- ja matkailijatieto kuvaa kysyntänäkökulmaa.
2) Tuottaa matkailun aluetaloustietoa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksista. Tässä osiossa tarkastellaan edellisten kärkimatkailukeskusten (Sotkamo, Kalajoki, Kuusamo ja Oulu) lisäksi Puolankaa, Hyrynsalmea, Pudasjärveä ja Rokuan aluetta: Muhosta, Utajärveä ja Vaalaa. Huomio kiinnittyy kohteiden matkailun taloudellisten vaikutusten määrään, rakenteeseen ja kehitykseen sekä matkailuelinkeinon rooliin/osuuteen aluetaloudessa suhteessa muihin elinkeinoihin. Matkailun alue-taloustieto kuvaa tarjontanäkökulmaa.
3) Yhdistää edellä mainittujen kohtien (1 ja 2) tuotokset. Yhdistämisen kautta kullekin kärkimatkailukeskukselle (Sotkamo, Kalajoki, Kuusamo ja Oulu) muodostetaan matkailijasegmentit (esim. kotimainen, kansainvälinen matkailija) ja niiden ominaispiirteet sekä luodaan keskuskohtaiset tavoiteltujen segmenttien aikaansaamien taloudellisten vaikutusten ennuste- ja arviointimallit (Sotkamo, Hyrynsalmi, Puolanka, Kalajoki, Kuusamo, Pudasjärvi ja Oulu). Hyrynsalmella ja Puolangalla käytetään Sotkamon asiakas- ja matkailijatiedon rahankäyttötietoja ja Pudasjärvellä Kuusamon vastaavia. Tarvittaessa Sotkamon ja Kuusamon asiakas- ja matkailijatiedon rahankäyttötietoja voidaan hieman modifioida Hyrynsalmen, Puolangan ja Pudasjärven kohdalla. Ennuste- ja arviointimalleja voidaan soveltaa laajasti ennakoinnissa. Tässä osiossa yhdistetään kysyntä- ja tarjontanäkökulma.
Hankkeessa siis keskitytään asiakas- ja matkailijatiedon osalta Sotkamoon, Kalajokeen Kuusamoon ja Ouluun. Tarkastelussa huomioidaan edellisten lisäksi aluetaloustiedon osalta Hyrynsalmi, Puolanka, Pudasjärvi sekä Rokuan alue: Utajärvi, Muhos ja Vaala. Ennuste- ja arviointimallit rakennetaan kaikista edellisistä keskuksista lukuun ottamatta Rokuan aluetta. Tätä perusteellaan sillä, että Rokuan alueen matkailukysyntä ja -tarjonta poikkeaa kunnista, joiden matkailu on tunturikeskusmaisista. Näin ollen Sotkamon tai Kuusamon asiakas- ja matkailijatiedon rahankäyttötietojen soveltaminen Rokuan alueeseen ei ole relevanttia. Matkailukeskuksiin keskittymistä voidaan perustella valtakunnallisilla ja alueellisilla matkailustrategioilla, jotka korostavat matkailukeskusten roolia matkailu- ja aluekehityksen veturina.
Vaikka tarkastelu painottuu asiakas- ja matkailijatiedon osalta neljään kärkimatkailukeskukseen, hankkeessa huomioidaan muutkin maakuntien merkittävät matkailukohteet. Tämä tapahtuu tiedustelemalla asiakas- ja ja matkailijatiedon kyselytutkimuksissa matkailijoiden näkemyksiä muista lähialueiden matkailukohteista ja palveluista (esim. Miten kiinnostavana vierailukohteena Vuokatin kävijät pitävät Paljakka-Ukkohallan aluetta? Mitä mieltä siellä käyneet ovat ko. alueen palvelutarjonnasta? jne.).
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella ainoa matkailun tutkintoon johtaa koulutusta antava ja alan laaja-alaisempaa TKI -toimintaa harjoittava korkea-asteen oppilaitos. Näin ollen KAMK on luonteva taho projektin päähakijaksi ja koordinaatiosta vastaavaksi oppilaitokseksi. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Kalajoen ammattiopisto ja Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliitot.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat matkailuyritykset, matkailuoppilaitoset sekä kehittämisryhmät.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat matkailijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 134 382
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 114 508
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 191 973
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 168 763
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Oulunkaaren, Kajaanin, Ylivieskan, Koillismaan, Oulun, Kehys-Kainuun
Kunnat: Oulu, Utajärvi, Muhos, Kalajoki, Puolanka, Vaala, Pudasjärvi, Kuusamo, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Hankkeen kautta saadaan tietoa allokoida resursseja tehokkaasti. Näin kohdennetaan mm. matkailuinvestoinnin oikeaan kohteeseen, jolla on merkitystä taloudellisesta näkökulmasta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 1 |
| Hankkeen kautta saadaan tietoa allokoida resursseja tehokkaasti. Näin kohdennetaan mm. matkailuinvestoinnin oikeaan kohteeseen, jolla on merkitystä taloudellisesta näkökulmasta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Matkailun merkittävä alueellinen toimiala monella syrjäisellä seudulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa oli kolme osiota: asiakas- ja matkailijatieto (osio I: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Sotkamo), matkailukeskusten aluetaloustieto (osio II: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Sotkamo ja Rokua Geopark -alue: Muhos, Utajärvi ja Vaala) sekä matkailukeskusten ennuste- ja arviointimalli (osio III: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Sotkamo). Hankkeessa tuotettiin yhteistyömalli asiakas- ja matkailijatiedon keräämiseen Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kalajoen ammattiopiston välille ja matkailukeskusten aluetaloustietoa Kajaanin ammattikorkeakoulun CoReFor-hankkeessa julkaistuilla menetelmillä. Lisäksi hankkeessa luotiin uusi menetelmä matkailukeskusten talousvaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Hankkeen tuotoksena syntyi yhteensä 13 julkaisua sekä lukuisia lehti-/kolumnikirjoituksia ja esitelmiä keskeisistä tuloksista.
Hankkeen osio I perustui Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa ja Sotkamossa tehtyihin matkailijahaastatteluihin ja -kyselyihin, joita tehtiin yhteensä 2 556 kappaletta. Kyselytutkimuksilla selvitettiin esimerkiksi matkailijoiden kohdevalinnan syitä, majoitusmuotoa, tietolähteitä, rahankäyttöä sekä matkailupalveluihin tyytyväisyyttä ja palvelujen kehittämistarpeita. Hankkeen II ja II osioissa selvitettiin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten nykytilaa mittaamismallilla, matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehitystä seurantamallilla ja matkailun aluetaloudellisia vaikutusennusteita ennuste- ja arviointimallilla. Mainitut kolme mallia muodostavat työkalupakin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kokonaisvaltaiseen haltuunottoon. Malleja voidaan soveltaa matkailun alueellisen strategisen suunnitteluprosessin eri vaiheissa: matkailun nykytilan analyysivaiheessa ja tavoitteiden asettamisvaiheessa (mittaamismalli), matkailun toimenpiteiden vaikutusten määrittämisvaiheessa (ennuste- ja arviointimalli) ja matkailun kehityksen seurantavaiheessa (seurantamalli).
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa tuotettiin tietoa matkailun suunnittelun, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Hankkeessa mukana olevista kohteista tuotettu tieto on vertailukelpoista alueiden sisäisissä ja alueiden välisissä tarkasteluissa. Yhtäläinen vertailutieto on ensiarvoisen tärkeää matkailun suunnitelmallisen, systemaattisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön kannalta. Hankkeen tuottamaa tietoa matkailukeskusten asiakassegmenteistä sekä niiden rahankäytöstä ja eri matkailijaryhmien taloudellisista vaikutuksista voidaan hyödyntää markkinoinnin kohdentamisessa ja tehostamisessa sekä matkailutuotteiden kehittämisessä. Ennuste- ja arviointitieto on sovellettavissa yritysten ja alueiden kehittämishankkeiden ja investointien päätöksenteossa, suunnittelussa ja arvioinnissa.