|
|
|
Hankekoodi: A71284
Hankkeen nimi: Reframing City Districts
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.7.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero:
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: TURUN YLIOPISTO
WWW-osoite: www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ruoppila, Sampo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sampo.ruoppila(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: (040) 5926629
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Reframing City Districts (ReCiDi) hanke pyrki avaamaan asukasnäkökulmia asuinalueiden suunnittelun lähtökohdiksi. Pyrkimyksissä tiivistää kaupunkirakennetta, yksi keino varmistaa kohteiden haluttavuus on soveltaa nykyistä paremmin asumiskokemuksiin ja –toiveisiin liittyviä näkökulmia.
Kotien parhaana asiana nähtiin jokin erityisyys, joka ylittää funktionaalisuuden perusvaateet. Esimerkiksi näkymät, asuntokohtaiset ulkotilat sekä ”ylimääräiset” tai joustavat tilat. Tuloksissa korostui asuntojen kytkeytyminen ja jatkumot ulkotilaan: näkymät, parvekkeet, terassit ja patiot. Asuntojen myönteisissä piirteissä korostuivat tyypillisesti tunnelma, viihtyisyys ja vapaa-ajanvietto. Epäviihtyisyyttä ja huonoja kokemuksia asunnoissa aiheuttivat arkisia toimia ja siisteyden ylläpitoa hankaloittavat ratkaisut, kuten pieni eteinen tai vähäiset säilytystilat. Myös jokin tekninen toimimattomuus tuotiin usein esiin. Pihoissa merkityksellistä olivat sekä sosiaaliset että yksityiset alueet, ja luontoon liittyvät puuhalliset aistikokemukset. Tesomalla merkityksellisinä korostuivat lisäksi 70-luvun talojen avarat pohjat ja niiden mahdollistama asumisväljyys, kun taas Turussa nousivat esiin puutaloasumiseen liittyvät elementit, kuten vanhan arkkitehtuurin ja historiallisen miljöön arvot, mutta myös kaupunkikulttuuri ja -luonto arvostuksen kohteina. Asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu yritysten näkökulmasta parhaiten kaavavaiheessa, kaupungin koordinoidessa prosessia.
Empiiriset kohdealueet olivat tamperelainen 1960−1970-luvun metsälähiö Tesoma, jota kehitetään voimakkaasti sekä Turun Linnanfältti, joka on keskustan kupeeseen, vanhaan teolliseen ympäristöön kehittyvä uusi asuinalue. Asumiskokemuksia ja asuinympäristöä analysoitiin hyödyntäen tarjouman käsitettä. Fokusryhmähaastatteluihin yhdistettiin valokuvametodi, jonka avulla varmistettiin asukaslähtöinen näkökulma. Yrityshaastattelut painottuivat asuntojen kehittämis-, rakentamis- ja vuokraustoimintaa harjoittaviin yrityksiin
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 500
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 428
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 161 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 928
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turku
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 0 |
| Kestävä puurakentaminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Kestävä puurakentaminen, peruskorjaus vahvistaa taloja myrkyjä vastaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 0 |
| Täydennysrakentaminen vähentää painetta rakentaa muualle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 0 |
| Palvelujen parantuessa liikkumisen tarve vähenee. Täydennysarakentaminen vvähentää painetta rakentaa muualle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Täydennysrakentaminen vähentää painetta rakentaa muualle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 0 |
| Puurakenne on uusiutuva materiaali. Modulaarinen rakentaminen vähentää jätteen määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 0 |
| Mahdollisuus aurinkosähköön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 0 |
| Täydennysrakentaminen luo kysyntää ja työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Mahdollistaa yhteisten intressien löytymisen ja ideoinnin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
| Mahdollisuus yhteiskäyttöautoon ja parempiin joukkoliikenneyhteyksiin asukasmäärän kasvaessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Asumisen olojen edistäminen parantaa hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 0 |
| Tasa-arvo edistyy erlaisten tarpeiden ymmärtämisen ja huomioimisen kautta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Monikulttuurisuuden ja erilaisten tarpeiden huomioiminen projektin ytimessä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 0 |
| Lähiön uudistaminen lisää sen elinvoimaa ja säilyttää siten sosiaalisia kulttuurisia arvoja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 0 |
| Asumisen ympäsitövaikutukset yksi projektin keskeinen teema. | ||
Reframing City Districts (ReCiDi) hanke pyrki avaamaan asukasnäkökulmia asuinalueiden suunnittelun lähtökohdiksi. Pyrkimyksissä tiivistää kaupunkirakennetta, yksi keino varmistaa kohteiden haluttavuus on soveltaa nykyistä paremmin asumiskokemuksiin ja –toiveisiin liittyviä näkökulmia.
Kotien parhaana asiana nähtiin jokin erityisyys, joka ylittää funktionaalisuuden perusvaateet. Esimerkiksi näkymät, asuntokohtaiset ulkotilat sekä ”ylimääräiset” tai joustavat tilat. Tuloksissa korostui asuntojen kytkeytyminen ja jatkumot ulkotilaan: näkymät, parvekkeet, terassit ja patiot. Asuntojen myönteisissä piirteissä korostuivat tyypillisesti tunnelma, viihtyisyys ja vapaa-ajanvietto. Epäviihtyisyyttä ja huonoja kokemuksia asunnoissa aiheuttivat arkisia toimia ja siisteyden ylläpitoa hankaloittavat ratkaisut, kuten pieni eteinen tai vähäiset säilytystilat. Myös jokin tekninen toimimattomuus tuotiin usein esiin. Pihoissa merkityksellistä olivat sekä sosiaaliset että yksityiset alueet, ja luontoon liittyvät puuhalliset aistikokemukset. Tesomalla merkityksellisinä korostuivat lisäksi 70-luvun talojen avarat pohjat ja niiden mahdollistama asumisväljyys, kun taas Turussa nousivat esiin puutaloasumiseen liittyvät elementit, kuten vanhan arkkitehtuurin ja historiallisen miljöön arvot, mutta myös kaupunkikulttuuri ja -luonto arvostuksen kohteina. Asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu yritysten näkökulmasta parhaiten kaavavaiheessa, kaupungin koordinoidessa prosessia.
Empiiriset kohdealueet olivat tamperelainen 1960−1970-luvun metsälähiö Tesoma, jota kehitetään voimakkaasti sekä Turun Linnanfältti, joka on keskustan kupeeseen, vanhaan teolliseen ympäristöön kehittyvä uusi asuinalue. Asumiskokemuksia ja asuinympäristöä analysoitiin hyödyntäen tarjouman käsitettä. Fokusryhmähaastatteluihin yhdistettiin valokuvametodi, jonka avulla varmistettiin asukaslähtöinen näkökulma. Yrityshaastattelut painottuivat asuntojen kehittämis-, rakentamis- ja vuokraustoimintaa harjoittaviin yrityksiin