Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71284

Hankkeen nimi: Reframing City Districts

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.7.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero:

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: TURUN YLIOPISTO

WWW-osoite: www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ruoppila, Sampo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sampo.ruoppila(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: (040) 5926629

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Reframing City Districts (ReCiDi) hanke pyrki avaamaan asukasnäkökulmia asuinalueiden suunnittelun lähtökohdiksi. Pyrkimyksissä tiivistää kaupunkirakennetta, yksi keino varmistaa kohteiden haluttavuus on soveltaa nykyistä paremmin asumiskokemuksiin ja –toiveisiin liittyviä näkökulmia.

Kotien parhaana asiana nähtiin jokin erityisyys, joka ylittää funktionaalisuuden perusvaateet. Esimerkiksi näkymät, asuntokohtaiset ulkotilat sekä ”ylimääräiset” tai joustavat tilat. Tuloksissa korostui asuntojen kytkeytyminen ja jatkumot ulkotilaan: näkymät, parvekkeet, terassit ja patiot. Asuntojen myönteisissä piirteissä korostuivat tyypillisesti tunnelma, viihtyisyys ja vapaa-ajanvietto. Epäviihtyisyyttä ja huonoja kokemuksia asunnoissa aiheuttivat arkisia toimia ja siisteyden ylläpitoa hankaloittavat ratkaisut, kuten pieni eteinen tai vähäiset säilytystilat. Myös jokin tekninen toimimattomuus tuotiin usein esiin. Pihoissa merkityksellistä olivat sekä sosiaaliset että yksityiset alueet, ja luontoon liittyvät puuhalliset aistikokemukset. Tesomalla merkityksellisinä korostuivat lisäksi 70-luvun talojen avarat pohjat ja niiden mahdollistama asumisväljyys, kun taas Turussa nousivat esiin puutaloasumiseen liittyvät elementit, kuten vanhan arkkitehtuurin ja historiallisen miljöön arvot, mutta myös kaupunkikulttuuri ja -luonto arvostuksen kohteina. Asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu yritysten näkökulmasta parhaiten kaavavaiheessa, kaupungin koordinoidessa prosessia.

Empiiriset kohdealueet olivat tamperelainen 1960−1970-luvun metsälähiö Tesoma, jota kehitetään voimakkaasti sekä Turun Linnanfältti, joka on keskustan kupeeseen, vanhaan teolliseen ympäristöön kehittyvä uusi asuinalue. Asumiskokemuksia ja asuinympäristöä analysoitiin hyödyntäen tarjouman käsitettä. Fokusryhmähaastatteluihin yhdistettiin valokuvametodi, jonka avulla varmistettiin asukaslähtöinen näkökulma. Yrityshaastattelut painottuivat asuntojen kehittämis-, rakentamis- ja vuokraustoimintaa harjoittaviin yrityksiin

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 428

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 161 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 928

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turku

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuoli on vahvasti huomiotava tekijä mm. asumispreferensseissä ja focus-ryhmien muodostamisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Huomiomme tämän kaikissa projekteissamme.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin kohdennus on sukupuolen vaikutus valintoihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 0
Kestävä puurakentaminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 7
Kestävä puurakentaminen, peruskorjaus vahvistaa taloja myrkyjä vastaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 0
Täydennysrakentaminen vähentää painetta rakentaa muualle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 0
Palvelujen parantuessa liikkumisen tarve vähenee. Täydennysarakentaminen vvähentää painetta rakentaa muualle.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Täydennysrakentaminen vähentää painetta rakentaa muualle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Puurakenne on uusiutuva materiaali. Modulaarinen rakentaminen vähentää jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 0
Mahdollisuus aurinkosähköön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Täydennysrakentaminen luo kysyntää ja työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Mahdollistaa yhteisten intressien löytymisen ja ideoinnin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Mahdollisuus yhteiskäyttöautoon ja parempiin joukkoliikenneyhteyksiin asukasmäärän kasvaessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Asumisen olojen edistäminen parantaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Tasa-arvo edistyy erlaisten tarpeiden ymmärtämisen ja huomioimisen kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Monikulttuurisuuden ja erilaisten tarpeiden huomioiminen projektin ytimessä.
Kulttuuriympäristö 8 0
Lähiön uudistaminen lisää sen elinvoimaa ja säilyttää siten sosiaalisia kulttuurisia arvoja.
Ympäristöosaaminen 4 0
Asumisen ympäsitövaikutukset yksi projektin keskeinen teema.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Reframing City Districts (ReCiDi) hanke pyrki avaamaan asukasnäkökulmia asuinalueiden suunnittelun lähtökohdiksi. Pyrkimyksissä tiivistää kaupunkirakennetta, yksi keino varmistaa kohteiden haluttavuus on soveltaa nykyistä paremmin asumiskokemuksiin ja –toiveisiin liittyviä näkökulmia.

Kotien parhaana asiana nähtiin jokin erityisyys, joka ylittää funktionaalisuuden perusvaateet. Esimerkiksi näkymät, asuntokohtaiset ulkotilat sekä ”ylimääräiset” tai joustavat tilat. Tuloksissa korostui asuntojen kytkeytyminen ja jatkumot ulkotilaan: näkymät, parvekkeet, terassit ja patiot. Asuntojen myönteisissä piirteissä korostuivat tyypillisesti tunnelma, viihtyisyys ja vapaa-ajanvietto. Epäviihtyisyyttä ja huonoja kokemuksia asunnoissa aiheuttivat arkisia toimia ja siisteyden ylläpitoa hankaloittavat ratkaisut, kuten pieni eteinen tai vähäiset säilytystilat. Myös jokin tekninen toimimattomuus tuotiin usein esiin. Pihoissa merkityksellistä olivat sekä sosiaaliset että yksityiset alueet, ja luontoon liittyvät puuhalliset aistikokemukset. Tesomalla merkityksellisinä korostuivat lisäksi 70-luvun talojen avarat pohjat ja niiden mahdollistama asumisväljyys, kun taas Turussa nousivat esiin puutaloasumiseen liittyvät elementit, kuten vanhan arkkitehtuurin ja historiallisen miljöön arvot, mutta myös kaupunkikulttuuri ja -luonto arvostuksen kohteina. Asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu yritysten näkökulmasta parhaiten kaavavaiheessa, kaupungin koordinoidessa prosessia.

Empiiriset kohdealueet olivat tamperelainen 1960−1970-luvun metsälähiö Tesoma, jota kehitetään voimakkaasti sekä Turun Linnanfältti, joka on keskustan kupeeseen, vanhaan teolliseen ympäristöön kehittyvä uusi asuinalue. Asumiskokemuksia ja asuinympäristöä analysoitiin hyödyntäen tarjouman käsitettä. Fokusryhmähaastatteluihin yhdistettiin valokuvametodi, jonka avulla varmistettiin asukaslähtöinen näkökulma. Yrityshaastattelut painottuivat asuntojen kehittämis-, rakentamis- ja vuokraustoimintaa harjoittaviin yrityksiin