Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71294

Hankkeen nimi: SÄRMÄ - Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358407167630

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Flyktman Teppo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teppo.flyktman(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407167630

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa ollaan sähkön mikrotuotannon laajamittaisen yleistymisen kynnyksellä. Kehitystä ovat hidastaneet mm. laiteinvestointien pitkäksi koettu takaisinmaksuaika sekä kokemuksen puute ko. tekniikasta. Koska sähkön mikrotuotantoon liittyvän teknologian hyödyntäminen ei ole vielä laajamittaista Suomessa, on alalla piilossa olevaa liiketoimintapotentiaalia. Kotimaisten mikrotuotanto- ja älyverkkoratkaisujen kehittyminen ja yleistyminen avaa uusia mahdollisuuksia myös vientituotteiden syntymiselle.

Projektissa rakennetaan sähkön mikrotuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen toimintaympäristö (TKI- ja koulutusympäristö) yritysten esiintuomien tarpeiden mukaisesti, sisältäen mm. verkkoon liitettäviä tai saarekekäyttöön soveltuvia sähkön mikrotuotannon laitteistoja (aurinko, tuuli, biokaasu) sekä älykkäiden sähköverkkojen laitteistoja kysynnän joustoon, kuormanhallintaan ja mittauksiin liittyen. Toimintaympäristö tukee koulutuksen ja tiedon jalkauttamisen lisäksi myös uusien palvelukonseptien ja niihin liittyvien teknisten ratkaisujen testaamista sekä kehittämistä. Tärkeällä sijalla on saada käytännön koeajo- ja testituloksia Keski-Suomen olosuhteissa standardikomponenteilla toteutetuilla teknisillä ratkaisuilla. Älykkäiden sähköverkkojen mahdollistama kysyntäjousto ja muut uudet toimintatavat avaavat uusia ja mielenkiintoisia liiketoimintamalleja sähkönkäyttäjien ja mikrotuottajien keskuudessa, mutta käytännön ratkaisut ja toimintamallit puuttuvat. Esimerkiksi maatiloilla sähkön mikrotuotanto ja kysyntäjousto lisäävät energiaomavaraisuutta ja saattavat avata tulevaisuudessa mahdollisuuksia ”energiayrittäjyydelle” tai muille uudenlaisille sähköyhtiöiden kanssa toteutetuille toimintamalleille.

Projektin tuloksina Keski-Suomen alueen yritysten ja muiden toimijoiden käytettävissä on:
1. Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristö sisältäen laitteistoja ja osaamista
2. Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristöä hyödyntäviä koulutuspaketteja
3. Tietoa sähkön mikrotuotannon, kysyntäjouston, kuormanhallinnan ja energian varastoinnin ratkaisuista sekä vaikutuksista sähköverkkoon eri sovelluskohteissa perustuen koeajoihin
4. Yritys-ja asiantuntijaverkosto

Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristöä hyödynnetään TKI-toiminnan ohella yritysten täydennyskoulutuksessa sekä insinöörikoulutuksessa. Projektissa syntyvän osaamisen laaja jalkauttaminen synnyttää pitkäkestoisia vaikutuksia yleisen osaamisen kasvun myötä. Hanke edistää uusien liiketoiminta-aihioiden ja start-up –yritysten syntymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat seuraavat Keski-Suomen alueella sijaitsevat toimijat:
- Hankkeen partneriyritykset
- JAMK Teknologiayksikkö
- JAMK Teknologiayksikön henkilöstö ja hankkeelle työskentelevät uudet henkilöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Sähkön mikrotuotannon ratkaisuja kehittävät yritykset
- Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyviä tuotteita ja ratkaisuja kehittävät yritykset
- Verkonhaltijat ja energiayhtiöt
- Sähköalan urakointia ja/tai suunnittelua tekevät yritykset
- Infrastruktuuria suunnittelevat ja rakentavat tahot
- Sähköalan opiskelijat
- Loppukäyttäjät (mm. maatilat, kiinteistöjen omistajat)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 167 660

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 167 660

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 182 515

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 185 515

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jämsän, Jyväskylän, Joutsan, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Kannonkoski, Kinnula, Karstula, Pihtipudas, Joutsa, Viitasaari, Saarijärvi, Keuruu, Jyväskylä, Petäjävesi, Äänekoski, Kyyjärvi, Kuhmoinen, Hankasalmi, Uurainen, Multia, Luhanka, Jämsä, Konnevesi, Laukaa, Muurame, Kivijärvi, Toivakka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Valmisteltaessa hankehakemusta on tarkasteltu sukupuolen mahdollista vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja sen toimintaympäristössä. Tarkastelun perusteella ei ole havaittu seikkoja, joiden perusteella sukupuolella olisi vaikutusta hankkeen toimenpiteisiin, joten ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Hankkeen valmisteluun on osallistunut molempien sukupuolten edustajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Hankkeesta kerättävää palautetta analysoitaessa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin, jotta pystytään analysoimaan mahdollisia eroja. Korjaavia toimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan saadun palautteen perusteella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, joten hankkeessa ei toteuteta erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön mikrotuotannossa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Uusiutuvien energialähteiden käyttö vähentää CO2 -päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön mikrotuotannossa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Optimoitu hybridituotanto lisää energiatehokkkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön mikrotuotannossa pienentää hiilijalanjälkeä ja edistää vähähiilistä taloutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Edistää Cleantech ratkaisuja ja uusiutuvan energian sekä biotalouden yrittäjyyttä energian sähkön tuotannossa ja loppukäyttäjien energiaomavaraisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
-
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
-
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
-
Tasa-arvon edistäminen 0 0
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
-
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sähkön mikrotuotannon ja älykkään sähköverkon ratkaisujen osaamistarve on kasvanut voimakkaasti viime vuosina johtuen siitä, että sähkön mikrotuotanto yleistyy kiihtyvällä vauhdilla ja samaan aikaan myös kuormanhallintaan, sähkönlaatuun ja toimitusvarmuuteen sekä sähkön käytön optimointiin liittyvät tarpeet ovat kasvaneet. Nämä tarpeet moninaistuvat edelleen tulevaisuudessa sähkönkäyttötapojen muuttuessa. Alalla on myös piilossa olevaa liiketoimintapotentiaalia sekä uusia sovellusmahdollisuuksia. Kotimaisten mikrotuotanto- ja älyverkkoratkaisujen kehittyminen ja yleistyminen avaa uusia mahdollisuuksia myös uusien vientituotteiden syntymiselle. Sähkön kulutuksen ohjaaminen optimaalisesti kysynnän, tuotannon ja hinnan mukaan on tulevaisuutta. Toisaalta tulevaisuuden uudet sähkönkäyttötavat, esimerkiksi sähköautojen lataus, asettaa uudenlaisia vaatimuksia älykkäälle kuormanhallinnalle. Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkoja hyödyntävien sovellusten yleistymisen kannalta on tärkeää, että tarjolla on laadukasta ja käytännönläheistä koulutus- ja TKI-toimintaa sekä näitä tukevia laiteympäristöjä.

Projektin tarkoituksena oli perustaa koulutuskäyttöön sopiva ja yritysten tarpeisiin perustuva sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristö, joka sisältää laitteistoja ja tuottaa uutta osaamista.

Projektin tärkeimpänä toimenpiteenä rakennettiin sähkön mikrotuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen toimintaympäristö (TKI- ja koulutusympäristö) yritysten esiintuomien tarpeiden mukaisesti. Toimintaympäristö sisältää mm. verkkoon liitettäviä ja myös saarekekäyttöön soveltuvia sähkön mikrotuotannon laitteistoja (aurinko, tuuli, biokaasu) sekä älykkäiden sähköverkkojen laitteistoja kysynnän joustoon, kuormanhallintaan ja mittauksiin liittyen. Uusi toimintaympäristö tukee jatkossa koulutuksen ja tiedon jalkauttamisen lisäksi myös uusien liiketoimintakonseptien ja teknisten ratkaisujen testaamista sekä kehittämistä.

Hankkeessa perustetun laiteympäristön ydin on osittain kokeellinen hybridikonvertterilaitteisto, joka on liikuteltavissa kenttäkohteisiin. Lisäksi ympäristöön sisältyy mm. aurinkosähköjärjestelmä, verkkoon syöttävä tuulisimulaattori, aurinkosähkösimulaattori sekä kattavat olosuhdemittaukset aurinkosähköjärjestelmän toiminnan seuraamiseksi. Laitteistot integroitiin rakennusautomaatiojärjestelmiin, jotka hankittiin vuosina 2012-2013 toteutetussa Rakennusautomaation TKI –ympäristö –hankkeessa. Integraatio mahdollistaa kulutuksen optimointiin liittyvät kokeilut ja optimointiratkaisujen jatkokehityksen. Lisäksi hankkeessa toteutettiin esimerkkisovelluksena aurinkosähköjärjestelmän toimintaa ja hyötysuhdetta valvova rakennusautomaatiosovellus, jossa hyödynnetään hankittuja olosuhdemittauksia.

Tärkeällä sijalla projektissa oli saada käytännön koeajo- ja testituloksia Keski-Suomen olosuhteissa standardikomponenteilla toteutetuilla teknisillä ratkaisuilla. Hankkeessa perustettuun toimintaympäristöön sisältyvillä uusiutuvan energian laitteistoilla suoritettiin koeajoja JAMKin pääkampuksella sekä kenttäkohteissa ja tehtiin näihin liittyvät sähkönlaatumittaukset.

Projektin tuloksina JAMKin, Keski-Suomen alueen yritysten ja muiden toimijoiden käytettävissä on:

1. Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristö sisältäen laitteistoja ja osaamista

2. Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristöä hyödyntäviä koulutuspaketteja

3. Uutta tietoa ja sen mahdollistamaa osaamista sähkön mikrotuotannon, kysyntäjouston, kuormanhallinnan ja energian varastoinnin ratkaisuista sekä niiden vaikutuksista sähköverkkoon erilaisissa sovelluskohteissa

4. Aktiivinen aiheen parissa toimiva yritys- ja asiantuntijaverkosto

Sähkön mikrotuotannon ja älyverkkojen toimintaympäristöä hyödynnetään TKI-toiminnan ohella yritysten täydennyskoulutuksessa sekä insinöörikoulutuksessa. Projektin tulosten laaja hyödyntäminen synnyttää pitkäkestoisia vaikutuksia lisäten sähkön mikrotuotantoon ja älyverkkoihin liittyvää osaamista ja avaten mahdollisuuksia uusien ratkaisujen käytölle.