Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71309

Hankkeen nimi: Future energy storage solutions in marine installations

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20 SKINNARILANKATU 34

Puhelinnumero:

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA

WWW-osoite: www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pinomaa, Antti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.pinomaa(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408337291

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiinnostus uutta ympäristöystävällistä meriteknologiaa kohtaan on kasvamassa maailmanlaajuisesti. Käynnissä oleva muutos tarjoaa markkinoita uusille teknologisille sovelluksille meriteollisuudessa. Kilpailuetu voidaan saavuttaa erityisesti energiatehokkailla ratkaisuilla, joissa investointi- ja käyttökustannukset pienenevät samalla kun täytetään vaativat ympäristömääräykset ja järjestelmän luotettavuus paranee. Lisäämällä hybridikäyttöihin energiavarastokomponentti sekä optimoimalla järjestelmän ohjaustekniikka voidaan laivakäyttöjen energia- ja kustannustehokkuutta sekä suorituskykyä parantaa merkittävästi. Tähän asti energian varastointia ei ole laajemmin käytetty merisovelluksissa. Nopea kehitys akkuteknologiassa on kuitenkin kasvattanut kiinnostusta energiavarastoihin etenkin lyhyen merenkulun hybridi-ratkaisuissa.
Aluksen energianvarastointijärjestelmän lisäksi tulevaisuuden alustyypit voivat hyödyntää myös satama-alueen uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä edellyttää satamassa tukijärjestelmiä hybridi- ja täyssähköisille aluksille. Sataman tukijärjestelmä voi tarjota nopeaa latausta sekä suoran yhteyden alueen uusiutuviin energialähteisiin. Merkittävä tekijä optimaalisten kustannusten kannalta on myös joustava integrointi paikalliseen sähköverkkoon.
Tämä tutkimushanke tutkii ja kehittää laivoihin uusia energiatehokkaita käyttövoimaratkaisuja hyödyntäen hybriditeknologiaa ja energiavarastoja. Lisäksi hanke tutkii myös tarvittavaa satamainfrastruktuuria, joka mahdollistaa aluksen integroinnin maalla olevaan sähköverkkoon ja uusiutuviin energialähteisiin. Tällaisen järjestelmän optimaalinen toiminta edellyttää myös järjestelmän tiedonhallinnan ja seurannan ulottamista sekä satamiin että aluksiin, mikä on myös yksi tutkimuksen kohteista. Tutkimusmenetelminä ovat mallintaminen ja simulointi, eri järjestelmävaihtoehtojen suorituskyvyn analysointi eri käyttöolosuhteissa ja pienimuotoiset laboratoriodemonstraatiot.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 432 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 432 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 432 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 432 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Koska projektin päätavoitteena on teknisten ratkaisujen kehittäminen ja demonstrointi, ei toimintaympäristöä analysoitu sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin tavoitteet eivät liity suoraan tai välillisesti sukupuolten tasa-arvoon, mutta sukupuolinäkökulma tullaan ottamaan huomioon tutkimustyön organisoinnissa ja tulosten linkittymistä tasa-arvoasioihin tarkastellaan projektin eri vaiheissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projektin päätavoitteena on teknisten ratkaisujen kehittäminen ja demonstrointi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Tavoitteena on ratkaisu, jolla pystytään merkittävästi parantamaan laivaliikenteen energiatehokkuutta hyödyntäen myös uusiatuvia energialähteitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 9
-
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 0
Laivojen parantuneella energiatehokkuudella on välillinen vaikutus esim. meren eliöstöön päästöjen pienenemisen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 0
Kehitettävät energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen vähentävät kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Saaristomeren biosfäärin vähenevä ympäristökuormitus
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
-
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 0
Yhtenä tavoitteena on nimenomaan uusiutuvien energialähteiden laajamittaisempi hyödyntäminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Hankkeessa kehitetään mukana olevien yritysten liiketoiminnan kehittämistä tukevia ratkaisuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Tutkimuksen tuloksen syntyy mahdollisesti patentteja sekä ideoita aiheeseen liittyvistä palveluista.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Tavoitteena on kehittää erityisesti laivaliikenteeseen kestäviä ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Teknologia-alan työpaikkojen lisaantyminen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
-
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 0 2
Laivojen energiatehokkuus ja mahdollisuus hyödyntää niissä myös uusiutuvaa energiaa parantaa välillisesti meriliikenteeseen liittyvää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kiinnostus uutta ympäristöystävällistä meriteknologiaa kohtaan on kasvamassa maailmanlaajuisesti. Käynnissä oleva muutos tarjoaa markkinoita uusille teknologisille sovelluksille meriteollisuudessa. Kilpailuetu voidaan saavuttaa erityisesti energiatehokkailla ratkaisuilla, joissa investointi- ja käyttökustannukset pienenevät samalla kun täytetään vaativat ympäristömääräykset ja järjestelmän luotettavuus paranee. Lisäämällä hybridikäyttöihin energiavarastokomponentti sekä optimoimalla järjestelmän ohjaustekniikka voidaan laivakäyttöjen energia- ja kustannustehokkuutta sekä suorituskykyä parantaa merkittävästi. Tähän asti energian varastointia ei ole laajemmin käytetty merisovelluksissa. Nopea kehitys akkuteknologiassa on kuitenkin kasvattanut kiinnostusta energiavarastoihin etenkin lyhyen merenkulun hybridi-ratkaisuissa.
Aluksen energianvarastointijärjestelmän lisäksi tulevaisuuden alustyypit voivat hyödyntää myös satama-alueen uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä edellyttää satamassa tukijärjestelmiä hybridi- ja täyssähköisille aluksille. Sataman tukijärjestelmä voi tarjota nopeaa latausta sekä suoran yhteyden alueen uusiutuviin energialähteisiin. Merkittävä tekijä optimaalisten kustannusten kannalta on myös joustava integrointi paikalliseen sähköverkkoon.
Tämä tutkimushanke tutkii ja kehittää laivoihin uusia energiatehokkaita käyttövoimaratkaisuja hyödyntäen hybriditeknologiaa ja energiavarastoja. Lisäksi hanke tutkii myös tarvittavaa satamainfrastruktuuria, joka mahdollistaa aluksen integroinnin maalla olevaan sähköverkkoon ja uusiutuviin energialähteisiin. Tällaisen järjestelmän optimaalinen toiminta edellyttää myös järjestelmän tiedonhallinnan ja seurannan ulottamista sekä satamiin että aluksiin, mikä on myös yksi tutkimuksen kohteista. Tutkimusmenetelminä ovat mallintaminen ja simulointi, eri järjestelmävaihtoehtojen suorituskyvyn analysointi eri käyttöolosuhteissa ja pienimuotoiset laboratoriodemonstraatiot.