Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71327

Hankkeen nimi: Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0600598-8

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 0447942209

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Randelin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimistopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.randelin(at)mikseimikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440361607

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä -hanke valmistelee valtakunnallisen sotahistoriakeskuksen perustamista Mikkeliin. Mikkeli tunnetaan päämajakaupunkina, jossa on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa. Kaupungissa on yli 40 vuotta toiminut Päämajamuseo ja 1980-luvulta lähtien Jalkaväkimuseo. Sota- ja erityisesti päämajahistoria on alueen kulttuuriperinnön kärkiteema, joka erottaa seudun kaikista muista Suomen paikkakunnista. Mikkeli on kansallisesti merkittävä arkistokaupunki, jolla on käytössään valtakunnallisesti poikkeuksellisen hyvät teknologiset ja tiedolliset edellytykset soveltavan tutkimuksen kaupallistamiseen ja elinkeinoa tukeviin sovelluksiin. Vuonna 2018 kaupungissa avataan arkistolaitoksen keskusarkisto, johon voidaan sijoittaa puolustushallinnon keskeiset sota-ajan arkistot. Toisessa maailmansodassa luovutettujen alueiden arkistoaines sijaitsee Mikkelin maakunta-arkistossa. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston/Kansalliskirjaston digitointi - ja konservointikeskus sekä muut Digital Mikkeli -klusterin toimijat muodostavat maakunnan kehittyvän digitaalisen kärjen ytimen. Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä -hanke tähtää alueen elinvoiman vahvistamiseen alueellista ja kansallista kulttuuriperintöä hyödyntäen matkailun ja digitaalisen osaamisen avulla. Hankkeessa kokeillaan sotahistoriaan liittyvien sisältöjen ja digitaalisten mahdollisuuksien ennakkoluulottomia yhdistelmiä.

Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä -hankkeella on kaksi päätavoitetta: tuottaa tarvittavia aineistoja, selvityksiä, suunnitelmia ja sopimuksia fyysisen ja sähköisen sotahistoriakeskuksen perustamiseksi ja toisaalta kokeilla ja tuottaa sotahistoriaan pohjaavia sähköisiä tuotteita ja palveluja, jotka palvelevat yrityksiä ja yleisöä ennen keskuksen perustamista.

Syksyllä 2014 toteutettiin Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke. Sen mukaan suunnitelmissa oleva sotahistoriakeskus nähdään ensisijaisesti toisen maailmansodan, talvi- ja jatkosodan taistelukenttien ja kotirintaman tapahtumien kokemus- ja elämyskeskuksena ja oppimisympäristönä, yksityisten ihmisten sota-aikaa kuvaavien aineistojen sähköisenä arkistona ja sotahistoriaan ja sota-aikaan liittyvien digitaalisten palvelujen ylläpitäjänä ja tarjoajana. Keskuksen toteutuksessa korostetaan yksilöllisiä, inhimillisiä kokemuksia joihin kävijä voi samaistua ja joista hän voi oppia. Kehittyvään mediateknologiaan perustuva keskus on moniääninen ja interaktiivinen sotahistoriaa esittelevä matkailu- ja tietokeskus, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti. Tieto- ja näyttelykeskus tukee alueen matkailu- ja kulttuuripalvelujen kokonaisuutta. Sotahistoriakeskus on laajan verkoston solmukohta, joka kokoaa ja yhdistää sotahistoriaan liittyvää tietoa, kokemusta, kohteita ja ihmisiä. Keskuksella on kansalliset ja kansainväliset verkostot, historiaan liittyvää sisältö-osaamista ja se käyttää tukena uutta teknologiaa asioiden esittämisessä. Historiaan ja erityisesti sotahistoriaan liittyy paljon aineettomia elementtejä; arvoja ja arvostuksia, muistoja ja muistitietoa. Ne vaikuttavat sekä yksilön että yhteisön, myös valtion, elämässä ja toiminnassa. Perustettavan sotahistoriakeskuksen tavoitteena on luoda aineettomasta ja aineellisesta kulttuuriperinnöstä innovaatioita, jotka puolestaan todentuvat tuotteiksi ja palveluiksi, yksilön ja yhteisön itsetuntemuksen lisääjiksi ja elinkeinotoiminnan osiksi. Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä -hanke demonstroi ja kokeilee näitä mahdollisuuksia.

Hankkeen tavoitteena on

TAVOITE 1. Luoda sisältösuunnitelma, joka linjaa sotahistoriakeskuksen näkökulman ja pääviestin sekä asemoi sen kansallisessa ja kansainvälisessä alan kentässä.
- kootaan tieteellinen asiantuntijaryhmä (5-10 asiantuntijaa), joka linjaa tulevan keskuksen ydinviestin ja näkökulman. TOIMENPITEET:
- järjestetään kansainvälinen sotahistoriaa ja sen esittämistapoja käsittelevä seminaari, joka toimii kansainvälisen verkostoitumisen alkuna
- edellä mainittuun pohjautuen, laaditaan sotahistoriakeskuksen näyttelysuunnitelma sille tasolle, että voidaan laskea realistiset kustannukset toteutukselle. Sisältää oppimisympäristö- ja pedagogisen näkökulman.
- toteutaan sotahistoriakeskus.fi -verkkosivusto, joka toimii pääasiallisesti paitsi hankkeen viestintä- ja markkinointikanavana, erityisesti verkkopalvelujen ym. julkaisualustana
- järjestetään yleisötilaisuuksia hankkeen esittelemiseksi ja palautteen saamiseksi - osallistetaan yhteisö ja pyritään rakentamaan sotahistoriakeskushankkeelle laaja hyväksyntä.

TAVOITE 2. Toteuttaa esiselvityksen mukaisia esimerkkejä digitaalisen tiedon hyödyntämisestä matkailuyritysten ja museoiden käyttöön. TOIMENPITEET:
- luodaan kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa toimintamalli tiedon jalostamiseksi Sotahistoriaan liittyväksi teemalliseksi palveluksi
- toteutetaan 3-5 esiselvityksessä esitettyä digitaalista demonstraatiota (esim. selainpohjainen mobiilioptimoitu pelimäinen palvelu verkostolle, pelillistetty näyttelykokemus, erilaisia datavisualisointeja, simuloituja näyttelytiloja, tmv.)

TAVOITE 3. Laatia sotahistoria-aineistojen verkkopalvelu Memoriaalin perustamis- ja toimintasuunnitelma yhteistyössä Mamkin ja arkistolaitoksen kanssa. TOIMENPITEET:
Memoriaali on palvelu, joka yhdistää, jakaa ja tallentaa sotahistoriaan liittyviä digitaalisia aineistoja käytettäväksi itsenäisesti tai muiden arkisto-, historia- tai näyttelypalvelujen yhteydessä. Verkossa jo olevia sotahistoriallisia aineistoja on runsaasti. Vuorovaikutteisuus ja käyttäjien voimaannuttaminen on web 2.0-palveluiden ominaispiirre. Memoriaali antaa käyttäjille mahdollisuuden korjata ja täydentää asiantuntijoiden tuottamaa dataa ja täydentää palvelua omilla yksityisillä aineistoillaan. Käyttäjien tuottama sisältö voidaan linkittää muiden käyttäjien luomaan sisältöön, mikä luo mahdollisuuden jatkuvaan aineistojen rikastamiseen.
- tehdään toimintasuunnitelma datan keräämisen, jakamisen ja tallentamisen käyttöliittymästä ja säilytysratkaisusta.

TAVOITE 4. Käydä rahoitusneuvotteluja ja saada sitoumuksia ja/tai vakavasti otettavia lupauksia sotahistoriakeskuksen rahoituksesta julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta. TOIMENPITEET:
- selvitetään taloudelliset ja juridiset kysymykset ja päätetään keskuksen organisoitumismallista
- käydään rahoitusneuvottelut yksityisten ja julkisten rahoittajien kanssa, pyritään ennakkosopimuksiin

TAVOITE 5. Edistää alueen kulttuuriperintöä hyödyntävää elinkeinotoimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän julkisyhteisöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkostoitumisen ja tuotekehittelyn avulla. TOIMENPITEET:
- kootaan paikalliset ja kansalliset sotahistoriaan liittyvät verkostot (yritykset ja yhteisöt)
- luodaan tuotteistamismalli sotahistoriateeman sisällöille
- luodaan verkoston toimijoiden kanssa yhteistuotteita
- vähintään yksi toteutettavista digitaalisista tuotteista vahvistaa tätä tavoitetta

TAVOITE 6. Tuottaa aineisto, jonka perusteella voidaan päättää sotahistoriakeskuksen perustamiseen siirtymisestä. TOIMENPITEET:
- tuotetaan ja julkaistaan sähköisenä ja/tai printtinä hankkeen tulokset
- tuotetaan itsenäisinä elementteinä toimivat demonstraatiot hankeverkostojen tuotteistamisen tuloksista
- varmistetaan hankkeessa tehtyjen toimien ja tuotteiden jatkuminen

Suomi itsenäisenä valtiona täyttää 100 vuotta 2017. Tavoitteena on saada sotahistoriakeskuksen perustaminen yhdeksi merkkivuoden valtakunnallisista hankkeista.

Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä -hankkeen tuloksena syntyvät:

1. Sotahistoriakeskuksen perustamissuunnitelma; sisältö ja toiminta, organisoituminen ja rahoitus. Mikkelin kaupungin toteuttama tilasuunnitelma kustannusarvioineen on osa kokonaisuutta.

2. Sotahistoria-aineistojen verkkopalvelu Memoriaalin perustamis- ja toimintasuunnitelma, jossa on ratkaistu palvelun sisältörajaukset ja -mahdollisuudet, tekniset vaatimukset, säilytysratkaisut ja niiden kustannukset.

3. Toimivia näyttely- ja verkkopalveluja käytettäväksi ennen fyysisen keskuksen perustamista. Palvelut toimivat esimerkkeinä ja demonstraatioina julkisyhteisöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkostoyhteistyössä tuottamasta kuluttajalähtöisestä tuotteistuksesta.

4. Sotahistoria-aiheisia tuotteita verkoston toimijoiden kanssa. Matkailusisältöjen kehittämistyön tavoitteena on ryhmämatkojen ja yksittäisten matkailijoiden määrän lisääntyminen alueella.

5. Yhteistoimintamalleja museoiden, historiallisten kohteiden ja tutkimuslaitosten välillä, mikä vaikuttaa olemassa olevien museoiden toiminnan kehittymiseen. Arkistoista innovaatioita uusiksi tuotteiksi nykyisille museokohteille.

6. Hankkeen myötä Etelä-Savo kykenee pohjustamaan Suomen 100-vuotisjuhlaa kansainvälisessä seminaarissa sekä sähköisellä materiaalilla, tuoden kansallista ja kansainvälistä huomiota maamme 100-vuotisjuhlavuodelle sekä Etelä-Savon maakunnalle.

7. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat sotahistoriakeskuksen syntyminen ja sen avulla matkailijavirtojen lisääntyminen. Verkkopalvelujen käytön lisääntyminen, sekä siihen liittyvän osaamisen lisääntyminen. Käytön myötä myös arkistoklusteri Mikkelissä vahvistuu ja Mikkeliin syntyy sotahistorian tutkimus- ja matkailukeskittymä. Kokonaisuutena verkostotoimijoiden tutkimus- ja tuotekehityspanokset alueella lisääntyvät.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Alueen yritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
Hankkeella tuetaan julkistoimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden verkostoitumista sekä asiakaslähtöistä tuotteistamista

2. Sotahistoriakeskuksen tulevat rahoittajat
Hankkeella luodaan rahoituskontaktit ja luodaan suunnitellun sotahistoriakeskuksen rahoitusratkaisuksi

3. Alueen kunnat ja päättäjät
Hankkeella tuotetaan tarvittavat lisäselvitykset ja suunnitelmat paikallisen päätöksenteon pohjaksi.

4. Sotahistoriaan liittyvät verkostot, matkailuyritykset, museot ja muut toimijat.
Hankkeella luodaan yhteistyöverkosto, jossa on edustettuna valtakunnallisesti merkittävä asiantuntijuus, muut sotahistoriakohteet sekä alueen toimijat ja matkailukohteet. Verkostoitumisella tuotetaan tutkimuksellista, opetuksellista ja tuotteistuksellista lisäarvoa verkostojen jäsenille.

5. Päämajamuseo ja Jalkaväkimuseo
Hankkeella tuotetut sähköiset palvelut ja näyttelyelementit ovat sotahistoriakeskuksen toteutuksesta riippumatta Päämaja- ja/tai Jalkaväkimuseoiden käytettävissä.

JATKOAIKA 1.4.-31.12.2017
Asukkaat ja matkailijat sotakirjallisuustapahtuman yleisönä

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Asukkaat ja matkailijat
Valmisteluhankkeella tuotetaan tietopalveluja, jotka hyödyttävät alueen asukkaita matkailijoita. Tuotetut sähköiset palvelut ja näyttelysisällöt palvelevat asukkaita ja matkailijoita sekä paikallisesti että sähköisenä globaalisti.

2. Tutkijat
Hankkeella valmisteltu memoriaali tuottaa tutkimuksellisesti merkittävää sisältöä, jota harrastajilla ja tutkijoilla ei ole ennen ollut käytössä.

3. Opettajat ja opiskelijat
Hankkeella tuotettuja sisältöjä voidaan käyttää mm. interaktiivisen oppitunnin osana. Lisäksi materiaali mahdollistaa uusia tuotteita, jotka tuovat pedagogista lisäarvoa oppilaitoksille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 376 683

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 374 980

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 538 156

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 535 697

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Sulkava, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Heinävesi, Savonlinna, Joroinen, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä ei ole tehty, mutta hanke on lähtökohdaltaan sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen sisältötarkastelussa ja sisällön tuotannossa käsitellään tasapuolisesti kaikkia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on objektiivinen historian tarkastelu, tarinallistaminen ja tuotteistus uudenlaisen kumppanuusverkoston aktivoinnin ja digitaalisen palvelumuotoilun keinoin. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen sisältötarkastelussa ja sisällön tuotannossa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 0
Hanke tuottaa lopputuloksena paperittomia palveluja, jotka osaltaan edesauttavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Vahvistetaan paikallisten vahvuuksien kautta alueen matkailua ja digitaalisten palvelujen osaamista erityisesti arkisto- ja museoalalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 0
Hankkeessa tuotetaan suoraan aineettomia tuotteita ja palveluja ja pyritään siihen, että toteutuessaan sotahistoriakeskus tuottaa näitä säännöllisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Sotahistoriakeskuksen tietosisällöt ovat käytettävissä mm. tutkimuskäyttöön myös sähköisesti vähentäen matkustamisen hiilijalanjälkeä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 0
Sotahistoriakeskuksen tietopohja vahvistaa kulttuurista identiteettiä yksilötasolla henkilökohtaisen muistelemisen, kasvamisen ja oppimisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Sotahistoriakeskus kertoo ihmisten roolista sodassa; miesten, naisten, lasten, eri yhteiskuntaryhmien ja kansallisuuksien.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Sotahistoriakeskuksen näkökulma on objektiivinen ja neutraali. Se pyrkii esittämään sodan syntyyn ja käyntiin liittyvät asiat monipuolisesti taustoittaen. Tärkeä rooli on koululaisille ja opiskelijoille suunnatulla materiaalilla.
Kulttuuriympäristö 0 3
Sotahistoriakeskukselle kaavailtu tila sijaitseen entisessä Päämajakoulussa, joka päämajan sijotuspaikkana on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tehtiin perustamissuunnitelma Mikkeliin sijoitettavalle tietokeskukselle, Sodan ja rauhan keskus Muistille. Kyse on noin 6 M€ investoinnista, joka toteutuessaan tuo alueelle noin miljoonan euron vuotuisen aluetaloudellisen vaikutuksen.

Perustamissuunnitelma sisälsi tietokeskuksen sisällöllisen näkökulman; sota ilmiönä, ihmisten kokemusten näkökulmasta, tieteelliseen tutkimukseen perustuen. Perustamissuunnnitelma laadittiin liiketoimintasuunnitelman muotoon ja siinä selvitettiin ja esitettiin kaikki keskeiset liiketoimintasuunnitelman elementit. Invvestoinnista noin puolet kohdistuu varsinaisen tietokeskuksen sisällön ja toiminnan rakentamiseen ja perustamiseen ja toinen puoli Päämajatalon - toisen maailmansodan ajan puolustusvoimien päämajan sijaintipaikan - tilojen muutostöihin keskusta varten.

Suunnitelma valmistui hankkeen alkuperäisen aikataulun mukaisesti (https://www.eura2014.fi/seurantaraportit/loppuraportti?1&id=3641) . Myönnetyllä jatkoajalla (1.4.-31.12.2017) keskityttiin perustamissuunnnitelman mukaiseen rahoituksen keräämiseen. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla vuonna rahoitusta myönsivät Mikkelin kaupunki, eduskunta ja kuusi yritystä ja säätiötä. Kokonaistavoite ei toteutunut hankkeen keston aikana, vaan siirtyy hankkeen jälkeiseen aikaan.

Muistin perustamissuunnnnitelman lisäksi hankkeen toinen tavoite oli luoda teemaan liittyviä sisältö- ja matkailutuotteita. Hankkeessa tehtiin Koe Päämajakaupunki Mikkeli -kokonaisuuteen seuraavat tuotteet:
1. Jos se olisin ollut minä -näyttelyyn Päämajamuseossa digitaalisia, vuorovaikutteisia näyttelyelementtejä.
2. Päämajakaupunkiopas - mobiili, pelillinen, suomen ja englanninkielinen opas Mikkelin seudun sotahistoriallisiin kohteisiin (24 kohdetta). https://sodanjarauhankeskus.fi/opas/
3. Päämajakaupungin tarina-ateriat - 11 ateriakokonaisuutta ylipäällikkö Mannerheimin ruokapöydästä jatkosodan ajalta (9 ravintolaa). https://sodanjarauhankeskus.fi/tarina-ateriat/
4. Kolme opaskierrosta; Mannerheimin saappaanjäljillä, Naisten sota/draamallisena Lempi Pulkkisen sota, Tulikäskyjä ja komentoja yhteistyössä Mikkelin Oppaiden ja Jalkaväkimuseon kanssa.
5. Sodan kosketus - Mikkelin I sotakirjallisuustapahtuma 29.-30.9.2017.

Hankkeen vaikutuksesta paikallisten toimijoiden yhteistyö tiivistyi, tapahtumat lisääntyivät ja Päämajamuseon ja Jalkaväkimuseon kävijämäärät lisääntyivät merkittävästi.