Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71331

Hankkeen nimi: Sähköinen kaupankäynti ja toiminnan digitalisointi mikro- ja pk-yritysten toiminnan muutosajurina(PK-Digi)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.10.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL 412

Puhelinnumero: 0201245000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Talvitie

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 2382

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PK-Digi -hankkeen valmistelun taustalla on mm. Pk-yritysbarometrin tulokset(kevät 2015). Niiden mukaan Etelä-Pohjanmaan PK-yritysten halu ja valmiudet hyödyntää uusia sähköisen kaupankäynnin ja toiminnan digitalisointiin liittyviä mahdollisuuksia ovat selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa keskimäärin.
Hanke tähtää erityisesti mikro- ja pk-yritysten (maksimikoko 50 hlöä) liiketoimintaosaamisen kehittämiseen uusien sähköisen kaupankäynnin ja toiminnan digitalisoinnin välineiden hyödyntämisen kautta. PK-yritysten ja erityisesti mikroyritysten digitalisaation liittyviä toimenpiteitä on tehty alueella vähän.

Hankkeen tavoitteena on aluksi kehittää toimintakonsepti, jonka avulla erityyppiset yritykset voidaan luokitella ja jäsentää erilaisina uuden tekniikan omaksujina ja soveltajina. Toisena tavoitteena on konseptin pilotointi 40-50 yrityksessä. Lopuksi pilotoinnin tuloksia levitetään laajemmin hyödynnettäväksi.

Digitaalisten kanavien hyödyntäminen jo pelkästään palvelujen jakelussa tai markkinoinnissa luo uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksille. Mikäli yritys saadaan niiden hyödyntämisen lisäksi kiinnostumaan myös muista digitalisuuden mukanaan tuomista mahdollisuuksista kehittää toimintaa, voidaan liiketoimintaa mahdollisesti kehittää monin eri tavoin.

Hankkeen tuloksena saadaan typologia tai luokittelumalli, missä eritasoisille yrityksille hahmotetaan valmius- tai käyttöönottoportaikko, jäsentäen niissä sähköisen kaupankäynnin ja toiminnan digitalisoinnin haasteet yksinkertaisimmista asioista kohti monimutkaisempia toimintoja. Mallia pilotoidaan hankkeessa ja sitä voidaan jatkokehittää pilotoinnin tulosten perusteella. Pilottiyrityksille syntyy hankkeen tuloksena käytännöllinen ”reittikartta” ja polkumalli, minkälaisten vaiheiden ja päätösten kautta palvelualan pk-yritys voi suhteuttaa omaa toimintaa ja sen kehittämistä erilaisiin sähköisen kaupankäynnin ja toiminnan digitalisoinnin tuomiin mahdollisuuksiin.

Hankkeessa kehitetty toimintakonsepti levitetään koko maakunnan hyödynnettäväksi. Hanke toteutetaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja kulttuurin sekä TEAK Oy:n yhteishankkeena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat määritellyllä hankealueella kasvu- ja kehittymishaluiset mikro- ja pk-yritykset (maksimikoko 50 hlöä) erityisesti palveluyritykset. Palvelusektori halutaan hankkeessa käsittää laajasti, mutta voidaan segmentoida kartoituskyselyn tulosten mukaan selkeämmin. Palvelualan yrityksiä voivat alla mm. erilaiset kauppa- ja ravitsemusliikkeet, viestintäalan yritykset, terveys- ja kauneuspalveluihin liittyvät yritykset, teknologiapalveluja tai kuljetus- ja liikennepalveluja tarjoavat yritykset.
Erityisesti näistä yritykset jotka eivät ole vielä juuri lainkaan hyödyntäneet sähköisen kaupankäynnin välineitä, tai toiminnan digitalisointiin perehtyminen on niin alussa että sitä ei kunnolla vielä ymmärretä osaksi yrityksen toiminnan kehityskeinoja.

Hankkeesta rajataan pois toimenpiteet, jotka olisivat päällekkäisiä jo aiemmin toteutetun matkailualan sähköisen liiketoiminnan kehittämishankkeen kanssa tai ovat päällekkäisiä meneillään olevien yritysten teollisen internetin kehittämishankkeiden kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmän muodostavat alueella digitaalisia palveluja tarjoavat yritykset, alueen muut yritykset, organisaatiot ja oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 125 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 985

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 184 874

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 155 271

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Seinäjoen

Kunnat: Kauhava, Teuva, Karijoki, Lapua, Kurikka, Kauhajoki, Isojoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke kohdistuu sukupuolineutraalisti eli analyysille ei ole tarvetta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintoihin voivat osallistua tasapuolisesti molempien sukupuolien edustajat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Digitaalisuuteen siirtyminen vähentää liikkumista ja paperisaastetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Sähköisten liiketoimintamallien hyödyntäminen parantaa ekotehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Digitaalisuus mahsollistaa elinkeinorakenteen monipuolistumoisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
Digitaalisuuden avulla kehitetään alueen yrittäjien liiketoimintaa ja parannetaan palveluastetta.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Digitaalisuus vähentää tarvetta fyysiseen liikkumiseen paikasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Digitalisoinnin avulla voidaan työn tuottavuutta nostaa, jolloin mm. työmotivaatio paranee.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti naisvaltaisen palvelualan pienet yritykset, joiden menestymistä muuttuvassa maailmassa tuetaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Digitalisointi parantaa tietoisuutta erilaisten palveluiden saatavuudesta sekä tavoitettavuudesta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pk-Digi-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla voitaisiin auttaa erityisesti pieniä kaupan ja palvelu-alan yrityksiä digitalisaation käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Hankkeen alkuvaiheessa perehdyttiin alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, sekä myös jo käynnissä olevien digihankkeiden toimintaan ja tuloksiin. Toteutimme, yhdessä Digivaattori-hankkeen kanssa, kyselytutkimuksen, jotta saataisiin vielä tarkemmin selville pullonkaulat digitalisaation käyttöönotolle ja mahdolliset koulutustoiveet suoraan yrityksiltä.

Jo varhaisessa vaiheessa tuli selväksi, kerätyn tiedon valossa, että hanketiimi halusi siirtyä pois perinteisestä koulutusmallista ja ottaa digitalisaation hyödyt ja mahdollisuudet myös osaksi tätä hanketta ja mallia. Yrittäjät toivoivat lyhyitä täsmä-iskuja tietyiltä aihe-alueilta, ei niinkään laajoja kokonaisuuksia. Halusimme myös siirtyä pois luokkahuoneista verkkoalustalle ja ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Näistä ajatuksista lähti liikkeelle PienYrittäjän DigiTutor (pkdigi.seamk.fi).

Kehittämämme toimintamalli on jaettu neljään DigiPortaaseen, jotka ohjaavat yrittäjää helposta ja yksinkertaisesta digi-askeleesta ja toiminnosta kohti laajempaa digitalisaatiota. Mallin kahdella ensimmäisellä portaalla opastamme asiantuntijavideoiden ja linkkien kautta nettinäkyvyyden lisäämisessä ja sähköisten apuvälineiden käyttöönotossa myynnin ja markkinoinnin tukena. Mallin kolmannella portaalla keskustellaan toiminnanohjauksesta ja siitä kuinka pienikin yritys voi hyötyä ainakin toiminnanohjausjärjestelmän osista ja tällä lailla tehostaa toimintaansa. Ylimmällä portaalla herätellään ajatuksia tulevaisuuteen, teemana erityisesti digitalisaation mahdollistama uudenlainen liiketoiminta.

DigiPortaiden lisäksi sivustolta löytyy myös hankkeen aikana kehitetty DigiMittari. Tämän nettisovelluksen avulla yrittäjä voi testata yrityksensä digitilan ja saada palautetta nykytilasta sekä käytännönläheisen reittikartan seuraaviin kehitysaskeliin. Digimittari toimii myös työkaluna yritysten kanssa toimiville yrityspalveluhenkilöille.

Tämän lisäksi sivustolle koottiin myös linkkejä muihin tärkeisiin aiheisiin, kuten tietoturva-osio, jossa keskustellaan sekä tietokoneiden suojauksesta ja yleisesti hyvästä tietoturvakulttuurista, että uudesta tietosuoja-asetuksesta ja sen velvoitteista yrityksille. Jotta digisanat eivät olisi pelkkää jargonia, on digitutorissa myös linkki sanastoon. Sivustolle koottiin myös jo digiloikan ottaneiden yrittäjien mietteitä ja toivon mukaan nämä antavat mukavaa kannustetta ja vertaistukea muille vasta alkuvaiheessa oleville yrittäjille. Sivustolla myös neuvotaan asiantuntijan löytämiseen yritysrekisterin ja googlen avulla.

Pilottijakson aikana järjestimme viiteen eri digiteemaan liittyvän työpaja-illan, joka keskittyi DigiTutor-mallin alimpiin portaisiin, juuri sinne missä kyselymme mukaan eniten apua toivottiin. Teemoina olivat nettinäkyvyys, sosiaalinen media yritystoiminnassa, sähköinen ajanvaraus ja asiakaspalvelu netissä, verkkokauppa ja pienyrittäjän tietoturva. Pilottiyrityksillä oli mahdollisuus joko osallistua näihin iltoihin ”livenä” tai vaihtoehtoisesti saada jälkikäteen videolinkki tallenteeseen, jonka pystyi katsoa itselleen sopivaan aikaan. Videot ovat myös koottuna DigiTutor-sivustolle. Teemailtoihin valitut asiantuntijat olivat luento-osuuden jälkeen osallistuvien yritysten käytettävissä ja useasti iltojen suurin anti olikin, kun porukalla mietittiin illan aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Tämä informaali osuus tarjosi myös erinomaisen mahdollisuuden palveluntarjoajille saada ruohonjuuritason ideoita, ajatuksia ja palautetta, jota käyttää oman liiketoimintansa kehittämiseen.

Hankkeen loppuvaiheessa järjestimme useita tilaisuuksia ympäri maakuntaa, jossa Pienyrittäjän DigiTutoria esiteltiin sekä yrittäjille, että yritysten kanssa toimiville palveluyrityksille- ja organisaatioille.