Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71335

Hankkeen nimi: Maaseudun yritystoiminnan digitaalinen kasvupolku

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2016 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: PL 35 (Agora)

Puhelinnumero: (014) 260 1211

Postinumero: 40014

Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

WWW-osoite: http://www.jyu.fi/it

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Räisänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusavustaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.k.mahonen(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 247 458

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maaseudun yritystoiminnan digitaalinen kasvupolku -hankkeessa kehitetään yritysverkostojen innovaatiotoimintaa edistämällä maaseudun digiloikkaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa yritysverkostojen aktivointia digitalisaation mahdollisuuksien käyttöönottamisessa. Hankkeen aikana aktiivisia yrityksiä ryhmäytetään tukemaan toisiaan digitaalisten mahdollisuuksien kartoittamisessa ja hyödyntämisessä. Uusia ideoita esitellään sekä jalostetaan joukkouttamisella (crowdsourcing) ja työpajoilla. Käytännönläheisen perehdytyksen ja esimerkkien pohjalta työstetään osallistujille ideoita uusista digitaalisia elementtejä sisältävistä tuotteista, palveluista, konsepteista tai toimintatavoista (pilvipalvelut, sosiaalinen media, esineiden Internet (Internet of Things), robotiikka, 3D-tulostus, big data ja erilaiset mobiiliteknologiat). Näiden toimien tavoitteena on uusien yritysten syntyminen samoin kuin nykyisten yritysten toiminnan tehostaminen sekä pääsy uudelleen kasvu-uralle. Myös sukupolvenvaihdosten houkuttelevuus ja onnistuminen lisääntyy digitaalisen liiketoiminnan innovaatioiden ansiosta. Hanke kokoaa ja jalostaa uudelleen käytettävän perehdytysaineiston ja referenssiaineistot. Kaikkien aineistojen, perehdytyksen, esimerkkipohjaisten demojen ja kokeilumahdollisuuksien sekä työpajojen näkökulma ja tarve ovat yritysverkostolähtöisyys, myynnillisyys ja asiakaskeskeisyys. Hankkeen tulokset ovat julkisia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat lähinnä Keski-Suomen maakunnan alueella maaseudun elinkeinoelämän keskeisten toimialojen pk-yritykset:
- Sote-alan palveluyritykset
- Alkutuotanto (maa- ja metsätalous)
- Alkuvaiheen yritykset (startup)
- Bio- ja elintarvikeketjut
- Teknologiateollisuus (metalliteollisuus, konepajat, järjestelmätoimittajat, alihankinta, teollisuuden logistiikka)
- Palveluyritykset (B2C ja B2B): teolliset palvelut, palvelut kuluttajille, suunnitteluala
- Kaupan toimitusketju (hankinta, logistiikka, vähittäiskauppa)
- Luovan alan yritykset (kulttuuri, tapahtumat, valokuvaus, elokuvat, peliala, media)

Kaikkien toimialojen suhteen kiinnitetään osallistujien huomio siihen miten digitalisaatio sekä luo uusia että tuhoaa perinteisiä toimialoja perustuen uuteen arvonluontiin ja dynaamisten verkostojen voimaan. Sukupolvenvaihdostilanteet yrityksissä ovat Suomessa kansallisella tasolla erittäin kriittinen kysymys liiketoiminnan jatkumisen ja näin ollen työpaikkojen kannalta. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä yrityksen muutos ja uusiutuminen on hyvin todennäköistä - digitalisaation hyödyntäminen on suurella todennäköisyydellä monessa tapauksessa keskeinen menestystekijä. Sukupolvenvaihdostilanteessa olevia yrityksiä kutsutaan kohdistetusti mukaan työpajoihin omaksumaan verkostomaisia toimintamalleja ja ideoimaan yritysryhmissä uusia toimintamalleja ja tarjoomakonsepteja.

Kohderyhmien yrityksistä erityisesti seuraavat henkilöryhmät tulevat olemaan perehdytys- ja aktivointitapahtumien kohteena
- Yritysten johto ja liiketoiminnan kehitys
- Tuote-, palvelu- ja konseptikehitys
- Markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu
- Henkilöstön kehitys

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kumppaniorganisaatioiden henkilöt, jotka ovat mukana perehdytys- ja aktivointitilaisuuksissa. Heidän (kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt jne.) roolinaan on levittää esimerkkejä ja ideoita konkreettisista digitalisaation esimerkeistä ja ideoista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 274 654

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 410 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 282

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Saarijärvi, Uurainen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanketta valmisteltaessa ei ole tehty toimintaympäristöanalyysiä, johon olisi käytetty asiantuntijoita. Tarvittaessa kyseinen analyysi, jossa sukupuolen vaikutusta analysoidaan, voidaan tehdä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityistä huomiota kiinnitetään naisyrittäjien mukaan tuloon hankkeeseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on tavoitteiltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Digitaalisten palveluiden ansiosta liikennöinti- ja kuljetustarve vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vert. edellä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 4
Digitaalinen analytiikka tarkemman päätöksenteon tukena.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Digitaalinen analytiikka tarkemman päätöksenteon tukena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 4
Potentiaalia Natura kohteisiin liittyvien aktiviteettien vaikutusten arvioimiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Etävalvonta, etäpalvelut, älykkäät tuotteet (sulautettu äly) etäasiointi jne parantavat elinkaarenhallintaa ja tehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 10
Laskennalliset menetelmät potentiaalisesti energialähteiden optimaaliseen sijoitteluun ja hyödyntämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Digitalisaation tehokas hyödyntäminen mahdollistaa liiketoiminnan liki mistä vaan käsin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Digitaaliset elementit tuotteissa ja palveluissa myös kombinoituna perinteisiin elementteihin ovat juuri tätä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Digitaalinen asiointi, monitorointi jne vähentävät matkustustarvetta ja tehostsvat logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Ihmisten hyvinvointia tukevat palvelut ovat saavutettavissa siellä missä ihmiset haluavat olla koska voivat siellä hyvin.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Digitaaliset palvelut ja siällöt ovat periaatteessa tarjolla kenelle tahansa ajasta ja paikasta riippumatta. Tietotekninen työ on sukupuolineutraalia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Digialisaatiota hyödyntämällä liiketoiminnan harjoittaminen ja eläminen ei vaadi muuttoa kulutusintensiivisiin suurkaupunkeihin.
Kulttuuriympäristö 8 5
Perinteisen ja monimuotoisen maaseudun toimintamahdollisuuksien turvaaminen.
Ympäristöosaaminen 5 7
Digitalisaatio on clean teknologian kantava voima.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maaseudun yritystoiminnan digitaalinen kasvupolku -hanke aktivoi Keski-Suomen maaseudun yritysverkostoja digitalisaation mahdollisuuksien käyttöönottamiseksi järjestämällä maksuttomia työpajoja eri puolilla Keski-Suomea, olemalla mukana messuilla ja tapahtumissa, tiedottamalla ja jakamalla aiheeseen liittyviä materiaaleja hankkeen materiaalipankin kautta. Lisäksi hankkeessa on kerätty tietoa alueen yrityksistä ja alueen digitaalisuuden kehittämisestä ja työpajoihin osallistuneiden aikomista ja toteutetuista toimenpiteistä.

Digitaalisaation hyödyntämistä edistäviä työpajoja on järjestetty yhteensä 60, joista 58 on suunnattu yrityksille ja kaksi kehittämisyhtiöiden ja kuntien yrityskehittäjille. Työpajoja järjestettiin 21 eri paikkakunnalla. Alue kattaa melkein koko Keski-Suomen pois lukien Kuhmoinen ja Luhanka, jotka eivät olleet mukana rahoittamassa hanketta.

Hankkeen verkkosivuilla on materiaalipankki, johon on kerätty ja tuotettu erilaista tietoa digitaalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Materiaalipankki jää yritysten ja yrityskehittäjien hyödynnettäväksi myös hankkeen jälkeen. Materiaalipankista on tiedotettu työpajoissa, sähköposteilla ja sosiaalisessa mediassa. Materiaalipankista löytyy muun muassa tietoa tietoturvasta, palvelumuotoilusta, 3D-tulostamisesta, verkkosivuista ja hakukoneoptimoinnista.

Työpajoista saatu palaute on pääosin hyvää ja kiitettävää. 97 % palautteenantajista suosittelisi työpajoja kaverille. Palautteiden yhteenveto löytyy liitteenä. Käyntikertoja työpajoissa kertyi yhteensä 1010.