Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71387

Hankkeen nimi: Turvallisesti kotona ja laitoksessa - Etämonitoroinnin ja smart-pump teknologian hyödyntäminen infuusiona annettavassa hoidossa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 1627

Puhelinnumero: 0294451111

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SARANTO KAIJA KRISTIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaija.saranto(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505650040

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Turvallisesti kotona ja laitoksessa – etämonitoroinnin ja smart-pump teknologian hyödyntäminen infuusiona annettavassa hoidossa -hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Pohjois-Savossa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kysterin alueella infuusiona annettavan lääke-, neste- ja kivun hoidon sekä ravintoliuosten vuoksi erikoissairaanhoitoa tai perusterveydenhuollon laitoshoitoa tarvitsevien potilaiden määrä ja laatu, käytössä olevat digitaaliset laitteet ja monitorointi sekä palvelujen käytössä olevat toimintamallit. Tarkoituksena on myös kartoittaa mitä valmiuksia Kuopiolla ja Kysterin kunnilla on toteuttaa infuusiona annettavaa hoitoa kotona älykkään teknologian avulla etämonitorointia kehittämällä sekä minkälaisia uudistuksia ja koulutuksia tarvitaan, jotta yhä useamman potilaan hoito voidaan toteuttaa kotona tai palvelutaloissa turvallisesti. Hanke toteutetaan EAKR-hankkeena (lump-sum-rahoitusmalli).
Yhteistyökumppaneina hankkeessa on alueen terveydenhuollon- ja koulutusorganisaatioiden sekä teknologiatuotteita valmistavien yrityksiä. Selvityshanke on jaettu neljään vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan sellaisten laitoshoidossa olevien infuusiona hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä ja laatu, joilla ei ole muuta tarvetta laitoshoitoon. Lisäksi arvioidaan tämän potilasryhmän hoitopaikan vaihtoa laitoksesta kotona toteutettavaan turvalliseen hoitoon sekä yritysten potentiaalisia verkostoitumismahdollisuuksia tuotteiden integraation edistämiseksi. Aineisto kerätään haastatteluilla ja kohdennetulla kyselyillä, jonka sisällön kehittämiseen yritysosapuolet osallistuvat.
Toisessa vaiheessa selvitetään kotona toteutettavan infuusiona annettavan hoidon toimintamallit ja-välineet Kuopion ja Kysterin alueella. Aineisto kerätään haastattelemalla alueen sairaanhoidon-, ja kotisairaalan sekä ensihoidon vastuuhenkilöitä. Tarkoituksena on saada kuva kotona toteuttavan infuusiona annettavan lääkehoidon yleisyydestä sekä organisaatioiden halukkuudesta kehittää toimintamalleja ja yritysten verkostoitumismahdollisuuksia.
Kolmannessa vaiheessa laaditaan yhteenveto toimintamallien ja –välineiden kokonaisuudesta ja esitellään se alueen toimialojen vastuuhenkilöille ja yritysten edustajille yhteistyöseminaarissa, jonka tarkoituksena on edistää hyväksi todettujen ja turvallisten toimintamallien käyttöönoton yhtenäistämistä. Lisäksi seminaarin työpajoissa arvioidaan uusien toimintamallien kustannusvaikutuksia ja mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön ja yritystoimintaan.
Lopuksi tuloksista tiivistetään asiakkaan kotona ja laitoksessa toteutettavan infuusiona annettavan lääke-, neste- ja kivun hoidon sekä laskimoravitsemuksen toimintamallien ja käytettävän älykkään teknologian kehittämiskohteet organisaatioiden ja yritysten näkökulmista. Tavoitteena on lisätä hoidon inhimillisyyttä ja vähentää kustannuksia, monipuolistaa ja laajentaa osaamista sekä tukea teknologia-, kotipalvelu- ja palveluasumisyritystoiminnan kehittämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen suorat kohderyhmät (projektiin osallistuvat) ovat lääkehoitoa toteuttavat terveydenhuollon palveluntuottajaorganisaatiot Kuopiossa ja Kysterin alueella, infuusiona annettavan hoidon teknologian, etämonitoroinnin ja tiedonhallinnan välineiden tuottajat (ohjelmisto- ja laiteyritykset).

Konkreettisesti hankkeessa kerätään tietoa ja haastatellaan Kuopion kaupungin ja Kysterin alueen sairaaloiden, terveyskeskusten ja ensihoidon henkilöstöä ja johtoa, jotka osallistuvat infuusiona annettavaan lääkehoitoon ja/tai lääkehoidon tiedonhallintaan tai niiden kehittämiseen. Lisäksi haastatellaan teknologiayritysten ja koulutusorganisaatioiden edustajia, jotta saadaan tarve yritysten yhteistyöstä ja verkostoitumisen asteesta sekä koulutuksen kohdentamisen tarpeesta. Haastateltavat valitaan yhteistyössä eri osapuolten yhteyshenkilöiden kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteistyötahot, joiden toimintaan hankkeen toteuttaminen ja tulokset liittyvät ovat koulutusorganisaatiot Aducate, SAVONIA ja SAKKY sekä hallinnolliset toimijat ja valvontaviranomaiset FIMEA, STM, THL, Valvira ja AVIt. Lisäksi Kuopio Innovation Oy on keskeinen toimija alueen teknologiayritysten ja tietojärjestelmätoimittajien verkostossa(Liitteenä hankkeen potentiaalit ja jo lupautuneet yritysosapuolet). Lisäksi tuloksista hyötyvät myös alueen ulkopuoliset terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 72 342

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 72 342

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 90 427

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 90 427

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Kaavi, Rautavaara, Kuopio, Varkaus, Pielavesi, Leppävirta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristössä työskentelee suhteellisesti enemmän naisia erityisesti terveydenhuollon julkisissa ja yksityisissä palveluntuottaja- ja koulutusorganisaatioissa. Teknologiayrityksissä sukupuolijakauma on heterogeenisempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Terveydenhuoltoalalla toimivat ovat pääosin naisia. Hankkeeseen osallistuvien yritysten sukupuolijakauma selviää hankkeen aikana. Naisyrittäjyyteen hanke antaa ideoita esim. naisvaltaisella hoivayritysten alalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, vaikka välillisiä, positiivisia, vaikutuksia sillä onkin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Hanke tukee kestävää kehitystä ja vähähiilisyyden toteutumista. Hankkeen pyrkimyksenä on tukea hyvinvoinnin toimintaympäristöjen tehostamista ja digitalisointia. Etäteknologian käyttö sekä kotihoidossa että sairaaloissa (valvomo) vähentää liikkumisen tarvetta, joka vähentää mm. liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Uuden teknologian käyttö vähentää energiantarvetta, koska uuden teknologian ja sen perustalle rakennettu uusi toimintaympäristö on energiatehokkaampaa kuin aiempien, laitosmaisten toimintamallien vaihtoehdot.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Liikennepäästöt pienenevät potilaiden ja heidän omaistensa kulkemisen vähentyessä kodin ja hoitolaitoksen välillä. Tämä vähentää luonnon kuormitusta. Myös hankkeessa pyrkimys lisätä etäteknologian käyttöä tukee ekologista kestävyyttä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Liikennepäästöt pienenevät potilaiden ja heidän omaistensa kulkemisen vähentyessä kodin ja hoitolaitoksen välillä. Tämä vähentää luonnon kuormitusta. Myös hankkeessa pyrkimys lisätä etäteknologian käyttöä tukee ekologista kestävyyttä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Hanke Natura 2000-hankkeen tavoitetta tukea luonnon monimuotoisuutta vähentämällä hiilijalanjälkeä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hanke tukee paperittoman sairaalan/potilaan hoidon tavoitetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei liity uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Hankkeella pyritään edistämään organisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä, mikä kehittää elinkeinorakennetta ja toimijoiden välistä työnjakoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 7
Hanke kehittää osaamiseen perustuvia toimintamalleja sekä tukee virtuaaliympäristöjen syntymistä. Hanke tukee liiketoiminnan syntymistä esim. kotihoidon palveluissa ja prosessikonsultaation alalla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Kuljetuskustannukset (esim. ambulanssi ja taksi) pienenevät potilaiden ja heidän omaistensa kulkemisen vähentyessä kodin ja hoitolaitoksen välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Hankkeen tavoitteena on lisätä kotona hoidettavien potilaiden määrää. Tämä lisää potilaan ja heidän omaistensa hyvinvointia, kun hoitoa varten ei tarvitse olla laitoksessa tai käydä katsomassa omaista laitoksessa. Tutkimusten mukaan kotona annettava hoito on lisännyt potilastyytyväisyyttä. Kotona on myös pienempi infektioriski.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Lisäämällä niitä potilasryhmiä, joita voi hoitaa kotona, edistetään tasa-arvoista hoidon saatavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hajautuneessa toimintaympäristössä pystytään etäteknologian avulla edistämään yhdenvertaisuutta. Tämä lisää haja-asutusalueen asukkaiden mahdollisuuksia saada palvelut lähemmäksi, omaan kotiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke ei tue kulttuuriympäristön kehittämistä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei suoraan tue ympäristöosaamisen kehittämistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Potilaita voidaan hoitaa tehokkaasti ja turvallisesti pienemmillä kustannuksilla ja resursseilla kehittämällä ratkaisuja, joissa hyödynnetään terveysteknologiaa. Tietokonepohjaisissa eli älykkäissä infuusiopumpuissa (smart-pumps) on potentiaalia vähentää suonensisäiseen lääke- ja nestehoitoon liittyviä virheitä ja vaikuttaa myönteisesti lääkehoidon hallintaan lääkkeen annostuksen säätelyllä. Lisäksi voidaan kerätä lääkehoidon toteutuksen tietoja tarkkailulaitteiden etämonitoroinnilla. Tässä EAKR-rahoitteisessa yhteistyöselvityksessä arvioitiin, miten älykkään teknologian avulla infuusiohoitoa voidaan toteuttaa turvallisemmin, vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin. Tiedonkeruu tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kahdella osastolla, Kysterin (kahdeksan kunnan perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen tuottaja), Kuopion ja Ylä-Savon kotisairaalayksiköissä ja vastaanotoilla.
Yhdistämällä eri tiedonhankintamenetelmiä saatiin kuva infuusiohoitojen nykytilanteesta kotihoidossa sekä lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoilla. Infuusiohoitojen etämonitorointi ei ole käytössä. Hankkeen osapuolet olivat valmiit käynnistämään infuusiohoitoihin liittyvän etämonitoroinnin ja siten ottamaan käyttöönsä nykyistä enemmän teknologian tuomia mahdollisuuksia.
Alueellisesti hankkeessa tavoitettiin kehityksen erivaiheissa olevia yksiköitä. Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ensihoidon EnTer-hanke tuotti toimintamallin kotisairaalan potilaiden ympärivuorokautisesta infuusiohoidosta. Iisalmessa kotisairaalatoiminta oli alkanut vuoden 2012 aikana. Potilaat ohjautuivat kotisairaalan potilaiksi poliklinikalta tai kotiutuivat erikoissairaanhoidosta. Kotisairaalatoiminnan käynnistäminen oli muuttanut potilasvirtoja niin, että vuodeosastolla pelkästään infuusiohoidon takia olevia potilaita olivat vähentyneet. Yhteistyö ensihoidon kanssa oli edellytys ympärivuorokautiseen toimintaan.
Infuusiohoitoja toteutetaan päivittäin avoterveydenhuollossa sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Yleisin toteutettu infuusiohoito oli antibioottihoito. Tämän selvityksen perusteella on mielekästä kohdistaa kehitystyö vastaanottojen infuusiohoitoja saaviin 18-64-vuotiaisiin potilaisiin. Tästä ryhmästä voisi löytyä myös itsehoitoon sitoutuvia henkilöitä tai heidän läheisiä.