Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71392

Hankkeen nimi: Innovatiiviset vähähiiliset palvelut

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1093409-3

Jakeluosoite: Piisilta 1

Puhelinnumero: 0400986365

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.greenpolis.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NURMENNIEMI KRISTIINA HANNELE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.nurmenniemi(at)micropolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400986365

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Vähähiilisten tavoitteiden toteutumiseksi kunnat, kansalaiset ja yritykset tarvitsevat uusia tuotteita, palveluja ja sosiaalisia innovaatioita, jotka tekevät ilmastomyönteisistä ja ekologisesti kestävistä valinnoista tavoiteltavia ja helppoja. Kunnat ovat merkittäviä palveluiden ja ratkaisujen ostajia, ja ne voivat hankinnoillaan edistää käyttäjälähtöisten vähähiilisten innovatiivisten ratkaisujen syntymistä ja käyttöönottoa. Tämän vision saavuttamiseksi tarvitaan kokonaan uudenlaista kehittämisen näkökulmaa ja ajattelutapaa. Perinteisten toimialojen uudistamisessa tarvitaan luovien alojen, erityisesti palvelumuotoilun, ammattitaitoa ja osaamista.

Projektin keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa kuntien palvelutuotannossa tunnistettuihin vähähiilisyyden pullonkauloihin, joita ovat logistiikka, tilat, kiinteistöt ja asuinympäristöt sekä palveluiden digitalisointi. Tavoitteena on edistää näihin teemoihin liittyvien vähähiilisten, sosiaalisten ja kuluttajalähtöisten sekä paikallista työllisyyttä edistävien palveluinnovaatioiden syntyä sekä synnyttää näihin teemoihin liittyville vähähiilisille sovelluksille uusia kehittämisalustoja. Hankkeen erityismielenkiinnon kohteena ovat useita tai kaikkia edellä mainittuja pullonkauloja hyödyntävät rajapinnat eli sellaiset vähähiiliset ratkaisut, joissa ratkaistaan logistinen ongelma ja olemassa olevien tilojen käytön haasteet digitaalisten työkaluja hyödyntäen. Tällä rajapinnalla ollaan ihmisten arjen ja palvelutarpeiden keskiössä ja kehittämisen painopiste on siirtynyt tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen.

Hankkeessa on tavoitteena määritellä, muotoilla ja pilotoida vähintään kuusi (6) uutta palvelukonseptia edellä kuvattuihin vähähiilisyyden pullonkauloihin. Iin kunta haluaa toimia edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä pyrittäessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Iin kunta toimii hankkeessa syntyvien ideoiden, tuotteiden ja palveluiden pilotointialustana, mutta samalla myös hankkeessa syntyvien vähähiilisten palveluiden referenssikohteena ratkaisujen kaupallistamisessa. Kehitettävät ja uudelleen muotoiltavat palvelukonseptit voivat liittyä kunnan omiin toimintoihin, kunnan kuntalaisille ja yrityksille tarjoamiin palveluihin tai sellaisiin kuntalaisten ja yritysten vähähiilisiin toimintoihin, joita kunta voi omilla toimillaan tukea ja edistää. Tietoa hankkeen toimenpiteistä viedään aktiivisesti myös muihin alueen kuntiin sekä kannustetaan ja opastetaan kiinnostuneita kuntia testaamaan toimintamalleja omissa toiminoissaan.

Palvelukonsepteja luodaan kolmen eri toimenpiteen kautta, joita ovat ilmaiset kokeilut, yhteisö-aloitteet ja innovaatiokilpailu. Ilmaisissa kokeiluissa määritellään ensin kehittämistarve, toteutetaan kokeilu ja arvioidaan kokeilua palvelumuotoilullisien menetelmien avulla. Yhteisö-aloitteet sen sijaan syntyvät lähtökohtaisesti kartoittamalla kuntalaisten tarpeita palvelumuotoilullisilla menetelmillä ja esittämällä niiden ratkaisuja haasteiden muodossa. Haasteiden ratkaisuun ja rahoittamiseen hyödynnetään julkisen sektorin, yritysten ja yksityisten ihmisten yhteistyötä. Toimenpiteenä innovaatiokilpailu soveltuu vaikeimpien ongelmien ratkaisuun ulkoistamalla ongelman ratkaisu ulkopuolisille kaupallisille tahoille. Innovaatiokilpailuissa palvelumuodolliset menetelmät takaavat, että ihmiset, jotka palvelua lopulta käyttävät, otetaan mukaan palvelun kehittämiseen.

Hankkeessa hyödynnetään vähähiilisten palveluiden kehittämisessä perinteisiä, sovellettuja ja innovatiivisia palvelumuotoilun menetelmiä sekä työkaluja räätälöiden ne tilanteen ja tarpeen mukaisiksi. Näin taataan palvelumuotoilullisen osaamisen syvällinen hyödyntäminen, koska juuri näiden arvioiden tekeminen, tilanteeseen soveltaminen ja eri menetelmien yhdistely on palvelumuotoilun ydintä. Palvelumuotoilun keskeisin lopputulos on parhaimmillaan sosiaalinen innovaatio, jossa ratkaisu ei synny poistamalla pullonkaulana esitettyä ongelmaa, vaan muuttamalla olosuhteita sen ympärillä.

Tulevaisuudessa kuntien vahvuus perustuu yhä enemmän kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten välisiin kumppanuuksiin. Tätä visiota vahvistaa hiljattain voimaan tullut kuntalaki (410/2015), jonka tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tästä johtuen kaikki kaupungit etsivät tapoja uudistua ja kehittää kaupunkia yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Luovien alojen osaamista ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen voidaan luoda kaupungin kehittäjien ja käyttäjien välille ymmärrystä ja yhteistä suuntaa vähähiilisyydestä. Palvelumuotoilu tarjoaa näin ollen uudenlaisen systeemisen työkalun uusien palvelujärjestelmien luomiseksi virallisten ja epävirallisten organisaatioiden sekä kansalaisten välillä.

Palvelumuotoilun hyödyntäminen vähähiilisten palveluiden näkökulmasta on Suomessa harvinaista. Näin ollen hankkeessa toteutettavat toimenpiteet, ja niiden sisältämä palvelumuotoilullinen asiantuntijatuki, muodostavat uudenlaisen toimintamallin. Hankkeella on mahdollisuus olla omalta osaltaan synnyttämässä uudenlaista markkinaa luovien alojen asiantuntemuksen hyödyntämiselle perinteisemmillä toimialoilla Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoitushaun tavoitteiden mukaisesti

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-Kunnat
-Kuntien asukkaat
-Yritykset
-Uusista liiketoimintamahdollisuuksista kiinnostuneet työnhakijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti kaikki, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä hankintoja ja ratkaisuja
-Päätöksentekijät ja viranomaiset
-Vähähiilisiä ratkaisuja tekevät julkiset ja muut yhteisöt ja yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 267

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 189 612

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 277 526

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 252 668

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren

Kunnat: Ii

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Piisilta 1

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ympäristö- ja energia-alan työtehtävät ovat tähän asti olleet hyvin insinööripainotteisia, josta johtuen ala on miesvaltainen. Uusien vähähiilisten palveluiden kehittäminen vaatii kuitenkin, että tulevaisuudessa kehittämisen painopiste siirtyy tuotantokeskeisestä ajattelusta yhä enemmän asiakaskeskeisempään kehittämiseen, jolloin alalle tarvitaan uudenlaista ajattelua ja luovien alojen osaamista. Tämän murroksen seurauksena odotettavissa on, että alalle tulee tulevaisuudessa yhä enemmän myös naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kunnan eri osapuolien osallistaminen palveluja koskeviin suunnittelu-, valmistelu-, päätös- ja toimeenpanovaiheisiin. Osallistamista on tarkoitus toteuttaa sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on uusien vähähiilisten toimintamallien ja palveluiden synnyn edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 0
Hankkeessa pilotoitavat uudet vähähiiliset ratkaisut kunnan palvelutuotannossa parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 0
Hankkeessa pilotoitavat uudet vähähiiliset ratkaisut kunnan palvelutuotannossa vähentävät ilmastonmuutoksen riskiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Vähähiilisten palveluiden avulla saavutettava päästöjen lasku edistää välillisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 0
Hankkeessa pilotoitavat uudet vähähiiliset ratkaisut kunnan palvelutuotannossa vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Hankkeessa pilotoitavien uusien vähähiilisten ratkaisujen ja palveluiden avulla siirrytään yhä enemmän kohti aineettomia tuotteita ja palveluita. Tämä vähentää materiaalien käytön tarvetta ja jätteiden määrä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 10
Hankkeessa pilotoitavien uusien vähähiilisten palveluiden avulla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja edesautetaan uusiutuvan energian tuotantoon perustuvien sosiaalisten ja kuluttajalähtöisten palveluiden syntyä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Uusien vähähiilisten palveluiden kehittämisessä hyödynnetään luovien alojen osaamista. Palvelumutoilun avulla kehittämiseen ja ratkaisuihin tuodaan yhä enemmän monialaista osaamista, jonka seurauksena paikallinen elinkeinorakenne monipuolistuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa pilotoitavien uusien vähähiilisten palveluiden avulla siirrytään yhä enemmän kohti aineettomia tuotteita ja palveluita. Tämä seurauksena omistusoikeuksista siirrytään yhä enemmän käyttöoikeuksiin jaettujen resurssien –periaatteella. Tällöin jokaisen ei tarvitse enää omistaa esimerkiksi omaa autoa tai työhuonetta yhteistilojen ja kimppakyyti -sovellusten ja -palveluiden lisääntyessä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 0
Hankkeen toimenpiteillä on suora vaikutus liikkumistarpeen vähenemiseen, sillä näihin liityvien pullonkaulojen ratkaiseminen vähähiilisten palveluiden avulla on hankkeen keskeisimpiä teemoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 10
Hankkeessa pilotoitavien uusien vähähiilisten palveluiden tavoitteena on saavuttaa asiakaslähtöisemmät sekä kustannus- ja resurssitehokkaammat ratkaisut kunnan palvelutuotannossa. Kunnan taloudellisuuden ja resurssitehokuuden parantuminen lisää välillisesti alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hankkeen tavoitteena on kunnan eri osapuolien osallistaminen palveluja koskeviin suunnittelu-, valmistelu-, päätös- ja toimeenpanovaiheisiin. Osallistamista on tarkoitus toteuttaa sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Vähähiilisten, käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämisessä digitaalisio toimii merkittävänä mahdollistajana. Digitaalisaation myötä palveluiden saavutettavuus helpottuu, joka puolestaan lisää yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 7 0
Hankkeen pullonkauloissa käsitellään tiloja ja ympäristöä, jolloin on mahdollista käsitellä kuntalaisille tärkeitä julkisia tiloja, jotka toimivat kulttuuriympäristöinä. Esimerkkinä Iin Tori.
Ympäristöosaaminen 10 0
Tiedottamalla alueen muita kuntia hankkeen toimenpiteistä olemassa olevien verkostojen kautta, edistetään alueen kuntien ympäristöosaamisen- ja tietoisuuden lisääntymistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Vähähiilisten tavoitteiden toteutumiseksi kunnat, kansalaiset ja yritykset tarvitsevat uusia tuotteita ja palveluja, jotka tekevät ilmastomyönteisistä ja kestävistä valinnoista tavoiteltavia ja helppoja. Tämän vision saavuttamiseksi hankkeessa on työstetty uudenlaista kehittämisen näkökulmaa palvelumuotoilun keinoin siten, että kehittämisen painopiste on siirretty organisaatiokeskeisestä ihmiskeskeiseen kehittämiseen.

Iin kunta haluaa toimia edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä pyrittäessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Hankkeessa on määritelty, muotoiltu ja pilotoitu kuusi uutta palvelukonseptia kunnassa tunnistettuihin vähähiilisyyden pullonkauloihin. Hankkeessa kunnan eri osapuolet ovat kehittäneet mm. sähköisiä asiointipalveluja, kuntakeskuksen kaavoitusta, joukkoliikennettä sekä tilojen ja kiinteistöjen käyttöä. Nämä palvelut ovat tarjonneet pilotointialustaja yrityksille mm. paikallistalouteen, liikkumiseen, tilojen yhteiskäyttöön sekä kiinteistöjen reaaliaikaiseen kulutuksen seurantaan liittyen.

Merkittävänä tuloksena hankkeessa on saatu aikaan julkisen sektorin uudenlainen toimintakulttuurin muutos, jossa kunnan eri osapuolia osallistetaan uusien vähähiilisten palvelujen ja liiketoimintamahdollisuuksien suunnitteluun, kehittämiseen ja pilotointiin. Arviolta enemmän kuin joka kymmenes kuntalaisista on osallistunut hankeen pilotteihin. Myös kunnan henkilöstöä ja päättäjiä on osallistettu hankkeen yhteissuunnitteluun ja palvelupilotteihin laajasti. Hankkeella on tarkastelujaksolla saatu aikaan 1 työpaikka sekä uusia kehittämishankkeita.

Hankkeen voittama ilmastotyön Euroopan mestaruus on vahvistanut entisestään alueen identiteettiä vähähiilisyyden edelläkävijänä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. RegioStars 2017 voiton myötä hanketta on pyydetty tilaisuuksiin, jota kautta hankkeen tuloksista on tiedotettu laajasti alueemme muita toimijoita ja kuntia. Uudenlaista yhteissuunnittelun menetelmiä ja ihmiskeskeistä kehittämisen tapaa voidaan monista myös muihin Suomen kuntiin palvelumuotoilua hyödyntäen.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi