Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71396

Hankkeen nimi: Kaivosalan globaalin koulutustarjonnan kysyntälähtöinen kehittäminen ja verkostoituminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pkky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Väistö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aikuiskoulutusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.vaisto(at)pkky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504327595

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaivannaisalan koulutus on globaalia liiketoimintaa, jossa alan kansainväliset toimijat hankkivat kasvavissa määrin koulutuspalveluita ulkomailta. Pohjois-Karjalassa erityisesti Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen mahdollisuus kouluttaa louhinta- ja maarakennusalan osaajia. Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan ole tarpeeksi tietoa kansainvälisestä kaivosalan koulutuskysynnästä tai hankintakäytännöistä Suomen ulkopuolelle suuntautuvan koulutusmyynnin käynnistämiseksi.
Tässä hankkeessa kerätään tieto, jonka avulla itäsuomalainen kaivannaisalan koulutusosaaminen tuotteistetaan vastaamaan alan kansainvälistä kysyntää. Hankkeessa tunnistetaan koulutusmyynnille potentiaalisimmat asiakkaat, heidän tarpeensa sekä alan hankintakäytännöt. Niin ikään toimenpiteessä tunnistetaan kaivannaisalan nousevat trendit, joihin perehtymällä itäsuomalaiset koulutuslaitokset pystyvät laajentamaan kansainvälistä koulutustarjontaansa. Pohjois-Karjalan kaivannaisalan koulutustoimijoiden näkökulmasta potentiaalisimpina pidettyjen asiakastahojen kanssa käynnistetään keskustelut, joiden tavoitteena on pysyväisluonteinen koulutusyhteistyö. Hankkeen toteutuksessa selvitetään lisäksi kansainvälisten vienninedistämisverkostojen kuten Finpro ja Team Finland jo valmistelemat kansainväliset kaivosalan yhteydet joita hankkeessa voidaan aktiivisesti hyödyntää. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää soveltuvin osin myös muut koulutustoimijat kuten esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.
Hankkeen päätavoitteena on kasvattaa merkittävästi Pohjois-Karjalan ja laajemminkin Itä-Suomen oppilaitosten kaivosalan koulutusvientiä. Tavoitteena on, että koulutusviennin ansiosta Pohjois-Karjalaan kehittyy merkittävä alan koulutuskeskittymä joka nostaa (1) alueen imagoa ja (2) elinvoimaisuutta, sekä se että (3) itäsuomalaiset koulutusalan toimijat nostavat kokonaisvaltaisesti valmiuksiaan koulutuksen kansainväliseen vientitoimintaan.

Hanke on jaettu neljään toisiaan tukevaan työpakettiin seuraavasti:
Työpaketti 1: Kumppanuudet ja verkostot koulutuksen järjestämisessä ja viennissä
Toimenpiteessä käydään tarkasti läpi hankkeeseen osallistuvien pohjoiskarjalaisten koulutuslaitosten, mahdollisuudet ja toiveet kansainvälisen kaivosalan koulutuksen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi perehdytään Suomessa muilla toimialoilla toteutettuihin koulutusvientijärjestelyihin, ja selvitetään muiden itäsuomalaisten koulutustoimijoiden halukkuus ja valmiudet hankkeen tulosten hyödyntämiseksi. Toimenpiteessä verkostoidutaan myös muiden suomalaisten kaivannaisalan koulutusvientiin liittyvien toimijoiden sekä kansainvälisesti toimivien suomalaisten kaivosalan laitevalmistajien kanssa. Lisäksi selvitetään kansainvälisten vienninedistämisverkostojen kuten Finpro ja Team Finland valmiiksi tekemät kaivosalan kontaktit joita hankkeen työssä voidaan suoraan hyödyntää. Tavoitteena on, että Pohjois-Karjalassa tapahtuva kaivosalan koulutus voidaan toteuttaa todellisissa kohteissa, jolloin koulutustarjonnan kansainvälinen houkuttelevuus on ensiluokkainen

Työpaketti 2: Ruotsin ja Norjan kaivannaisalan työvoima- ja koulutustarpeet
Toimenpiteessä perehdytään Ruotsin ja Norjan tulevaisuuden työvoimatarpeeseen kaivannaisalalla sekä tunnistetaan yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat ja heidän koulutukselle asettamansa reunaehdot ja toiveet. Työn tuloksena koulutusvientitoiminta voidaan asteittain käynnistää ko. alueille.

Työpaketti 3: Kansainväliset kaivannaisalan hankintakäytännöt ja tarpeet työvoiman kouluttamiseksi
Toimenpiteessä perehdytään kaivannaisalan tulevaisuuden työvoimatarpeeseen keskittyen Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä ylikansallisiin kaivosyhtiöihin. Työssä tunnistetaan pohjoiskarjalaisten oppilaitosten näkökulmasta potentiaalisimmat asiakastahot sekä heidän koulutukselle asettamansa odotukset ja toiveet. Toimenpiteen tuloksena syntyy markkinaselvitys sekä suunnitelma koulutusvientitoiminnan asteittaisesta järjestämisestä kohdealueille ja suoraan ylikansallisten kaivosyhtiöiden tarpeisiin.

Työpaketti 4: Viestintä ja tulosten raportointi
Hankkeen viestinnässä hyödynnetään Suomen kaivannaisalan suurinta verkkomediaa, pohjoiskarjalaista ProKaivos.fi -palvelua sekä perinteisiä medioita kuten sanomalehtiä ja radiota. Hankkeen läpileikkaavana toimintatapana on verkostoituminen ja luottamuksen rakentamistyö, joka vaatii osaamista sekä vankkaa alan tuntemusta ja verkostoteorioiden hallintaa. Hankkeen tulokset koostetaan raportiksi, jonka pohjalta laaditaan kaivannaisalan koulutusviennin jatkotoimenpidesuunnitelma.

Hankkeen tulokset tukevat suoraan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/ Pohjois-Karjalan aikuisopiston ja muiden itäsuomalaisten koulutustoimijoiden liikkeellelähtöä kaivosalan koulutusalan viennissä. Tuloksellisen hankkeen jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen, jossa tuotteistettujen pohjoiskarjalaisten kaivannaisalan koulutuspalveluiden vientitoiminta käynnistetään asteittain. Myös muut verkostotapaamisissa tai muissa yhteyksissä esille tulevat, mahdolliset koulutustarpeet -ja mahdollisuudet kirjataan ylös ja välitetään eteenpäin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja myös muiden itäsuomalaisten koulutustoimijoiden jatkotarkastelua ja –toimenpiteitä varten.

Hankkeen tärkeimmät liittymäpinnat voimassa oleviin toimenpideohjelmiin:

Kaivannaisalan toimenpidesuunnitelma 2015 - 2017

3.4. Osaamisen vahvistaminen
- Kehitetään maakuntaa keskeisenä kaivosalan koulutusalueena
- Käynnistetään kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutustasoilla
- Vahvistetaan kaivannaisalan koulutustarjonta vastaamaan kansainvälisiä tarpeita ja kysyntää

Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma (2015)

2.3 Osaamisen ja koulutuksen kansainvälisyyden tukeminen (POKAT 2017 painopiste)
Tarvittavat toimenpiteet:
- Koulutusvienti keskeisillä toimialoilla

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Pohjois-Karjalan aikuisopisto koulutusten tuottajana, sekä muut kaivosalalle koulutuspalveluja tuottavat toimijat.
2. Suomen kaivokset ja tutkimusaihiot pilottiympäristöinä.
3. Hankkeen toteuttaja alueen osaamisen viennin edistäjänä.
4. Ulkomaiset kaivosyhtiöt ja niiden työntekijät koulutuksen hyödyntäjinä ja maksajina.
5. Suomalaiset kaivos- ja maarakennusalan kone- ja simulaattorivalmistajat (koneet ja laitteet tulevat tutuksi ulkomaisille kaivosalan työntekijöille)

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Pohjois-Karjalan aikuisopiston opettajat ja sidosryhmät. Erityisesti louhinta- ja maarakennusalalla toimivat.
2. Muut alalla toimivat yritykset
3. Tulkkausalalla toimivat yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 615

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 63 435

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 450

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 90 622

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Polvijärvi, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php), jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Kehitettävä asia koskettaa sekä miehiä että naisia, riippuen siitä ketä tulevaisuuden asiakkaiden koulutukseen kohdennettavat henkilöt ovat. Lähtökohtaisesti hankkeen tulokset ovat täsmälleen yhtä soveltuvat sekä miehille että naisille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ei ole tehty toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta. Lähtökohtaisesti kehitettävä asia koskettaa sekä miehiä että naisia, riippuen siitä ketä tulevaisuuden asiakkaiden koulutukseen kohdennettavat henkilöt ovat. Lähtökohtaisesti hankkeen tulokset ovat täsmälleen yhtä soveltuvat sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Yhtenä lähtökohtana on kestävän kaivosteollisuuden parhaiden käytäntöjen opettamisen laajentaminen kansainvälisille kaivosyhtiöille. Näin parhaita ratkaisuja kouluttamalla voidaan myös lisätä luonnonvarojen (erityisesti vesi) kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Koulutuksen vientiä kehitetään, mikä palvelee alueen elinvoimaisuutta tuomalla mahdollisesti alueelle ulkopuolista rahaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Kehitetään uutta koulutustarjontaa tai sovelletaan olemassa olevaa koulutustarjontaa uudelle kohderyhmälle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa koostettiin tieto, jonka avulla pohjoiskarjalainen kaivannaisalan koulutusosaaminen voidaan tuotteistaa vastaamaan alan kansainvälistä kysyntää. Hankkeessa tunnistettiin koulutusmyynnille potentiaalisimmat asiakkaat, heidän tarpeensa sekä alan hankintakäytännöt. Pohjois-Karjalan kaivannaisalan koulutustoimijoiden näkökulmasta potentiaalisimpina pidettyjen asiakastahojen kanssa on käynnistetty keskustelut, joiden tavoitteena on pysyväisluonteinen koulutusyhteistyö.

Hankkeen aikana perehdyttiin Pohjois- ja Etelä-Amerikan kaivosalaan sekä sen työvoimatilanteeseen ja -tarpeeseen. Keskusteluja käytiin alan ammattilaisten sekä suurten kaivosyhtiöiden kanssa messuilla. Selvityksen tuloksena tultiin siihen johtopäätökseen, että kansainvälistyminen näille kohdealueille on helpointa toteuttaa laitevalmistajien (esim. Outotec, Normet) kautta, jolloin alueella jo toimivat yritykset pystyvät laajentamaan omaa tarjontaansa enemmän koulutuksen suuntaan. Kaivosten suora kouluttaminen alueella on selvityksen perusteella aloitettava keskisuurista yrityksistä (Esim. Agnico Eagle, Anglo American, Lundin Mining) suurten sijaan. Alalla menestymisen ratkaisee ensimmäisissä piloteissa onnistuminen.

Ruotsia, Norjaa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa koskevaa kaivannaisalan perustietoa on kerätty. Lisäksi on lähestytty suoraan kansainvälisiä kaivosyhtiöitä sekä niitä palvelevia laitetoimittajia ja palveluntuottajia. Hankkeessa osallistuttiin kaksille kansainvälisille messuille (PDAC 2016, Toronto sekä Expomin 2016, Santiago). Näillä messuilla saatiin lukuisa määrä kontakteja ja käytiin useita keskusteluja kaivosalan koulutukseen ja koulutustarpeeseen liittyen.

Hankkeessa käytiin läpi hankkeeseen osallistuvien koulutuslaitosten mahdollisuuksia osallistua kaivosalan koulutusvientiin erityisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omien oppilaitosten osalta. Hankkeen verkostot rakennettiin erityisesti suomalaisten kaivosalan laitevalmistajien suuntaan, joka todettiin olevan suoraviivaisin malli saavuttaa kansainvälisiä kohdemarkkinoita.

Hankkeesta viestittiin messuilla (PDAC, Expomin, Finnmateria) sekä Prokaivos.fi -verkkopalvelussa. Kaivoskoulutuksesta kertovaa materiaalia esiteltiin messuilla sekä englanniksi että espanjaksi. Viestintä ei ollut hankkeen painopiste, sillä hankkeessa oli kyseessä alustava selvitysvaihe.

Hankkeen kustannukset muodostuvat sekä projektihenkilöstön kustannuksista, että projektin asiantuntijapalveluja toteuttaneen Future Missions Oy:n ostopalveluista. Lisäksi kustannuksia on muodostunut hankkeeseen kuuluvista matkoista (Kanada, Chile).