Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71397

Hankkeen nimi: Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen investoinnit, osa 2.

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sirkkalan energiapuisto sijaitsee Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampuksella Joensuussa. Energiapuistossa demonstroidaan kiinteistön mahdollisuuksia tuottaa omavaraisesti lämpö- ja sähköenergiaa metsäbiomassoista, aurinkoenergiasta ja tuulesta osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. Lisäksi puistossa on maakunnan ensimmäinen julkinen sähköajoneuvojen latauspiste.

Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuus koostuu kahdesta investointihankkeesta ja yhdestä kehittämishankkeesta.
Ensimmäisessä investointihankkeessa Sirkkalan kiinteistön sähkö- ja lämpöjärjestelmää sekä kiinteistöautomaatiota on muutettu niin, että kiinteistö pystyy ottamaa vastaan useilla eri laitteistoilla tehtyä sähköä ja lämpöä, mutta tällä hetkellä energia tuotetaan vain pien CHP-laitoksella. Toisella investointihankkeella Sirkkalan Energiapuiston laitekokonaisuutta tiedonkeruujärjestelmineen täydennetään siten, että kiinteistön energiajärjestelmää voidaan hyödyntää täysimääräisenä. Tavoitteena on saada aikaan ainutlaatuinen kiinteistökokoluokan uusiutuvan energian demonstraatiokohde, joka toimii myös alueellisena kehittäjänä ja aktiivisena oppimisympäristönä.

Nyt on haettavana kokonaisuuden investointihankkeen toinen osa: Sirkkalan energiapuisto – Biotalousosaamisen investoinnit, osa 2 (EAKR 301912). Investointihankekokonaisuudessa rakennetaan biotalouden tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. Kehittämishankkeessa luodaan toimintamalli energiaratkaisusuunnitelman mukaisten laitteistojen ylläpitoon, energiapuiston toimintojen opetukseen ja tutkimukseen integrointiin sekä toimialan yritystoiminnan edellytysten ja kannattavuuden edistämiseen.

Hankinnat muodostavat seuraavanlaiset kokonaisuudet:

Tiedonkeruu, viestintä ja markkinointi
1.1 Sähköiset ilmoitustaulut ja kyltit
1.2 Tiedonkeruun ICT järjestelmät
1.3 Mittauslaitteita
1.4 Työmaapääkeskus tapahtumien sähköjakeluun (CHP)

Energiantuotannon monipuolistaminen
2.1 Aurinkoenergialaitteistot
2.3 Klapi / alapalokattila + multi fuel poltin
2.4 Pienkattilat (n.2kW)
2.5 Kondenssikattila

Savukaasujen analytiikka
3.1 Hiukkasmittauslaitteisto
3.2 Savukaasuanalysaattorin NOx -kenno

Polttoaineanalytiikka
4.1 Pommikalorimetri
4.2 Kosteusmittausvaaka
4.3 Tarkkuusvaaka tarvikkeineen

Polttoainehuolto
5.1 Hakkeen siirtolavat
5.2 Polttoaineiden pienvarastot kattilahuoneeseen
5.3 Polttoaineen lisäjalostuskontti


Hankintojen tarkemmat kuvaukset ja perustelut on esitetty hakemuksen liitteenä.

Sirkkalan energiapuisto edistää sekä valtakunnallisia että maakunnallisia uusiutuvan energian osaamisen, tuotannon ja käytön lisäämistavoitteita. Energiapuisto vahvistaa Itä-Suomen alueen biotalousalan yritysten energiaratkaisujen osaamista ja tuotekehitystä sekä tuo uusia mahdollisuuksia koulutuksen monialaiseen ja yritystoimintalähtöiseen toteuttamiseen. Energiapuistossa voidaan selvittää eri energiantuotantomuotojen todellisia käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä koko toimintaketjun kustannusrakennetta ja energiatehokkuutta kokonaisenergiataseen ja resurssitehokkuuden näkökulmasta, mikä on yksi keskeisistä Joensuun INKA-ohjelman tavoitteista. Suurten kiinteistöjen omavarainen lämmön- ja sähköntuotanto parantaa alueellista energiaturvallisuutta, vähentää energian huippukulutuskauden aikaista fossiilisten energianlähteiden kulutusta ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia aluetalouteen.

Kiinteistökokoluokan energiajärjestelmät ovat muuttuneet merkittävästi viimeaikaisten rakennusten energiatehokkuusmuutosten myötä. 25.8.2014 voimaan tulleen ympäristöministeriön asetuksen myötä kaikki viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset, jotka rakennetaan vuoden 2018 jälkeen ja kaikki muut uudet rakennukset, jotka rakennetaan vuoden 2020 jälkeen, tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Tulevaisuudessa pakollinen NZEB-taso (nearly zero energy buildings, lähes nollaenergiarakennus) edellyttää kiinteistön omaa energiantuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä yhä enenevissä määrin. Rakennusten E-luvun kiristyessä NZEB-tason myötä uudisrakennusten omaenergiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä tulee käytännössä välttämättömäksi, koska rakennusvaipan lämpöhäviöiden pienentämistä sekä tiiveyden parantamista ei käytännössä toimivin ratkaisuin riskittömästi voida enää kehittää. Lähes nollaenergiarakennus ei kuitenkaan edellytä kiinteistön täysin itsenäistä energiantuotantoa, mutta sen rooli korostuu tulevaisuudessa merkittävästi. Sirkkalan Energiapuisto -kokonaisuudessa demonstroitavat ratkaisut tukevat alan kehitystä monipuolisesti. Sirkkalan energiapuisto -hankekokonaisuuden tavoitteena on parantaa rakennusalan, energiajärjestelmien suunnittelijoiden, asentajien ja laitevalmistajien valmiuksia mukautua tähän käynnissä olevaan käänteen tekevään muutokseen. Sirkkalan energiapuistosta rakennetaan kansallisesti ainutlaatuinen ja monipuolinen kiinteistökokoluokan hybridienergiajärjestelmien tutkimus-, testaus- ja oppimisympäristö, joka saattaa yhteen alan yritykset, opiskelijat, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset.

Energiapuistopalvelee suurta joukkoa toimijoita ja yrityksiä. Hankevalmistelun aikana on keskusteltu lukuisten yritysten (27 kpl) kanssa yhteis- ja kehittämistyöstä joka voidaan Energiapuiston valmistuttua aloittaa. Yritykset on lueteltu tarkemmin hakemuksen liitteessä "Sirkkalan Energiapuisto - yrityskontaktit".

Energiapuiston suunnittelussa on ollut keskeistä, että se tarjoaa monipuoliset tuotetestauspuitteet ja palvelee esittelykohteena laajaa toimijajoukkoa. Energiapuistoa hyödynnetään energia-alan laitevalmistajien tuotekehityksen lisäksi mm. arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa sekä talotekniikan LVISA (Lämpö, Vesi, Ilma, Sähkö, Automaatio) suunnittelu- kuin urakointipuolellakin. Laitevalmistajilta tuodaan vielä protovaiheessa olevia uuden sukupolven tuotteita energiapuistoon testattavaksi. Energiapuisto edistää metsäbiomassojen käytön lisäämistä sekä puun jalostamista entistä laadukkaammaksi polttoaineeksi. Metsäpalveluyrityksille Sirkkalan energiapuisto avaa mahdollisuuden tarkastella jalostuneemman puupolttoaineen tuotannon lisäarvoa.

Sirkkalan energiapuisto toimii yhtenä merkittävänä INKA-ohjelman demonstraatioympäristönä ja saavutuksena Joensuun ollessa INKA-ohjelman biotalous-keskittymän vetovastuussa. Ohjelmaan kytkeytyvät sidosryhmät ja kumppanit tulevat olemaan tärkeitä kehityshankkeen kumppaneita.

Sirkkalan energiapuisto on osa Joensuun vahvistuvaa biotalouden osaamiskeskittymää, jonka muodostavat Joensuun Tiedepuisto, Itä-Suomen yliopisto, LUKE, EFI, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Karelia-ammattikorkeakoulu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sirkkalan energiapuisto – hankekokonaisuuden kohderyhmät määritellään rinnakkaisessa kehittämishankkeessa yhteistyössä yritysten ja muiden liitännäisten ”sidosryhmien” kanssa. Biotalousosaamisen kehittäminen – hankkeen tarkka kohderyhmä on riippuvainen kulloinkin käynnissä olevasta toimenpiteestä. Pääpiirteissään kohderyhmät voidaan jaotella julkisorganisaatioihin ja yksityisen sektorin toimijoihin.

Yksityissektori:
Yksityissektorin varsinaisina kohderyhminä on suuri joukko toimijoita ja yrityksiä. Hankevalmistelun aikana on keskusteltu lukuisten yritysten (27 kpl) kanssa yhteis- ja kehittämistyöstä joka voidaan Energiapuiston valmistuttua aloittaa. Yritykset on lueteltu tarkemmin hakemuksen liitteessä "Sirkkalan Energiapuisto - yrityskontaktit".

Energiapuiston suunnittelussa on ollut keskeistä, että se tarjoaa monipuoliset tuotetestauspuitteet ja palvelee esittelykohteena laajaa toimijajoukkoa. Energiapuistoa pystytään hyödyntämään energia-alan laitevalmistajien tuotekehityksen lisäksi mm. arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa sekä talotekniikan LVISA (Lämpö, Vesi, Ilma, Sähkö, Automaatio) suunnittelu- kuin urakointipuolella. Laitevalmistajien kanssa suunnitellaan yhteistyössä optimaalinen energiantuotantokokonaisuus ja selvitetään mahdollisuuksia saada vielä protovaiheessa olevia uuden sukupolven tuotteita energiapuiston yhteyteen. Energiapuisto edistää metsäbiomassojen käytön lisäämistä sekä puun jalostamista entistä laadukkaammaksi polttoaineeksi.Metsäpalveluyrityksille Sirkkalan energiapuisto avaa mahdollisuuden tarkastella jalostuneemman puupolttoaineen tuotannon lisäarvoa.

Sirkkalan energiapuisto toimii yhtenä merkittävänä INKA-ohjelman demonstraatioympäristönä ja saavutuksena Joensuun ollessa INKA-ohjelman biotalous-keskittymän vetovastuussa. Ohjelmaan kytkeytyvät sidosryhmät ja kumppanit tulevat olemaan tärkeitä kehityshankkeen kumppaneita.


Julkisorganisaatiot:
Julkisorganisaatioista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yleis- ja asemakaavoituksesta vastaavat tahot, julkisrakennusten rakennuttajat, julkisrakennusten hallinnoijat, kuntien rakennuslupaviranomainen, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä muut kestävän kehityksen vastuutahot. Biotalousosaamisen kehittäminen – hankkeessa tuodaan kiinteistötason ekologisesti kestävää ja alueellisesti omavaraista energiantuotantoa esille todellisessa ympäristössä ja todellisten kulutuslukemien kautta. Päätöksentekijöihin vaikuttaminen tapahtuu esittämällä kulutuslukemia, käyttökokemuksia ja päästötaseita aidossa ympäristössä. Julkishallinnolle asetetut energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteet vaativat muutoksia myös energiantuotannon profiiliin. Vuodesta 2019 alkaen rakennettavien uusien julkisrakennusten täytyy olla lähes nollaenergiatasoa, johon voidaan päästä vain kiinteistökohtaisilla energiantuotantolaitteilla.

Koulutusorganisaatiot ovat merkittävä kohderyhmä tiedon jalkauttamisen ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Biotalousosaamisen kehittäminen –hankkeen tiimoilta yhdistetään poikkitieteellisesti eri koulutusasteiden osaamista. Hankkeella luodaan toimintamalli, jolla eri koulutusorganisaatioiden opiskelijat ja opettajat pääsevät toimimaan niin yksin kuin yhdessä kehittävässä ympäristössä. Eri koulutusalojen ja tasojen tarpeet kartoitetaan kattavasti.

Pääasiallisia toimijoita ovat Karelia-amk (energia ja ympäristötekniikka, metsätalous, talotekniikka, rakennustekniikka), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (LVI-asentajat) ja Itä-Suomen yliopisto (Metsätieteellinen tdk.). Erityisen tiiviissä yhteistyössä Biotalousosaamisen kehittäminen -hanke toteutetaan yritysten kanssa, jotta ympäristöstä saadaan erityisesti yritysten innovointia ja tuotetestausta sekä tulevia työvoimatarpeita vastaava oppimis- ja tuotekehitysympäristö.

Hankkeesta avoimesti, aktiivisesti ja rehellisesti viestiminen on kehityshankkeessa oleellinen osa. Täten kaikki lähialueen asukkaat ja toimijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet ovat varsinaista kohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kehittämishankkeessa luotu toimintamalli määrittää osaltaan myös välilliset kohderyhmät. Käytännössä välilliset kohderyhmät muodostuvat energiaturismin kautta erilaisten asiantuntija- ja opintoryhmävierailuiden kautta.

Matkailupalveluyritysten (ohjelmapalvelut, majoitus- ja elämysyrittäjät) näkökulmia kartoitetaan kehittämishankkeen ensimmäisessä vaiheessa.

Matkailupalveluyritykset (energiaturismi)
Suuri yleisö; tavoitteena lisätä uusiutuvan energian tietoutta vierailijoiden, kaupunkilaisten, satunnaisten matkailijoiden keskuudessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 161 350

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 161 350

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 230 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 230 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Outokumpu, Kontiolahti, Joensuu, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sirkkalantie 12 A

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysiä ei ole tehty. Uusiutuvan energian toimintaympäristö on tällä hetkellä kuitenkin melko miesvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Kyseessä on investointi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tähtää uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 10
Hajautetun uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen ja muiden uusiutumattomien energilähteiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 8
Uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen energian käyttöä ja siten vähentää osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Uusiutuvan energian tuotanto hidastaa ilmastonmuutosta ja vaikuttaa siten positiivisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 8
Uusiutuvan energian tuotanto korvaa fossiilisen energian käyttöä ja siten vähentää osaltaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajaksolla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 2
Uusiutuvan energian käyttö lisää materiaalitehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hankkeen päätavoite on lisätä uusiutuvan energian käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon kiinteistökokoluokassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Investointihanke ei keskity aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 1
Hankkeessa pystytetään Itä-Suomen ensimmäinen julkinen aurinkosähköä hyödyntävä sähköajoneuvojen latauspaikka.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 1
Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen tarjoamalla uusia ratkaisuja kestävään paikalliseen energian tuotantoon
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto lisää alueellista tasa-arvoa parantamalla haja-asutusalueen kilpailukykyä ja vähentämällä energian käyttöä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto lisää alueellista tasa-arvoa parantamalla haja-asutusalueen kilpailukykyä
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on kulttuuriympäristövaikutuksiltaan neutraali.
Ympäristöosaaminen 5 6
Hankkeessa edistetään hajautetun puupohjaisen energiantuotannon päästöjen hallintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toimi tiukasti yhdessä Sirkkalan Energiapuisto - osaamisen kehittäminen (A70026) -hankkeen kanssa. Tässä hankkeessa toiminta keskittyi suunnitelman mukaisten investointien toteuttamiseen ja niiden käyttöön saattamiseen.

Investointeja toteutettiin seuraavissa laiteryhmissä:

Tiedonkeruu, viestintä ja markkinointi
- Sähköiset ilmoitustaulut ja kyltit
- Tiedonkeruun ICT järjestelmät ja mittalaitteita
- Työmaapääkeskus tapahtumien sähköjakeluun (CHP)

Energiantuotannon monipuolistaminen
- Aurinkoenergialaitteistot
- Kakasoispesäkattila + multi fuel poltin
- Kondensoiva pellettikattila ja stirlingkone

Savukaasujen mittauslaitteita ja hiukkasmittauslaitteisto

Polttoaineanalytiikka
- Pommikalorimetri
- Kosteusmittausvaaka ja muita vaakoja

Polttoainehuolto
- Siirtolavoja ja kontteja
- Polttoaineiden pienvarastoja

Sirkkalan Energiapuiston hankekokonaisuudessa rakennettiin valtakunnallisesti ainutlaatuinen uusiutuvan energian tutkimus-, kehitys- ja
oppimisympäristö. Energiapuisto sisältää laajan valikoiman puuta energianlähteenään käyttäviä sähkön ja lämmöntuotantolaitteita, sekä
useita auringosta energiaa tuottavia yhdistelmiä. Osaamisen kehittämishankkeen toiminnalle välttämättömät laitteet hankittiin kaksivaiheisessa
investointihankkeessa. Energiapuiston laitteet esittelevät uusia tekniikoita investoinneista kiinnostuneille ja tuottavat puolueetonta tietoa
päätöksenteon tueksi.