Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71403

Hankkeen nimi: Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaavan tutkimusympäristön rakentaminen (investointiosio)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.10.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Tutkimusasemantie 15

Puhelinnumero: 029 532 6559

Postinumero: 92400

Postitoimipaikka: Ruukki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LÖTJÖNEN TIMO PEKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vanhempi tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.lotjonen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029-5326347

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luonnontilaisen suon ottaminen viljelyyn lisää kuivatuksen ja maanmuokkauksen takia hiilidioksidipäästöjä, typpilannoituksen seurauksena ilokaasupäästöjä ja vähentää kuivatuksen seurauksena metaanipäästöjä. Pellot toimivat päästölähteiden lisäksi myös hiilidioksidinieluna. Turvemaiden hiilidioksiditaseeseen vaikuttaa annettuna tekijänä ilmasto ja turvemaan ominaisuudet. Hiilidioksidipäästöjen määrään voidaan vaikuttaa viljelytekniikalla, viljelykierrolla ja vesitalouden säätelyllä. Ilokaasupäästöjen määrään voidaan vaikuttaa viljelyn typpitaseen, peltomaan rakenteen ja pellon vesitalouden kautta. Hiilidioksiditaseen parantamiseen käytettävissä olevat keinot auttavat samalla vähentämään turvemaiden viljelystä kuivatusvesiin kulkeutuvien ravinnepäästöjä. Maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistarve on vielä kasvihuonekaasujen vähentämistarvetta useammin esillä, koska maatalous on laskennallisesti pintavesiä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen suurin lähde. Vesistöjä kuormittavat päästöt syntyvät samoin kuin kasvihuonekaasupäästöt peltoviljelystä. Molemmissa tapauksissa turvemaiden viljelyn voidaan katsoa pahentavan tilannetta. Tämä hanke-esitys on laadittu antamaan valmiudet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ilmastopolitiikan ja vesistöjen suojelun synnyttämien tarpeiden yhteen sovittamiseksi turvemaiden viljelyssä. Maatalouselinkeinon kannalta ratkaisu ei voi olla, että turvemaiden viljelyä rajoitetaan perusteettomasti, siksi ratkaisujen tulee perustua tutkimustuloksiin. Koska Pohjamaan rannikkoalueen ohutturpeisten turvemaiden viljelystä syntyvien ilmasto- ja vesistöpäästöjen aiempi tutkimustieto on niukkaa, työ on käynnistettävä rakentamalla tiedon tuottamiseen tarvittava tutkimusympäristö, mikä valmistuttuaan antaa puitteet tutkittuun tietoon pohjautuvien ratkaisumallien synnyttämiselle. Tämä hanke toteuttaa kaivatun turvemaiden viljelystä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja vesistökuormitusta aiheuttavien ravinteiden huuhtoutumisen tutkimukseen soveltuvan tutkimusympäristön rakentamisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat elintarviketuotanto, maatalous- ja ympäristöhallinto, maatalous- ja ympäristötutkimus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Elintarviketeollisuus, maatalous- ja ympäristöneuvonta, myönteisten ilmasto- ja vesistövaikutusten kautta periaatteessa koko yhteiskunta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 550

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 538

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 186 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 186 483

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen

Kunnat: Siikajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tutkimusasemantie 15

Postinumero: 92400

Postitoimipaikka: Ruukki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maatalouden työvoimasta noin 65 % on miehiä (http://stat.luke.fi/maa-ja-puutarhatalouden-ty%C3%B6voima-2013_fi-0). Luonnonvara-alan korkeakoulutus on kuitenkin nykyisin naisvaltaista (esim. vuonna 2010 naisia opiskelijoista oli 58 %, tutkinnon suorittaneista naisia oli 61 %, http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_namisu_201100_2012_6057_net.pdf. Naisten osuuden lisääntyminen luonnonvara-alan korkeakoulutuksessa näkyy työelämässä mm. Luonnonvarakeskuksen johtajien tarkastelussa (naisia (sis. pääjohtajan) on 15 ja miehiä 13 hlöä). Luke /Vihreä Teknologian yksikön (hankkeen vastuullinen tutkimusyksikkö, n. 350 työntekijää) yksikönjohtaja sekä tutkimus- ja kehittämispäällikkö ovat naisia. Tarkempaa tilastointia Luke:n työntekijöistä ei ole ilmeisesti juuri tapahtuneen valtion laitosten fuusion takia. Hankkeeseen työllistyy tasapuolisesti miehiä ja naisia. Hankkeen kohteena laajasti käsitettynä ovat kaikki Pohjois-Pohjanmaan asukkaat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Luke /Vihreä Teknologian yksikön (hankkeen vastuullinen tutkimusyksikkö) yksikönjohtaja sekä tutkimus- ja kehittämispäällikkö ovat naisia. Hankkeen vastuututkija on mies, ja projektipäällikkö nainen. Hankkeeseen työllistyy tasa-arvoisina osallistujina sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tasa-arvoisuus toteutuu hankkeessa hyvin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 10
Hankkeessa investoitavan turvemaan tutkimusympäristön tulosten avulla voidaan tulevaisuudessa pohtia ja linjata turvemaiden kestävää maankäyttöä edustavien tulosten pohjalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 9
Hankkeessa investoitavan turvemaan tutkimusympäristön tulosten avulla voitaisiin tulevaisuudessa pohtia ja linjata turvemaan viljelyn ilmastopäästöjä todellisten tulosten pohjalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Hankkeen tavoitteena on perustaa mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin (hapan vesistökuormitus, ravinnekuormitus, eroosio) tutkimusympäristö, jonka avulla voidaan kehittää ja suosittaa ympäristöystävällisiä turvemaan viljelytoimia tulevaisuudessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 10
Hankkeen tavoitteena on perustaa mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin (hapan vesistökuormitus, ravinnekuormitus, eroosio, maaperän eliötoiminta) tutkimusympäristö, jonka avulla voidaan kehittää ja suosittaa ympäristöystävällisiä turvemaan viljelytoimia tulevaisuudessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 10
Investoinnin tavoitteena on alueellinen ja valtakunnallinenkin kestävä kehittäminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Investointi lisää alueellista kiinnostavuutta ja näkyvyyttä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Pyritään lisäämään kestävää kehitystä ja siten välillisesti hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 5 10
Tavoitteena on uusien tulosten myötä lisätä alueellista ja kansallista ympäristöosaamista ja tietoisuutta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-