|
|
|
Hankekoodi: A71404
Hankkeen nimi: Esiselvitys Etelä-Savon vesihuoltolaitosten vuotovesistä - vähähiilisyyden edistämiseksi (VEVO)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.9.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181
Puhelinnumero: 015 35561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Soininen Hanne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 869952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Esiselvitys Etelä-Savon vesihuoltolaitosten vuotovesistä – vähähiilisyyden edistämiseksi -hankkeen tavoitteena on lisätä vesihuoltolaitosten energia- ja ekotehokkuutta alueen kaupungeissa. Hankkeessa selvitetään jätevesiverkoston vuotovesien määriä, niiden muodostumista ja vaikutusta laitosten energiankulutukseen. Lisäksi hankkeessa kehitetään pumppaamoihin uusia innovaatioita vähähiilisyyden edistämiseksi ja online-mittausteknologiaa vuotovesien seurantaan.
Vuotovedeksi sanotaan maaperän vettä, joka pääsee viemärijärjestelmään rikkoutuneiden tai huokoisten putkenseinämien, viallisten putkiliitosten tai vioittuneiden tarkastuskaivojen ja – putkien kautta. Vuotovesiä viemärijärjestelmään voi päästä voimakkaan sateen sekä lumien sulamisen aikaan esimerkiksi rikkonaisten kaivonkansien kautta. Yleisin vuotoveden lähde on kuitenkin pohjavesi. Pohjaveden pääseminen viemärijärjestelmään ehdyttää pohjavesilähdettä ja voi pahimmillaan aiheuttaa maaperän painumista.
Vuotovesien määrä on tutkimusten mukaan yleisesti noin 40–50 % jäteveden virtaamasta. Vuotovedet kuormittavat turhaan jätevesijärjestelmää ja voivat pahimmillaan aiheuttaa ylivuotoja jätevedenpumppaamoilla tai – puhdistamoilla. Tämä johtaa puolestaan ympäristön pilaantumiseen ja voi aiheuttaa terveysriskin. Lisäksi vuotovesien käsittely jätevesienpuhdistamoilla kuluttaa energiaa.
Lisääntyneiden sademäärien takia myös kaupunkiympäristöjen sade- ja sulamisvesien, eli hulevesien käsittely on entistä tärkeämpää. Kaupunkien keskustoissa suuri osa pinnoista ei läpäise vettä, mikä voi aiheuttaa kaupunkitulvia. Läpäisemättömät pinnat estävät myös sade- ja sulamisvesien imeytymisen maaperään ja vähentävät pohjaveden muodostumista. Hulevesien paikallista käsittelyä tulisikin lisätä ja erilaiset hulevesirakenteet ottaa entistä laajemmin käyttöön osana kaupunkirakennetta. Myös hulevesijärjestelmän kunnostus- ja korjaustoimenpiteet tulisi huomioida osana kaupunki-infrastruktuurin kunnossapitoa.
Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
1) Esiselvitys vuotovesien nykytilasta Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan jätevesiverkostossa
2) Etsitään vähähiilisiä ratkaisuja vuotovesien vähentämiseksi
3) Arvioidaan vuotovesien vaikutuksia ympäristöön
4) Uudet innovatiiviset mittausteknologiat
5) Raportointi
Hankkeessa tehtävä esiselvitys kartoittaa aiemmat tutkimustulokset ja jo toteutetut toimenpiteet Etelä-Savon alueen kaupunkien vesihuoltoverkostoissa. Esiselvitys edesauttaa tutkimustiedon soveltamista ja parhaiden menetelmien löytämistä sekä niiden käyttöönottoa. Hanke nostaa alueen tutkimusorganisaatioiden ja vesilaitosten osaamistasoa ja mahdollistaa uusien innovaatioiden käyttöönoton.
Hankkeen aikana kartoitetaan alueen vesihuoltoverkoston kriittiset pisteet vuotovesien osalta. Esiselvitys tuottaakin tiedon kunnostusta vaativista kohteista ja auttaa näin kohdentamaan niukkoja taloudellisia resursseja entistä tehokkaammin. Hanke lisää jätevesijärjestelmien ekotehokkuutta ja kehittää tätä kautta vesilaitosten toimintaa vähähiilisempään suuntaan.
VEVO-hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesilaitos, Savonlinnan vesilaitos ja Pieksämäen vesilaitos ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.
Kunnat (kunnalliset vesihuoltoyhtiöt).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen yritykset kuten Mipro Oy, Environics Oy ja Happo Solutions Oy. Lisäksi hankeen välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää Etelä-Savon alueen ympäristöä ja asukkaita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 77 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 110 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 000
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite: PL 181
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| Hankkeen avulla voidaan parantaa vesihuollon energiatehokkuutta. Vuotovesien monitorointi tuottaa tietoa, jonka avulla päästään parantamaan vesihuoltojärjestelmän tilaa. Tämä auttaa säästämään jätevedenpuhdistamoissa tarvittavan energian ja sekä kemikaalien määrää. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa saavutetun tiedon ja osaamisen avulla vesilaitosten on mahdollista vähentää energiankulutusta toiminnassaan ja sitä kautta vähentää vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 3 |
| Hankkeessa tarkastellaan esimerkiksi erilaisten hulevesien pidätys ja imeytysrakenteiden integroimista kaupunkiympäristöön. Hulevesilammikot ja kosteikot voivat tarjota elinympäristöjä monenlaisille kasveille ja eliöille. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 3 |
| Hankkeessa tarkastellaan kattavasti vuotovesien vaikutusta pinta- ja pohjavesien tilaan. Vuotovesien vähentäminen vaikuttaa suotuisasti pohjavesiesiintymiin sekä vähentää ylivuotojen riskejä jätevesijärjestelmissä. Vesihuoltolaitosten ilmapäästöt vähenevät energiankulutuksen vähenemisen myötä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura-alueisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Vuotovesien määrän vähentäminen lisää pumppujen ja muun jätevesijärjestelmässä käytettävän tekniikan käyttöikää ja kestävyyttä. Tämä puolestaan vähentää laitteiden tarvitsemia investointeja ja vähentää käyttökustannuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen tarkoituksena on vähentää energialähteiden käyttöä. Hankkeen toiminnot eivät kohdistu uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke tarjoaa esimerkiksi paikallisille monitorointitekniikkaan erikoistuneille yrityksille mahdollisuuden pilotoida tuotteitaan. Parhaimmillaan tämä tarjoaa yrityksille lisääntyneitä työmahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
| Ympäristön ja eri prosessiympäristöjen online-monitorointi on ajankohtainen ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi toimiala. Hanke tarjoaa testausympäristön monitorointitekniikan ja –palveluiden kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Vuotovesien määrän vähentyminen jätevedenpuhdistamoilla vähentää niiden energian ja erilaisten puhdistuskemikaalien tarvetta. Tämä vähentää kyseisten hyödykkeiden kuljetustarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 1 |
| Vesihuollon toimivuus ja energiansäästö edistää kuntien ja kaupunkien kestävää kasvua ja tätä kautta asukkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella on lievä positiivinen vaikutus yhteiskunnan yhdenvertaisuuteen. Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuurinen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Vesilaitoksen hyödyntävät hankkeen tulokset toiminnassaan. Lisäksi hanke tarjoaa esimerkiksi omakotitalojen asukkaille neuvontaa hulevesien käsittelystä kiinteistöllä. Hankkeen tulokset voidaan myös hyödyntää Mamkin opetuksessa sekä tulevissa ympäristöturvallisuuden alaan liittyvissä hankkeissa. Hanke antaa arvokasta kokemusta online-monitoroinnin hyödyntämisessä | ||
Esiselvitys Etelä-Savolaisten vesihuoltolaitosten vuotovesistä - vähähiilisyyden edistämiseksi -hanke (VEVO) toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö- ja energia -painoalalla. Hankkeen tavoitteena oli lisätä vesihuoltolaitosten energia- ja ekotehokkuutta alueen kaupungeissa. Hankkeessa edistettiin tätä selvittämällä jätevesiverkoston vuotovesien määriä, niiden muodostumista ja vaikutusta laitosten energiankulutukseen. Lisäksi hankkeessa tutkittiin uusien innovaatioiden ja vuotovesien seurannan online-mittausteknologian mahdollisuuksia vähähiilisyyden edistämiseksi.
Hankkeen aikana tehty esiselvitys kartoitti aiemmat tutkimustulokset ja jo toteutetut toimenpiteet Etelä-Savon alueen kaupunkien vesihuoltoverkostoissa. Esiselvitys edesauttoi tutkimustiedon soveltamista ja parhaiden menetelmien löytämistä sekä niiden käyttöönottoa. Hanke nosti alueen tutkimusorganisaatioiden ja vesilaitosten osaamistasoa ja mahdollisti uusien innovaatioiden käyttöönoton.
Hankkeen aikana kartoitettiin alueen vesihuoltoverkoston kriittiset pisteet vuotovesien osalta. Esiselvitys tuotti tiedon kunnostusta vaativista kohteista ja auttaa näin kohdentamaan niukkoja taloudellisia resursseja entistä tehokkaammin. Hanke lisäsi jätevesijärjestelmien ekotehokkuutta ja kehitti tätä kautta vesilaitosten toimintaa vähähiilisempään suuntaan.
VEVO-hanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesilaitos, Savonlinnan Vesi, Pieksämäen Vesi Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.