Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71405

Hankkeen nimi: YMPÄRISTÖARKISTO - Ympäristötiedon sähköisen arkistoinnin ja digitaalisen palvelutoiminnan kehittäminen ympäristöturvallisuuden ja vähähiilisyyden edistämiseksi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181

Puhelinnumero: 015 35561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SOININEN HANNE MARIA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-869952

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ympäristötiedon sähköisen arkistoinnin ja digitaalisen palvelutoiminnan kehittäminen ympäristöturvallisuuden ja vähähiilisyyden edistämiseksi -hankkeen tavoitteena on lisätä maarakennuskohteissa käytettävien jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä. Hanke edistää tätä kehittämällä jäljitettävyyteen sähköistä arkistointia ja digitaalista palvelutoimintaa.

Suomessa jätteiden hyötykäyttöä tukee uudistettu, kansallinen lainsäädäntö. Jätelain (646/2011) mukaan kaikessa jätteisiin tai jätehuoltoon liittyvässä toiminnassa tulee ottaa huomioon jätteiden etusijajärjestys, jonka mukaan muodostunutta jätettä tulee ensisijaisesti kierrättää tai hyötykäyttää ennen loppusijoitusta. Ympäristösuojelulain (527/2014) mukaan jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely edellyttää ympäristölupaa. Jätteiden maarakennushyödynnystä tuetaan ns. Mara-asetuksella (VNA 591/2006; VNA 403/2009), jonka mukaan määriteltyjä jätteitä voidaan hyödyntää myös ns. ilmoitusmenettelyllä, ilman ympäristönsuojelulain (527/2014) edellyttämää ympäristölupaa.
Nykyisin ympäristöluvat ja Mara-asetuksen mukaiset ilmoituslupamenettelyn päätökset jätemateriaalin hyötykäytöstä maarakentamisessa arkistoidaan valtion ympäristötiedon hallintajärjestelmään (VAHTI). Tämä tieto on ainoastaan viranomaisten nähtävissä, eikä täten palvele laajempaa sidosryhmää ja datan monipuolista hyödynnyspotentiaalia. Tieto on arkistoitu erillisinä lupapäätöksinä, eikä sellaisenaan ole siirrettävissä eteenpäin jalostettavaksi. Näin ollen ympäristötiedon säilytyksessä ja siirrossa ei tällä hetkellä ole käytössä kattavaa arkistoa, riittävää tietoa jakeiden sijainnista, eikä siten tiedon myöhemmän hyödynnyksen mahdollistavaa hallittua jatkumoa.

Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
1) Esiselvitys käytettävissä olevasta ympäristödatasta – case pilaantuneet maa-alueet Mikkelin taajama-alueella
2) Maarakennukseen soveltuvan jätteen määrityksien selvitys
3) Ympäristöarkiston edellytyksien ja rajoitusten kartoitus
4) Ympäristöarkiston konseptointi
5) Raportointi

Hankkeessa tuotetaan selvitys mahdollisuuksista ja esteistä liittyen jätteiden hyötykäyttöön ja lupamenettelyihin. Hankkeessa toteutetaan ympäristöarkiston pilotointi/demo, jonka käytettävyyttä ja monistettavuutta arvioidaan hankkeen aikana yritysten kanssa. Hanke lisää maarakennuskohteissa käytettyjen jätemateriaalien jäljitettävyyttä ja ennaltaehkäisee niistä mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Avoimemman jäljitettävän tiedon odotetaan muodostavan myös uudenlaisia tarpeita ja kohteita tiedon hyödynnykselle, jonka odotetaan luovan uudenlaisia tehokkaampia toimintatapoja sekä uutta liiketoimintaa ja liiketoiminta mahdollisuuksia.

YMPÄRISTÖARKISTO-hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Metsäsairila Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat julkishallinnon asiakkaat, kuten jätteen hyötykäyttäjät, kuten jätealan yrityksen, tieliikennelaitokset, maarakennusyritykset ja kansalaiset.

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös sähköistä arkistointia ja digitaalista palvelutoimintaa tekevät mikro- ja pk-yritykset. Palvelujen tuotteistamismahdollisuudet ja avoimemman tiedon tuottamat datan jalostus- ja hyödynnysmahdollisuudet mahdollistavat yrityksille uusia ansaintalogiikoita ja uusille yritykselle mahdollisuuden aloittaa konsepteilla, joita ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista tunnistaa. Tarve syntyy jätehuollon kehitystarpeista ja yksilöidymmistä mahdollisuuksista tehostaa omia toimintaan liittyviä resursseja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat ympäristöviranomiset ja muut kuntien infrastruktuurista, kuten kaduista, viheralueista, kaavoituksesta, yleisistä alueista, kunnostuksista ja jätehuollosta vastaavat viranomaiset. Jäljitettävyyden lisääntyminen tukee päätöksentekoa ja antaa mahdollisuuden resurssitehokkaampaan ja ympäristöturvallisempaan suunnitteluun ja toteutukseen, esimerkiksi kunnostustöiden yhteydessä, kun lupien yhteydessä myös tiedot jätteen sisällöstä ja paikkatietoon sidotusta sijoituskohteesta on saatavilla samasta sähköisestä arkistosta. Muita kehityksen mahdollistavia ja teknisesti tarkasteltavia kehityssuuntia ovat mm. sähköinen raportointi ja lisääntyneen on-line monitoroinnin mahdollistava automaattinen seuranta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 74 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 020

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 106 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 93 061

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, sukupuolella ei ole vaikutusta YMPÄRISTÖARKISTO-hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeessa ratkaistavalla ongelmalla ja hankkeen toimintaympäristöllä ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Hankkeella haetaan välitöntä vaikutusta alueellisissa maarakennuskohteissa hyödynnettävien jätemateriaalien myöhemmän jäljitettävyyden huomattavaksi parantamiseksi. Tämä tukee vähähiilisyyden, resurssitehokkuuden ja kiertotalouden alueellista toteutumista. Hankkeen laajempana tavoitteena ja välillisenä vaikutuksena on lisätä maarakennuskohteissa käytettyjen jätemateriaalien jäljitettävyyttä ja turvallista käyttöä myös kansallisesti. Hankkeen välillisenä vaikutuksena tulee huomioida kestävämpi, tiedolle pohjaava suunnittelu, joka takaa kestävät ja ympäristöturvalliset ratkaisut rakentamisessa ja loppusijoituksessa. Saatavilla oleva tietous tehostaa resurssien käyttöä muuttamalla olemassa olevaa ”loppusijoituskonseptia” lähemmäksi ”materiaalireserviä”, jonka turvallinen uudelleensijoitus tulee mahdolliseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hanke liittyy ilmastonmuutoksen riskeihin erityisesti tietoon pohjautuvassa suunnittelussa liittyen maa-alueiden vaihtuvaan käyttöön. Tämä vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksista (mm. lisääntyvä rakentaminen, laajeneva asutus, kaupungillistuminen) kumuloituvia ympäristö- ja terveysriskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Tieto maarakennukseen käytetyistä materiaaleista määristä ja sijainneista lisää luonnon monimuotoisuuden suojelun ja edistämisen mahdollisuuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 9
Maarakennuskohteissa hyödynnettävien jätemateriaalien myöhemmän jäljitettävyyden parantaminen. Esimerkiksi käyttökohteen tai ympäristön olosuhteiden muuttuessa tämä lisää edellytyksiä ja tehokkuutta puuttua ja ehkäistä vesiin ja maaperän kohdistuvia kuormituksia ja riskejä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 8
Hankkeen tavoitteena on lisätä maarakennuskohteissa käytettyjen jätemateriaalien jäljitettävyyttä. Tämä lisää paitsi hallittua resurssitehokuutta, myös mahdollisuutta ajatella maarakennuskohteita reserveinä, jossa sijoituksessa oleva materiaali on turvallisesti uudelleenkäytettävissä käyttökohteen tarkoituksen muuttuessa. Tarkastelussa kiinnitetään huomio nykytilanteesta kohti tulevaisuuden jätehuollon haasteita, joihin liittyvät kysymykset jäljitettävyydestä, lupakäytänteistä, datan saatavuudesta, hyödynnettävyydestä ja eri palveluntarjoajien järjestäytymisestä liittyen materiaali- ja resurssitehokkuuden vaateisiin. Välillisesti, lisääntynyt tietous tuo esille niitä käytännön prosessoinnin tarpeita, jotka voivat synnyttää uutta liiketoimintaa tai tarvetta uusille palveluille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei suoranaista vaikutusta. Hankkeen toteutus ja sen tulosten käyttöönotto on osa monisyistä vähähiilisyyteen perustuvan kiertotalousyhteiskunnan implementointia, jolla on varmasti vaikutusta kaikkiin yhteiskunnassa syntyviin ja tarvittaviin virtoihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hanke liittyy Mikkelin kaupungin elinkeinostrategiassa (2011–2015) määrittelemiin kärkialoihin ja kilpailukykytekijöihin, mm. sähköinen arkistointi, turvallisuusosaaminen sekä palvelut ja palveluosaaminen. Hankkeen lähtökohta ja siinä tuotetut tulokset edistävät sellaisenaan Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikan 2020 -vision toteuttamista: Saada kaupunki ”kansakunnan arkistoinnin ja sähköisen muistin päämajaksi”. Esiselvitys tuottaa uutta tietoa alan tulevaisuuden vaatimuksiin liittyvistä mahdollisuuksista tehostaa viranomaisvalvontaa, luoda uusia liiketoimintamalleja ja tehdä alaan liittyvää tutkimusta, jonka kärki on kansainvälisen osaamisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Esiselvityshankkeen tavoitteena on tunnistaa ne sähköiseen arkistointiin ja digitaaliseen palvelutoimintaan kytkeytyvät tekijät, joiden avulla maarakennuskohteissa hyödynnettävien jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä voidaan parantaa. Esitetty tutkimus tähtää isompaan konseptiin, jossa maakunnassa olevat vahvuudet ja valmiudet tiedon arkistoinnin ja avoimen tiedon hyödynnyksen suhteen saadaan kestäväksi kansalliseksi liiketoiminnaksi ja/tai osaksi tällä hetkellä rakenteellisessa muutoksessa olevaa tietojärjestelmien ylläpitoa (esimerkiksi liittyen tiedon arkistointipalveluihin). Esiselvityksen tuottama tieto antaa myös vaadittavan pohjatiedon uuden liiketoiminnan synnyttämiselle, joko osana kansallista ympäristötietohallintaa tai muissa lukuisissa ympäristötietoon ja sen prosessointiin ja hyödynnykseen liittyvissä hankkeissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Ei suurta vaikutusta. Lisääntynyt tieto loppusijoituksesta tullee vaikuttamaan materiaalivirtoihin liittyvään logistiseen optimointiin tietoon nojaavan päätöksenteon kautta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
Hankkeen myötä avoimeen ympäristötietoon, tiedon prosessointiin ja arkistointiin liittyvä liiketoiminta ja työllisyys alueella tulevat lisääntymään sekä syntyy uusia palvelutoiminta muotoja, joita voidaan ulottaa kansainvälisten projektien kautta myös vientiin. Hankkeella edistetään ympäristön ja ihmisten kestävää hyvinvointia ja ympäristöturvallisuutta tietoon pohjaavan suunnittelun ja hallittujen materiaalikiertojen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia tähän
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen tavoitteena on lisätä maarakennuskohteissa käytettyjen jätemateriaalien jäljitettävyyttä ja ehkäistä niistä mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Tieto lisää edellytyksiä kulttuuriympäristön säilyttämiselle.
Ympäristöosaaminen 8 8
Esiselvitys hanke keskittyy tietopalveluosaamiseen ja jätehuollon kehittämisen rajapinnoille. Se syventää entisestään kahden yhä tiiviimmin toisiinsa liittyvän tutkimusalan yhteistä osaamisen kehittämistä ja vuoropuhelua. Tämä yhteistyöstä kumuloituva osaaminen tarjoaa mahdollisuuden biotalousyhteiskunnan edellytysten toteuttamiselle, osallistumiselle ja maakunnan osaamisen syventämiselle.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ympäristötiedon sähköisen arkistoinnin ja digitaalisen palvelutoiminnan kehittäminen ympäristöturvallisuuden ja vähähiilisyyden edistämiseksi - Ympäristöarkisto-hanke toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö- ja energia-painoalalla. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maarakennuskohteissa käytettävien jätemateriaalien myöhempää jäljitettävyyttä. Hanke edisti tätä kehittämällä jäljitettävyyteen sähköistä arkistointia ja digitaalista palvelutoimintaa.

Hankkeen aikana selvitettiin käytettävissä olevan ympäristödatan ominaisuudet ja käytettävyys. Dataa käytettiin interaktiivisen kartta-aineiston sekä ympäristöarkiston tietolähteenä. Hankkeessa suunniteltiin ja luotiin ympäristöarkistosovellus. Hankkeessa toteutettiin ympäristöarkiston pilotointi ja demoaminen, joiden käytettävyyttä ja monistettavuutta arvioitiin hankkeen aikana kohderyhmän kanssa. Lisäksi hankkeessa tuotettiin selvitys mahdollisuuksista ja esteistä liittyen jätteiden hyötykäyttöön ja lupamenettelyihin. Esiselvityshankkeen tuloksena tunnistettiin toimenpiteet, joiden avulla jätemateriaalin sähköisen rekisteröinti- ja arkistojärjestelmän kehittäminen ja hyödyntäminen on mahdollista.

YMPÄRISTÖARKISTO-hanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Metsäsairila Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.