Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71449

Hankkeen nimi: Esimurskaimen investointihanke.

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.1.2016 ja päättyy 31.1.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TARPAPER RECYCLING FINLAND OY

Organisaatiotyyppi: Keskisuuri yritys

Y-tunnus: 2584787-3

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: +358 400 494 080

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: LAHTI

WWW-osoite: www.tarpaper.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuominen Kati

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Maajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kt(at)tarpaper.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 494 080

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen avulla toteutetaan kattohuopajätteen esimurskaininvestointi Lahteen. Investoinnilla nostetaan kattohuopamurskeen tuotantokapasitteettia vastaamaan asfalttiteollisuuden kysyntään ja kehitetään lopputuotteen laadunhallintaa. Murskain mahdollistaa kattohuopajätteen jalostuksen asfalttiteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Murskaimella täydennetään nykyistä tuotantolinjaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 78 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 78 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sapelikatu 7

Postinumero: 15160

Postitoimipaikka: LAHTI

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristö ja toimiala (murskaus- ja asfaltointi) ovat erittäin miesvaltaisia. Yhtiön johtoon ja kehitystehtäviin on valittu naisia tasa-arvo huomioiden. Myös ympäristöalalle on tulossa naisia aiempia vuosia enemmän.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen johtoon on valittu nainen ja murskaimen valmistuksen aikaisen valvonnan tehtäviin on valittu mies.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on teolliisen symbioosin mahdollistaminen riittävällä volyymilla ja vientitoiminnan mahdollistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Kierrätyskonseptilla vähennetään uusiutumattoman luonnonvaran, äljyn. käyttöä asfalttimassan valmistuksessa ja korvataan neitseellisen luonnonvaran tarvetta kierrätystuotteella. Hankkeella vähennetään kattohuopajätteen kaatopaikkasijoitusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 7
Kattohuopajätteen kierrätyksen on laskettu vähentävän CO2 päästöjä noin 1,7 kg per uusiokäytetty kattohuopakilo, vrt. sen polttamiseen eli konseptilla pienennetään kattohuovan elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Päällystysurakoiden tilaajille ekologisempi tuote vrt. perinteinen asfalttimassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei arvioituja vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Mikäli Suomessa saadaankierrätettyä kaikki syntyvä kattohuopajäte (n. 18 000 tonnia vuodessa), säästetään CO2 päästöjä 30,6 miljoona hiilidioksidikiloa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei arvioituja vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Tuontiraaka-aineen tarve pienenee asfalttiteollisuudessa, vähentää polttoon ja kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Edistää ketjun molemmissa päissä olevien toimijoiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mahdollistaa materiaalihyötykäytön, edistää valtakunnallista tavoitetta kiertotaloudesta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Kehittää asfalttiteollisuuden tuotantoprosesseja kohti ympäristötehokkuutta, vähentää uusiutumattoman raaka-aineen käyttöä asfalttiasemalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Kehittää paikallisia ketjussa toimivia yrityksiä ja kaupunkeja kohti kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Jätteen nouto ja käsittelypalvelut tehostuvat toiminnan käynnistyessä kokonaisvaltaisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 10 5
Jätteen ja lopputuotteen kuljetusten tehostuminen koko toiminnan käynnistyessä (meno-paluulogistiikka)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei arvioituja vaikutuksia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei arvioituja vaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei arvioituja vaikutuksia
Kulttuuriympäristö 8 0
Työmaiden siisteyden kehittyminen noutopalvelun ansiosta.
Ympäristöosaaminen 10 10
Yhtiön oma ja koko ketjussa toimivien yritysten ja partnereiden/tilaajien ympäristöosaaminen kehittyy kierrätysratkaisun ansiosta. Materiaaliosaaminen kehittyy. Työmaisen siisteys kehittyy. Jätemateriaalin loppusijoittaminen laittomille kaatopaikoille ja kaatopaikoille vähenee.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkessa toteutettiin kattohuopajätteen esimurskaininvestointi Lahteen. Investoinnilla nostettiin kattohuopamurskeen tuotantokapasiteettia vastaamaan markkinan tarvetta sekä kehitettiin tuotteen laadunhallintaa vastaamaan asiakkaiden vaatimustasoja. Murskaininvestointi mahdollistaa kattohuopajätteen jalostuksen asfalttiteollisuuden uusioraaka-aineeksi.