RR-tietopalvelu -hankekuvaus A71472, Multifunctional enviroment for Well-being enhancing technology

1 Hanke

Hankekoodi: A71472

Hankkeen nimi: Multifunctional enviroment for Well-being enhancing technology - MeWeT

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203929-1

Jakeluosoite: PL 87

Puhelinnumero: 0401994100

Postinumero: 32801

Postitoimipaikka: Kokemäki

WWW-osoite: http://sataedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Merikivi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.merikivi(at)sataedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401994131

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään uusimman hyvinvointiteknologian testaus-, kehitys- ja oppimisympäristöä (TKI-O), joka palvelee monipuolisesti sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusien oppisisältöjen kehitysalustana että korkeakoulutuksen ja siihen keskeisesti liittyvän tutkimustoiminnan testaus- ja kehitysympäristönä. TKIO-ympäristö kytkee hyvinvointiteknologian uusimman tiedon osaksi korjausrakentamisen sekä hoivan ja huolenpidon oppimista ja tukee etä- ja automaatioratkaisujen implementointia osaksi opetusta.

Hankkeen tavoitteena on käytännön työtä tekevien (opiskelijat, opettajat) linkittäminen hyvinvointiteknologian ja laajemmin rakenteisiin integroidun älyteknologian kehitystoimintaan sekä monialaisen ja käytännönläheisen innovaatiotoiminnan edistäminen. Alueen toimijoiden ehdoilla toteutettavan kehitysympäristön ja uusien toimintatapojen myötä hankkeessa rakennetaan edellytyksiä monialaiselle kehitys- ja opetustoiminnalle. Tämän odotetaan kasvattavan alueelle sen tarvitsemia monialaisia osaajia ja tulevaisuudessa luovan uutta liiketoimintaa. Osaltaan hankkeen tavoitteena on yritysten kehitysmahdollisuuksien ja toimintaedellytyksien parantaminen muunneltavan kehitysympäristön ja oppilaitosten tarjoaman sitä tukevan kehitysresurssin myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:

1. Ammatillisen toisen ja korkea-asteen kohdealojen opiskelijat

He saavat käyttöönsä viimeisen tiedon uusimmasta ja käyttöön tulevasta teknologiasta, ja joiden ammatillinen osaaminen tämän myötä monipuolistuu.

2. Ammatillisen toisen ja korkea-asteen opettajat

He saavat käytännön tuntuman uusimpaan alansa teknologiaan, ja jotka voivat ennakoida digitaalisuuden vaikutukset koulutettaviensa uusiutuvissa ammatinkuvissa

3. Tutkijat ja teknologian kehittäjät

He saavat tuotekehityksen eri vaiheissa olevasta teknologiasta ensiarvoisen tärkeää käyttäjälähtöistä palautetietoa hyödynnettäväksi edelleen kehitystyössä

4. Alueen yritykset

Alueen yritykset (jotka voidaan lukea myös kuuluvaksi edelliseen kohtaan) saavat käyttöönsä testiympäristön, jonka hankkiminen erityisesti pk-yrityksillä olisi taloudellisesti mahdotonta. Yritysten mielipide ja tarpeet huomioidaan jo ympäristön suunnitteluvaiheessa (toivotut yhteistyötoimintatavat, ympäristön teknologiaratkaisut, jne.). Hanke edesauttaa kumppanuuksien syntymistä, tiedonsiirtoa ja vuoropuhelua yli toimialarajojen, mikä edesauttaa uusien innovaatioiden syntyä. Kehitysympäristön odotetaan kasvattavan myös yritysten liiketoimintamahdollisuuksia oikeanlaisten ja aitoon tarpeeseen perustuvien ratkaisujen myötä. Ympäristön valmistuttua yritykset saavat tuoda kehittämäänsä teknologiaa osaksi toimintaympäristöä, jossa sitä testataan mm. opiskelijoiden toimesta. Vastaava toiminta jatkuu myös hankkeen päätyttyä. Pitkällä tähtäimellä tuotetaan heidän tarpeisiinsa ”räätälöityjä” osaajia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat hyvinvointiteknologiaa toiminnassaan hyödyntävät tahot (mm. kotihoito ja hoitolaitokset, sairaanhoitopiiri ja perusturva, kuntoutuskeskukset, yksityiset, päättäjät, muut toimijat)

Hyödyntäjäosapuoli pääsee toimintaympäristön myötä tutustumaan erilaisiin ratkaisuvaihtoehtoihin ennen suurehkojen investointien tekemistä ja saa käyttöönsä näkemystä erilaisten ratkaisujen räätälöintimahdollisuuksista. Pitkällä tähtäimellä tuotetaan myös heidän tarpeisiinsa ”räätälöityjä” osaajia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 122 387

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 119 255

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 174 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 366

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Kankaanpää, Huittinen, Merikarvia, Siikainen, Pori, Kokemäki, Harjavalta, Nakkila, Ulvila, Pomarkku, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Suoratie 1

Postinumero: 32800

Postitoimipaikka: Kokemäki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu henkilöihin. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus). Hankkeen toimialoista teknologia-ala on perinteinen miesten ala ja vastaavasti sosiaali- ja terveysala naisten ala. Mies- ja naisvaltaisuus luovatkin aloille tyypillisiä toimintatapoja. Hyvinvointiteknologia puolestaan tarvitsee molempien toimialojen ja sukupuolten näkökulmia ja on tässä mielessä toimialojen ja sukupuolten ”sulatusuuni”, jossa kumpikin sukupuoli tuo kehitystyöhön arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Hyvinvointiteknologia on vapautettu perinteisistä rooleista, koska monitieteisyytensä vuoksi se on ei-kenenkään maata. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologia-alan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuitenkin teknologia-alalla kehitettyjen tuotteiden ja toimintatapojen käyttäjinä naisten määrä on selkeästi suurempi kuin miesten. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia moniammatilliseen osaamiseen. Suomalaiset työmarkkinat ja ammatillinen/amkkoulutus ovat edelleen sukupuolittunut. Jukka Vehviläisen raportissa (Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma – Seurantatutkimuksen raportti 2013, Oph) käsiteltiin sukupuolen mukaisia eroja opintojen läpäisyssä. Miesten läpäisyprosentti on yleisesti ottaen hieman parempi kuin naisten, ja esimerkiksi vuonna 2008 opintonsa aloittaneista miehistä 66 % oli suorittanut aloittamansa tutkinnon vuoden 2011 loppuun mennessä ja naisista 63 %. Raportissa kiinnitetään huomiota mielenkiintoiseen erityiskysymykseen eli siihen, että omalla koulutusalallaan vähemmistönä olevaa sukupuolta edustavien läpäisyprosentti on heikompi kuin enemmistön. Esimerkiksi tekniikan alalla naisten läpäisy on heikompaa (58 %) kuin miesten (70 %) ja vastaavasti sosiaali- ja terveysalalla enemmistönä olevien naisten läpäisy on parempaa (70 %) kuin miesten (55 %). Opiskelijoiden haastattelussa tuli esille erilaisen kohtelun, kulttuuristen erojen ja jopa syrjinnän mahdollisuudet. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Edellisen odotetaan myös tasoittavan vastakkaisen sukupuolen kunnioitusta ja pitkällä tähtäimellä tasoittamaan myös palkkaeroja. Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuhteessa 18% ja osaaikaisessa työsuhteessa 20%. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13% ja osa-aikaisia 9%. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Hyvinvointiteknologiasta merkittävä osa on ikääntyneille suunnattua. Erityisesti ikääntyneille suunnatussa teknologiassa on osattava ottaa huomioon myös naisnäkökulma. Miesten kuolleisuus on suurempi koko aikuisiän ajan,mikä johtaa väistämättä siihen, että ikääntyneistä valtaosa on naisia. Hanke edesauttaa juuri naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden sekä käyttäjien näkökulman tuomista teknologiakehitykseen. Huomioitavaa teknologiakehityksessä on kuitenkin myös se, että internetin ja älypuhelinten käytössä ei esiinny kriittisiä eroja eri sukupuolien välillä eri ikäryhmissä. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa noudatetaan Tasa-arvolain mukaista tasa-arvosuunnitelmaa, johon on koulutuksen järjestäjäkohtaisesti kirjattu ne konkreettiset toimenpiteet, joihin sitoudutaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtavirtaistamisen menetelmänä hankkeessa käytetään erityisesti analyyttisiä menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisia tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Hankkeen kohderyhmissä tekniikan ja sosiaalialan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa 87% on naisia ja 13% miehiä. Tekniikassa esimerkiksi rakentamisen alalla 8% on naisia ja 92% miehiä. Samoin teollisuus-, sähkö-, lämpö- ja vesialalla 25% on naisia ja 75% miehiä. Informaatio- ja viestintäalalla naisia on 33% ja miehiä 67%. Näiden alojen tutkinnoissa on sama suuntaus todettavissa: ammatillinen tutkinto, sosiaali- ja terveys: 88% naisia ja 12 % miehiä ammatillinen tutkinto, tekniikka: 18% naisia ja 82% miehiä ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveys: 86% naisia ja 14% miehiä ammattikorkeakoulututkinto, tekniikka: 15% naisia ja 85 % miehiä (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014) Ikääntyneiden osalta naiset dominoivat kaikkia ikäryhmiä: Ikä 70-74: miehiä 107976, naisia 127939 Ikä 75-79: miehiä 81987, naisia 109574 Ikä 80-84: miehiä 54199, naisia 89561 Ikä 85-89: miehiä 27473, naisia 60612 Ikä 90-: miehiä 9076, naisia 31914 Väestö Suomessa 2013 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_va esto.html) Muissa erityisryhmissä ei ole yhtä selkeää naisdominanssia. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin. Hankkeen tavoitteena on erityisryhmien ja hoitohenkilöstön osallistaminen teknologiakehitykseen ja tätä kautta luoda erilaisia käytäntöä palvelevia ratkaisuja heidän arkeensa. Tämä tarkoittaa osaltaan teknologian mahdollisuuksien avaamista (eli tiedonsiirtoa miesvaltaiselta toimialalta naisten dominoimalle toimialalle). Toisaalta hankkeessa siirretään asiakastietoa teknologiayrityksille (eli naisten dominoimalta toimialalta tiedonsiirtoa miesvaltaiselle toimialalle). Tiedonsiirto onkin merkittävässä roolissa hankkeessa ja suurelta osin tiedonsiirto on myös eri sukupuolten näkemysten ja asiantuntemuksen esiin tuomista. Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti (eri toimialojen vuoksi). Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molemmansuuntaista. Toki tiedonsiirron aihepiiri on eri ja tiedonsiirto sosiaali- ja terveysalalle on eriluonteista (teknologian käytännön demonstraatiot), kun taas tiedonsiirto teknologiaalalle on enemmän suusanallista ja tekstimuotoista. Erityisryhmien toiveita pyritään kuulemaan sukupuolinäkökulma huomioiden (yksilöllinen teknologia). Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Vältetään tiedottamisessa stereotypiointia (vrt., teknologia-ala kova miesten ala, sosiaali- ja terveysala pehmeä naisten ala), vaan huomioidaan molempien sukupuolten vaikutus toimialoilla. Rakennetaan toimiva tiedonsiirtosilta kehittämisalalta (teknologia) käyttöalalle (sosiaali- ja terveysala) ja päinvastoin. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti. Molempien sukupuolten näkökulmat otetaan huomioon innovaatioprosessimallin toteutuksessa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa hyödynnetään eri sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet sekä luodaan näistä lähtökohdista aivan uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hyvinvointiteknologiaan. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	5
Digitalisaatio luo edellytyksiä luonnonvarojen säästymiselle. Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Innovaatioympäristössä pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	6
Digitalisaatio luo edellytyksiä liikkumisen vähentymiselle ja sen myötä liikenteen aiheuttamien kuormitusten pienenemiselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
N/A
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	4
Hanke vähentää turhasta liikennöinnistä aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ja niihin liittyvän autoilun väheneminen)
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
N/A
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	4
Hankkeessa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Korjausrakentamisessa kiinnitetään huomiota materiaalien ympäristöystävällisyyteen, tehokkaaseen käyttöön ja kierrätettävyyteen. Tiedonsiirron järjestelmät takaavat materiaalien viisaan käytön ja jätteiden vähentämisen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	3
Automaatiojärjestelmän avulla voidaan toimintaympäristön lämmitys ja muut energian kulutukseen vaikuttavat toiminnot kytkeä etäohjattaviksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	8
TKIO-ympäristö luo edellytyksiä uuden teknologiapohjaisen liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	6
TKIO-ympäristö luo edellytyksiä digitaalisuuteen pohjautuvan ja tukeutuvan palveluliiketoiminnan kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka	8	6
Etä/automaatiojärjestelmä kytkee toimijat ja seurattavat toiminnot toisiinsa Internetin välityksellä. Digitalisaatio ja etävalvonta/-ohjaus vähentävät merkittävästi liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kyseessä olevan kehitystyön keskeisin tavoite, johon kaikki toimenpiteet tähtäävät.
Tasa-arvon edistäminen	7	7
Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia molemminpuoliseen moniammatilliseen osaamiseen. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu myös mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Hanke tukee ihmisten tasa-arvoa mahdollistamalla kotona asumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hanke tukee ihmisten yhdenvertaista kohtelua mahdollistamalla kotona asumista. Hankkeessa edistetään yksilöiden yhdenvertaisuutta kehittämällä osallisuutta mahdollistavia teknologiaratkaisuja (eritoten erityisryhmille). Ikäystävällisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin teknologia ja hyvinvointialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Kulttuuriympäristö	3	3
Ikäystävällisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin teknologia ja hyvinvointialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Ympäristöosaaminen	0	0
N/A

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin uusimman hyvinvointiteknologian testaus-, kehitys- ja oppimisympäristö (MeWeT), joka palvelee monipuolisesti sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusien oppisisältöjen kehitysalustana että korkeakoulutuksen ja siihen keskeisesti liittyvän tutkimustoiminnan testaus- ja kehitysympäristönä. MeWeT-ympäristö kytkee hyvinvointiteknologian uusimman tiedon osaksi hoivan ja huolenpidon oppimista ja tukee etä- ja automaatioratkaisujen implementointia osaksi opetusta.

Hankkeessa käytännön työtä tekevien (opiskelijat, opettajat, tutkijat, työelämä) linkitettiin hyvinvointiteknologian ja laajemmin rakenteisiin integroidun älyteknologian kehitystoimintaan sekä monialaisen ja käytännönläheisen innovaatiotoiminnan edistämiseen. Kehitysympäristö toteutettiin alueen toimijoiden ehdoilla ja uusien toimintatapojen myötä hankkeessa rakennetiin edellytyksiä monialaiselle kehitys- ja opetustoiminnalle. Tämän odotetaan kasvattavan alueelle sen tarvitsemia monialaisia osaajia ja tulevaisuudessa luovan uutta liiketoimintaa.

MeWeT-tila sijaitsee Sataedun Ulvilan toimipaikassa. Lisätietoja löytyy www.mewethome.com.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus