Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71528

Hankkeen nimi: Digitaalisuuden optimointi Kainuussa - Hyvinvointi ja Terveys (DIHYTE)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 11.1.2016 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Kainuun liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: KAINUUN ETU OY

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0784050-4

Jakeluosoite: Seminaarinkatu 2 (Intelli-rakennus)

Puhelinnumero: 0445514554

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kainuunetu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PEKKONEN TIMO TAPIO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.pekkonen(at)kainuunetu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 551 4647

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaation optimointi Kainuussa - Hyvinvointi ja Terveys (DIHYTE) –hankeessa edistetään Kainuun sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita ja niiden kehittämistä sekä uusien toimintatapojen omaksumista. Toiminnan tavoitteena on digitaalisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittäminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun Sote), Kainuun Etu Oy:n, paikallisten oppilaitosten, yksityisien hoivapalveluyritysten sekä ICT-alan yritysten yhteistyönä tavoittena kustannustehokkaammat ja innovatiiviset sekä entistä monipulisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut Kainuuseen.

Hankkeen päätavoite on edistää ja kehittää digitaalisia palveluita sekä sisältöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa (yksityinen/julkinen). Hankkeessa edistetään myös uusien toimintatapojen hakemista ja omaksumista, millä saavutetaan tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä sekä lisätään toimijoiden ja uusien palveluiden näkyvyyttä ja saatavuutta.

Hankkeen keskeiset sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden optimointikohteet on jaettu kolmeen eri optimointipakettiin:

1. Virtuaalipalvelut
- Edistetään palvelujen ja sisällön tuottamista virtuaalisesti. Ne voivat tarkoittaa eri kohderyhmille tuotettuja palveluita esim. julkiset palvelut (KELA) tai yleiset esim. jonkin kolmannen osapuolen tuottamat yleiset palvelut tai sosiaali- ja hoivapalveluiden piirissä olevat virtuaaliset etäpalvelut (esim. neuvonta, seuranta, aktivointi, muistutus ja erilaiset muut tukipalvelut).
2. Omamittaaminen
- Omamittaamisella edistetään ja kehitetään kansalaisten omahoitoa, omahoitoon liittyviä palveluita ja ratkaisuja (edistetään esim. kansalaisten sähköisten terveystarkastastuksien tuntemusta ja käyttöä, omamittaamiseen liittyviä laitteita sekä luodaan edellytyksiä digitaalisten terveystilien laajempaan hyödyntämiseen julkisella ja yksityisellä sektorilla).
3. Älykäs ympäristö
- Älykkään ympäristön kehittäminen sisältää mm. nykyisten, käytössä olevien ohjelmistojen syvällisen hyödyntämisen, hoivatietoketjun kehittämiseen liittyen digitaalisen työkalun kehittämisen olemassa oleviin ympäristöihin (kustannussäästö), hyötypelien kehittämisen, nykyisten jo käytössä olevien palveluportaalien edelleenkehittämistä sekä uusien innovoimista sekä sensoriteknologian ja robotiikan hyödyntämistä. Selvitetään mahdollisten terveystietomassojen hyödyntämistä (BigData) sekä 3D-teknologian tuomia mahdollisuuksia alueen hoivatoimijoiden lähipalveluihin.

Tulokset:
Hankkeen tuloksena syntyy Kainuun maakuntaan (mahdollisesti myös laajemmin hyödynnettäväksi) uusia digitaalisia sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden pysyviä palvelumalleja, toimintaprosesseja, ratkaisuja sekä ekosysteemeitä (useiden eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa). Uusien digitaalisten ratkaisujen ja toimintatapojen avulla edistetään terveyttä ja hyvinvointia esimerkiksi sosiaalihuoltoon ja ikäihmisille liittyvissä palveluissa sekä vahvistetaan ja tuetaan digitaalisilla ratkaisuilla kainuulaisten hyvinvoinnin ja terveyden omatoimisuutta (omahoitoa) sekä edistetään terveystiedon jakamista. Hanke synnyttää kysyntää toteutuksessa olevan yritysverkoston sekä toimijoiden osaamiselle, tuotteille ja palveluille ja siten lisää alueelle uutta liiketoimintaa, liikevaihtoa ja aluetalouden vaurautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen tärkeänä päämääränä on löytää pitkäkestoisia pysyviä digitaalisia ratkaisuja maa-kunnan kehityksen pullonkauloihin peilaten ja rinnastaen niitä myös valtakunnallisesta näkö-kulmasta (ikääntyminen, resurssien puute ja harvaan asutus) sekä huomioiden uudet ensi-hoidon, itse-/omahoitoratkaisujen ja organisaatioiden toimintamallit samalla edistäen uusia digitaalisia asiakaslähtöisiä ratkaisuja.

Hankkeen suunnittelussa on kartoitettu niin hallituksen kärkihankkeiden linjauksia, Kainuun liiton selvityksiä, ICT & Hypake –hankkeen kokemuksia sekä kuultu Kainuun Sotea, paikallisia hyvinvointialan yrityksiä ja Kainuun Etu Oy:n FDI & ICT –sektorin asiantuntijoita. Selvitykset ja haastattelut tahot ovat tuoneet esille kipukohtia sekä pullonkauloja, jotka ovat hyvinvoinnin ja terveyden hoidossa nyt ja tulevaisuudessa haasteita ja joihin tässä hankkeessa haetaan ratkaisuja uusilla digitaalisilla tuotteilla ja palveluilla sekä niihin liittyvien uusien toimintatapojen muodossa. Hanke on suunniteltu vastaamaan juuri näihin tavoitteisiin.

Hankkeen suunnittelussa on painotettu erityisesti seuraavia osa-alueita:
1) Uusien digitaalisten palveluiden edistäminen ja lisääminen
a. Asiakkaan, henkilökunnan, viranomaisten ja omaisten välillä
2) Uusien digitaalisten tuotteiden, palveluiden, portaalien ja toimintamallien sekä niihin liittyvien hoivatietoketjujen edistäminen, kehittäminen ja jalkauttaminen (tuottavuus ja tehokkuus)
3) Terveystietojen välittäminen (yksityinen/julkinen)
4) Palvelujen markkinointi (sisäinen ja ulkoinen)
5) Verkostomainen toiminta

Hankkeen pääkohderyhminä ja hyötyjinä ovat Kainuun Sote ja sote-palvelujen asiakkaat sekä yksityiset hyvinvointialan yritykset, heidän asiakkaat sekä ICT-yritykset. Hankkeen aikana on pyrkimys mahdollisuuksien mukaan edelleen kehittää erityisalojen osalta esim. hyötypelialan sekä kolmiulotteisen tulostustekniikan yritysten yhteistyötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen kohderyhmää ovat kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä muut eri hyvinvoinnin ja terveyden sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 278 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 260 562

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 358 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 034

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali hanke. Hankkeessa ei ole tehty toimintaympäristöanalyysia sukupuolinäkökulmista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali hanke. Hankkeen toiminnoista hyötyvät kaikki mukana olevat asiakkaat ja aktiiviset henkilöt.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on lisätä, edistää ja kehittää digitaalisia ja virtuaalisia tuotteita, toimintatapoja ja palveluita, kehittää toimintamalleja ja tuottaa siten parempaa hyvinvointia kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta luonnonvarojen käyttöön. Uudet virtuaaliset palvelut mahdollistavat fossiilisten raaka-aineiden vähentävää kulutusta esim. logistiikassa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Virtuaalisilla ja digitaalisilla palveluilla voidaan korvata ja tehostaa vanhoja toimintamalleja, lisätä uusia palveluita ja sisältöjä ja siten vähentää turhaa logistiikkaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta vesistöön tai maaperän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia eikä sidoksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin eikä hankkeella ja sen toiminpiteillä ole negatiivistä vaikutusta asiaan. Aineettomien tuotteiden kehittämisellä ja erilaisilla älytuotteilla pyritään vähentämään myös turhaa jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusien energialähteiden käyttöä ei edistetä hankkeen toimenpiteillä eikä hankkeella ja sen toimenpideilä ole myöskään negatiivista vaikutusta asiaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Paikallista pk-sektoria avustetaan kohdentamaan ja kehittämään tarjontaa sekä verkostoitumaan laaja-alaisemmin hyvinvoinnin ja terveydenalalle. Välittömästi taloudellinen vaikutus.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Digitaalisten sisältöjen (esim. hyötypelit) ja erilaisten virtuaalisten palveluiden kehittäminen (esim. erilaisiin neuvonta-/tukipalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen).
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
Virtuaalisilla palveluilla sekä digitaalisuuden laaja-alaisella edistämisellä (julkinen/yksityinen), yhteistyön kehittämisellä ja verkostoitumisella koko Kainuuta koskevaksi saadaan logistiikkaan liittyvät tarpeet toimimaan tehokkaammin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen kaikkiin toiminpidekokonaisuuksiin liittyy vahva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 1 4
Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toiminpiteillä ei ole suoraa vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DIHYTE-hankkeen päätavoite on edistää ja kehittää digitaalisia palveluita sekä sisältöä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa (yksityinen/julkinen). Hankkeessa edistetään myös uusien toimintatapojen hakemista ja omaksumista, millä saavutetaan tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä sekä lisätään toimijoiden ja uusien palveluiden näkyvyyttä ja saatavuutta.

Toiminnan tavoitteena on digitaalisten hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittäminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote), Kainuun Etu Oy:n, paikallisten oppilaitosten, yksityisien hoivapalveluyritysten sekä ICT- alan yritystenyhteistyönä tavoitteena kustannustehokkaammat ja innovatiiviset sekä entistä monipuolisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut Kainuuseen.

Hankkeen aikaisista kokeiluista useat jäivät pysyviksi digitaalisiksi toimintamalleiksi tai palveluiksi.

Terveysasemille Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettiin pysyvät Lähipisteet, joihin Kainuun sote pystyy tuottamaan omia sisäisiä etäpalveluita tiettyjen palveluiden seuranta- ja kontrollikäynteihin liittyen. Tällöin Kajaanissa asemapaikkaa pitävä ammattilainen välttyy matkustamiselta (n. 3h/pv). Tällöin säästynyt aika voidaan ohjata uusiin vastaanottoaikoihin mikä mahdollistaa siten useammalle asiakkaalle nopeamman vastaanotolle pääsyn.

Hankkeen aikana kokeiltiin ja sen tuloksen myötä jalkautettiin ja käyttöönotettiin kaikille Kainuun soten kotisairaanhoitajille (yhteensä noin 50 hoitajaa) kannettavat. Tämä säästi heti kokeilussa työaikaa 2h/pv/hoitaja sekä välitön työaika nousi 30-40% tasolta 50-75% tasolle. Vuositasolla laskennallinen säästö on huomattava.

Kainuun soten kotihoidon sairaanhoitajille (noin 50 sairaanhoitajaa) ja hankkeessa mukana olleille yksityisille yrityksille käyttöönotettiin ja koulutettiin myös haavahoitosovellus
(CommitMobileWeb). Tämä mahdollistaa haavahoitokuvien kuvaamisen mobiililla ja lähettämisen Kajaanin keskussairaalan kuva-arkistoon, josta lääkärit ja haavahoitajat löytävät ne välittömästi. Toimintamalli nopeuttaa haavahoitoprosessia ja tällöin myös vältetään tarpeettomat potilasiirrot päivystykseen.
Terveysasemien ja hankkeessa mukana olleille yksityisen hoivakotien välille rakennettiin pysyvänä ratkaisuna suojattu digitaalinen viestintäväline Kainuun Omasoteen. Tämän työkalun avulla ammattilaiset voivat viestiä esim. asiakkaiden labra-tuloksista, jolloin vältytään ammattilaisten resursseja rasittavilta puhelinsoitoilta. Kainuun Omasotessa kehitetään myös lisää uusia digitaaliai palveluviestintäkanavia kuntalaisille palveluihin ja palvelunohjaukseen liittyen. Koska volyymit ovat mittavat koko Kainuussa niin tällä säästetään ammattilaisten resursseja.

Diabetes-potilaille terveysasemilla aloitettiin myös hankkeen aikana uusien toimintamallien etsiminen hyödyntäen nykyisiä olemassa olevia ratkaisuja erikoissairaanhoidossa sitä edelleen laajentaen terveysasemille. Terveysasemien ja erikoissairaanhoidon etäisyydet ovat 100km. Samaan aikaan myös erikoissairaanhoito voi hyödyntää uusia toimintamalleja omien potilaiden seuranta- ja kontrollikäyntien yhteydessä. Potilaalla ei tässä mallissa tarvitse olla omia tietokoneita. Jos potilaalla on käytettävissä oma tietokone niin hankkeen aikana ehdittiin aloittaa myös tämnän potilasryhmän liittäminen mukaan. Tällöin tietyt seuranta- ja kontrollikäynnit on mahdollista tehdä kotoa käsin.

Uudet terveydenhuollon hyötypeli innovaatiot:
" Kehittämistyössä ovat olleet mukana Kainuun soten erikoisterapian ammattilaiset (fysio-, toiminta-, ja puheterapia). Kohderyhminä AVH-potilaat. Hyötypelejä toteutettiin kolmelle eri osa-alueelle Virtuaalimaailmaan (VR-lasit), pyörätuolipotilaille sekä liiketunnistinkameralle (Kinect).
Marevan lääkehoitosovellus:
" DIHYTE-ammattilaisille kehitetty Marevan-lääkelaskentaa helpottava ja avustava mobiili-sovellus/prototyyppi.

Hankkeen aikana kokeiltiin myös valtakunnallisesti kiinnostavaa uutta mallia etähyvinvointipisteitä missä oli niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Mallissa oli mukana viisi eri apteekkia neljällä eri paikkakunnalla, Kainuun soten etälääkäri- sekä kansanterveyshoitajien palveluita, yksityisiä lääkäripalveluyrityksiä (Kalevan työterveys Oy sekä Trinitas Lääkäripalvelut Oy) tuottamassa etälääkäripalveluita sekä yhdistyksien neuvontapalveluita (Kainuun Muistiyhdistys ry sekä Kainuun Omaishoitajat ja läheiset ry). Asiakkailla oli mahdollista asioida myös sähköisissä asiointipalveluissa (Kainuun Omasote, KELA, KANTA, Duedecim).

Hankkeen aikana kokeiltiin myös virtuaalista etähoitoa ja kuntoutusta Kuhmossa ja Suomussalmella. Lisäksi kokeiltiin TENA Identifi on sähköinen arviointijärjestelmä, jonka tavoitteena on tehostaa yksilöllistä inkontinenssihoitoa ja parantaa hoidettavan hyvinvointia. Kokeilujen tulokset olivat hyviä. Hankkeessa edistettiin myös erilaisten koulutuksien ja työpajojen avulla digitaalisien ratkaisujen tehokkaampaa käyttöä.

Hanke on järjestänyt myös SeniorSurf-tapahtumia viidessä eri kunnassa missä mukana oli eri toimijat esittelemässä mm. sähköisiä asiointipalveluita tai digitaalisia apuvälineitä (KELA, Verohallinto, paikalliset pankit, paikalliset yritykset sekä yhdistykset)

Hankkeen muutamista ns. pääkokeiluista tehtiin esittelyvideot, jotka on julkaistu osoitteessa http://www.kainuunetu.fi/dihyte-kokeilujen-esittelyvideot

Hankkeen kuluessa on verkostoiduttu mm. Pohjois-Karjalan DigiSote, Pohjois-Savon DigiSote sekä Etelä-Savon DigiSote-alueiden kanssa. Yhteistyötä on tehty myös paikallisten hankkeiden kanssa (DigiOs, RoboKai), Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä yhdistyksien ja järjestöjen kanssa.

Hankkeen toimenpiteillä on saatu aikaan ja otettu käyttöön uusia digitaalisia palveluita ja työkaluja sekä innovatiivisia sovelluksia, joiden avulla organisaatioiden tehokkuudelle ja palveluiden saatavuuteen saadaan vaikuttavuutta. Erilaisten digitaalisten palvelujen, tuotteiden ja niihin liittyvien toimintamallien käyttöönottoa on hankkeen tuloksena parannettu.

Hankkeen jälkeen Kainuun sote ja mukana olleet yritykset jatkavat digitaalisten toimintamallien ja/tai palveluiden kehittämistä monin eri tavoin.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi