Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71618

Hankkeen nimi: Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20, 53851 Lappeenranta

Puhelinnumero: 0405174130

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarno Föhr

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarno.fohr(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405174130

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, 2189312-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tutkia biohiilipelletin energiakäytön mahdollisuuksia pienessä kokoluokassa lämmön ja sähköntuotannossa. Biohiilipelletti on uusi polttoaine pienkäytön kokoluokassa eikä käyttökokemuksia ole saatavilla. Biohiilipellettien polttoa pienessä kokoluokassa kokeillaan laboratoriolaitteistolla sekä demonstraatioin käytännön kohteissa. Kokeiden avulla voidaan arvioida biohiilipellettien soveltuvuus nykyisiin öljy- ja pellettikäyttöisiin laitoksiin. Laboratoriomittauksin selvitetään poltosta aiheutuvia päästöjä ja verrataan sitä tavanomaiseen pellettiin. Hanke sisältää myös markkinapotentiaalin arvioinnin ja logistiikkajärjestelmän alustavan suunnittelun pelletin jakeluun. Hankkeen pyrkymyksenä on tunnistaa pelletin tuotannon ja käytön arvoketjuun liittyvä liiketoimintamahdollisuuksia, sekä edistää tulevaisuuden kehitystä joka vähentää energiantuoannon päästöjä ja lisää energiaomavaraisuutta maakunnassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen energian tuottajat sekä energiaa käyttävät kohteet, joilla on oma energiantuotantoratkaisu, johon biohiilipelletti voisi olla sovelias polttoainevaihtoehto joko nykyisen rinnalla tai korvaten nykyisen (fossiilisen) energiaratkaisun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Biohiilipellettien tuottajat, laiteratkaisujen tuottajat biohiilipellettien tuotantoa ja käyttöä varten, kattilavalmistajat, biohiilipellettien logistiikassa toimivat kuljetusyrittäjät ja muut palveluntarjoajat. Hanke tekee läheistä yhteistyötä muun muassa seuraavien alueen yrittäjien kanssa KPA Unicon Oy:n, Saimatech Engineering Oy:n, Torrec Oy:n, Suur-Savon Sähkö Oy:n ja TASSU ESP.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 87 501

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 501

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 001

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 001

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki, Pertunmaa, Puumala, Enonkoski, Hirvensalmi, Sulkava, Mäntyharju, Joroinen, Savonlinna, Heinävesi, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu, sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 9
Biohiilipellettien raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa, jonka korjuu tapahtuu RES-direktiivin ehtojen mukaan (koskee toistaiseksi ainoastaan nestemäisiä tuotteita)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 7
Biohiilipelleteillä korvataan öljyä tai muita fossiilisia polttoaineita energiatuotannossa, jolloin fossiilista energiaa korvautuu uusiutuvalla ja kasvihuonepäästöt vähenevät
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 5
Metsäbiomassan korjuussa noudatetaan suosituksia kestävästä korjuusta, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 9
Kasvihuonekaasut vähenevät öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen myötä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura-kohteet ovat toiminnan ulkopuolella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -1 -2
Biohiilipellettien tuotannossa syntyy jossakin määrin sivutuotteita (kiinteä ja neste), joka käytetään paikallisesti kuivausenergian tuottamiseen (kiinteä) ja muuhun raaka-ainekäyttöön (neste)
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Biohiilipellettien raaka-aineena käytetään uusiutuvaa metsäbiomassaa, joka korvaa öljyä ja muita fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Hanke tukee paikallisen liiketoiminnan käynnistämistä sekä biohiilipellettien tuotannossa että koko siihen liittyvän arvoketjun eri toiminnoissa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hanke synnyttää tarpeen myös erilaisille paikallisille palveluliiketoiminoille
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Biohiilipelletin energiasisältö on muita biomassapolttoaineita korkeampi, jolloin kuljetustarve vähäisempi
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Hakkeen myötä liiketoiminta ja työllisyys alueella lisääntyvät
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia tähän
Kulttuuriympäristö 5 6
Hanke edistää eteläsavolaisen maaseudun kulttuuriympäristön elävyyttä
Ympäristöosaaminen 8 8
Hanke synnyttää uutta tietoa energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä -hanke toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, LUT Savon Bioenergian laboratorion ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Metsä, ympäristö ja energia -painoalan kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tutkia biohiilipelletin (torrefioitu) energiakäytön mahdollisuuksia pienessä kokoluokassa lämmön ja sähköntuotannossa. Biohiilipelletti on uusi polttoaine pienkäytön kokoluokassa ja se on saanut osakseen paljon huomiota. Biohiilipellettien polttoa pienessä kokoluokassa kokeiltiin laboratoriolaitteistolla sekä demonstraatioin käytännön kohteissa. Kokeiden avulla voitiin arvioida biohiilipellettien soveltuvuus nykyisiin öljy- ja pellettikäyttöisiin laitoksiin. Laboratoriomittauksin selvitettiin poltosta aiheutuvia päästöjä ja verrattiin sitä tavanomaiseen pellettiin. Hanke sisälsi myös markkinapotentiaalin arvioinnin ja logistiikkajärjestelmän alustavan suunnittelun pelletin jakeluun. Hankkeen pyrkimyksenä oli tunnistaa pelletin tuotannon ja käytön arvoketjuun liittyvä liiketoimintamahdollisuuksia, sekä edistää tulevaisuuden kehitystä joka vähentää energiantuotannon päästöjä ja lisää energiaomavaraisuutta maakunnassa.

Biohiilipellettien polttokokeet osoittivat, että niitä voidaan polttaa normaaleissa pelletti- ja biokattiloissa, kunhan kattilat ensin säädetään kyseisille polttoaineille sopiviksi. Lämmöntuotannossa biohiilipelletin käyttö olisi taloudellisestikin järkevää, koska lämmöntuotannon polttoaineet ovat verollisia toisin kuin sähköntuotannossa. Biohiilipelletin suurin potentiaali olisi huippu- ja varalämpölaitosten polttoaineena, sillä niissä käytetään jo ennestään kalliita polttoaineita. Myös rinnakkaiskäyttö tavanomaisen puupelletin kanssa on mahdollista kyseisissä laitoksissa, sillä näitä laitoksia on muutenkin muutettu puupelletille viime vuosien aikana. Lisäksi pienkäytössä on suuri käyttöpotentiaali, sillä kalliimmat öljy- ja sähkölämmitteiset asunto- ja kiinteistökohteet ovat korvattavissa biohiilipelletille soveltuvilla pellettikattiloilla.

Elinkaariarvioinnin hiilijalanjäljen tulokset osoittivat, että kivihiilen energiantuotannon hiilidioksidipäästöistä voitaisiin vähentää jopa 80 %, kun kivihiili korvattaisiin biohiilipelletillä. Lisäksi, jos tulevaisuudessa Etelä-Savon kaikki nuori koivupuu käytettäisiin maakunnan omassa biohiilipellettilaitoksessa raaka-aineena, niin taloudellinen lisäarvo maakuntaa kohtaan olisi noin 10–14 miljoonaa euroa vuosittain edellyttäen, että laitoksen koko tuotanto menisi vientiin maakunnan ulkopuolelle. Toisaalta, jos laitoksen tuotannosta käytettäisiin puolet maakunnan omissa energiantuotantolaitoksissa ja puolet menisi vientiin, niin taloudellinen lisäarvo maakuntaa kohtaan olisi jopa 44–72 miljoonaa euroa.