Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71694

Hankkeen nimi: Vihreä rahtirata

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.3.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1909551-3

Jakeluosoite: Keskuskatu 51 b

Puhelinnumero: 0407177578

Postinumero: 38700

Postitoimipaikka: KANKAANPÄÄ

WWW-osoite: http://www.pskk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RAJAMÄKI MARKO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marko.rajamaki(at)pskk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407177578

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vihreä rahtirata -hanke perustuu tarpeeseen selvittää Suomen läpi poikittaisyhteytenä kulkevan Pori-Parkano-Haapamäki -radan mahdollisuuksia toimia raideliikenteen rahtikuljetusten osalta ekologisten, uusiutuvien (biokaasu) ja energiatehokkaiden (LNG) energiamuotojen kokeilualustana ja näyteikkunana Suomessa. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia tarjota Suomen elinkeinoelämälle vaihtoehtoinen, energia- ja kustannustehokas, toimitusvarma, saasteettomampi ja sitä kautta kilpailukykyinen kuljetusmuoto ja -reitti muun muassa Porin syväsatamaan ja satamasta sisämaahan aina Venäjälle saakka. Raideyhteysväli on sähköistämätön joten uudelleenkäyttöönoton polttooainevaihtoehdot veturikalustolle ovat nykyratkaisua edustava dieselöljy tai selvityksessä sen korvaajana esille otettavat biokaasu ja LNG, joiden käytölle on avautumassa erinomaiset edellytykset muun muassa Poriin sijoittuneen Skangas Oy:n LNG-terminaalin ja rakenteilla olevan Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan myötä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää (tuottaa tietoa) biokaasua ja LNG:tä polttoaineenaan käyttävän rahtiraideliikenteen käynnistämisen mahdollisuudet ja edellytykset, sijoittuen pilottikohteena toimivalle Pori-Parkano-Haapamäki ratayhteydelle oletuksena sen uudelleenkäyttöönotto.

1) hankkeen tavoitteena on selvittää, olisiko uudenlaisen ympäristöystävällisemmän ja energiatehokkaamman, kaasuveturijunan käyttöön perustuvan liikennöintimallin käynnistäminen mahdollista. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa tekninen toteutettavuus sekä polttoaineen sopivuus ja saatavuus. Teknisen tarkastelun ohella liikennöintimallia arvioidaan taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.
2) hankkeen tavoitteena on selvittää kaasuveturikäyttöisen rahtikuljetuksen suuntaa antava kustannustaso suhteessa muihin raideliikenteen rahtikuljetuksiin ja muihin rahtikuljetusmuotoihin.
3)hankkeen tavoitteena on selvittää yritysten, erityisesti teollisuusyritysten kiinnostusta hankkia raideliikenteen kuljetuspalveluita, jotka tuotettaisiin kaasuveturikalustolla (biokaasu, LNG). Kuljetustarvekyselyn lähtötiedoksi kaasuveturikuljetuksille pyritään asettamaan oletushinta suhteessa muihin kuljetuksiin.
4) hankkeen tavoitteena on selvittää Pori-Parkano-Haapamäki ratayhteyden uudelleenkäyttöönoton kunnostusinvestoinnin arvioituja kustannuksia perustuen radan käyttöön kaasuveturikäyttöisenä rahtiraideliikenneratana. Investointikustannuksen arvioinnin myötä arvioidaan sen kannattavuutta ja aluetaloudellisia vaikutuksia.

Hankkeen toimenpiteenä hankkeen hakija ja hallinnoija Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy teettää ostopalveluna ulkopuolisella raideliikenteen asiantuntijaorganisaatiolla toteutettavuusselvityksen biokaasua ja LNG:tä polttoaineenaan käyttävän rahtiraideliikenteen käynnistämisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä, sijoittuen pilottikohteena toimivalle Pori-Parkano-Haapamäki ratayhteydelle oletuksena sen uudelleenkäyttöönotto.

Teetettävän selvityksen tuloksilla voidaan ensinnäkin arvioida uuden kaasuveturikäyttöisen rahtiraideliikenteen liikennöintimallin käyttökelpoisuutta. Selvityksen tulosten osoittautuessa myönteisiksi, rahtikuljetusten raideliikenneoperaattorit voivat arvioida kyseisen liikennöintimallin ja ratayhteysvälin liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi selvityksen asiakastarvekartoituksen kautta rataverkon omistaja saa lisätietoa rataverkon ylläpitoon ja sen investointisuunnitteluun.

Pitkällä aikavälillä voidaan todeta ennakkoluulottomasti selvitetyn mittavan infrajärjestelmän uusiutumisen mahdollisuuksia, hallitusohjelmaan sisältyvän kokeilukulttuurin mukaisesti. Myönteisten tulosten tapauksessa maamme raideliikenneverkostolla, erityisesti rahtiliikennettä koskien voisi toimia uudenlainen biokaasuveturikäyttöinen vihreä liikennöintimalli. Biokaasuveturikäyttöisen rahtiraideliikenteen paremman kilpailukyvyn kautta nykyisen vähäliikenteisen, poikittaissuuntaisen rataverkon käyttö voisi osoittautua jälleen kannattavaksi, samoin investoinnit siihen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa tehtävän selvitystyön kohderyhmänä ovat rautatieliikenteen kalustonvalmistajat, kaasuntoimittajat- ja valmistajat (Skangas, Biotehdas Oy, Metsä Group), Liikennevirasto, Trafi, Liikenne- ja viestintäministeriö, kuljetuksia käyttävät yritykset (erityisesti teollisuusyritykset Pori-Parkano-Haapamäki- Jyväskylä-Pieksämäki-Imatra välillä), tällä hetkellä rahtikuljetusta harjoittavat raideliikenneoperaattorit, PPH-radanvarsikunnat Pori, Pomarkku, Kankaanpää, Jämijärvi, Parkano, Kihniö, Virrat ja Keuruu, alueen elinkeinoyhtiöt Prizztech Oy, Kehitys-Parkki Oy ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Satakunnan Kauppakamari, Porin Satama, sekä Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliitot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

PPH-ratayhteysalueen kunnat, näissä kunnissa toimintaansa harjoittavat yritykset, sekä kuljetuspalveluita tarvitsevat että muut yritykset - alueen elinkeinoelämän vireytymisen kohteina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 49 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 47 971

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 68 971

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Keski-Suomi

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Porin, Keuruun, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Pori, Keuruu, Pomarkku, Virrat, Kankaanpää, Parkano, Jämijärvi, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty analyysia, koska hankkeen kohteena oleva toimintaympäristö tai hankkeen toiminta ei eriydy sukupuolen perusteella. Hanke ja hankkeen toimintaympäristö noudattaa yhdenvertaisuutta sen kaikilla osa-alueilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta sen kaikilla osa-alueilla, myös sukupuolten välisen tasa-arvon osalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteessa, toteutettavuusselvityksen tuottamisessa otetaan huomioon yhdenvertaisuuden periaate sen kaikilla osa-alueilla, myös sukupuolten välisen tasa-arvon osalta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Hankkeella tähdätään liikennöintimallin kehittämiseen, jonka myötä fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee (biokaasuun käyttöön siirryttäessä) ja tehostuu (energiatehokkaampi LNG).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Uuden liikennöintimallin mahdollisesti syntyessä toteutetut polttoaineratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja siten hillitsevät osaltaan ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Uuden liikennöintimallin mahdollisesti syntyessä toteutetut polttoaineratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja siten turvaavat kasvillisuuden, eliöstön ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja eheytymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 8
Uuden liikennöintimallin mahdollisesti syntyessä toteutetut polttoaineratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä eli myös kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta NATURA 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Uuden liikennöintimallin mahdollisesti syntyessä toisena hyödynnettävänä polttoaineratkaisuna on nesteytetty maakaasu LNG, joka edustaa energiatehokkaampaa vaihtoehtoa suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 8
Uuden liikennöintimallin mahdollisesti syntyessä toisena hyödynnettävänä polttoaineratkaisuna olisi uusiutuvaa energiaa edustava biokaasu. Uuden käyttökohteen synty vaikuttaisi myönteisesti kysyntään ja siten toimisi osaltaan vaikuttimena biokaasuntuotannon lisärakentamiselle. Biokaasun liikennekäytön käyttökohteena raideliikenteessä käyttö tukisi myös LVM:n tavoitteita biokaasun liikennekäytön jakeluverkoston kehittämisessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Uudelleen mahdollisesti käyttöönotettava ratayhteysväli Pori-Haapamäki loisi mahdollisuuden uudelle erilaiselle elinkeinotoiminnalle radan varren alueella. Liikennöintimalli tarjoaisi ympäristöystävällisen ja taloudellisen kuljetusmuodon muun muassa teollisuuden tavarankuljetuksille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Hanke tuottaa toteutettavuusselvityksen uudesta liikennöintimallista. Selvityksen tuloksia voivat hyödyntää raideliikenneoperaattorit, rataverkoston omistaja, kuljetusten asiakasyritykset.
Liikkuminen ja logistiikka 0 8
Uuden kaasuvetureiden käyttöön perustuvan raideliikenteen liikennöintimallin mahdollisesti syntyessä kuljetusvirtoja voisi siirtyä kumipyöriltä raiteille mikä parantaisi energiatehokkuutta ja edistäisi vähähiilisyyden toteutumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 7
Uuden liikennöintimallin käyttöönotto ja PPH-ratayhteysvälin uudelleenkäyttöönotto lisäisi taloudellista toimeliaisuutta alueella ja siten uusia työllistymisen mahdollisuuksia. Se edelleen edistäisi alueen ja sen ihmisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Taloudellisen toimeliaisuuden viriämisen myötä alueen ihmisillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet kehityksestä hyötymiselle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Ratahankkeena PPH-yhteysvälin käyttöönotto edistäsi alueellisen kehityksen tasa-arvoa.
Kulttuuriympäristö 0 6
PPH-ratayhteysvälin mahdollinen uudelleenkäyttöönotto kohentaisi raidekäytävän maisema-arvoa nykyhetken osittaiseen puskittumiseen verrattuna. Vanhana raidekäytävänä yhteysvälillä on myös historiallinen merkitys
Ympäristöosaaminen 7 7
Mikäli kaasuvetureiden käyttöön perustuva liikennöintimalli tulisi käyttöön, lisäisi se biokaasun käytön teknologioiden osaamista. Myös jo itse selvitystyö tulee lisäämään tietoisuutta (bio)kaasukäyttöisten veturitekniikan käytön mahdollisuuksista ja raideliikenteen roolista biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikennekäytössä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n 1.4.2016 - 31.32017 toteuttama Vihreä rahtirata -hanke perustui tarpeeseen selvittää Suomen läpi poikittaisyhteytenä kulkevan Pori-Parkano-Haapamäki -radan mahdollisuuksia toimia raideliikenteen tavarankuljetusten osalta ekologisten, uusiutuvien (biokaasu) ja energiatehokkaiden (LNG) energiamuotojen kokeilualustana ja näyteikkunana Suomessa. Hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia tarjota Suomen elinkeinoelämälle vaihtoehtoinen, energia- ja kustannustehokas, toimitusvarma, saasteettomampi ja sitä kautta kilpailukykyinen kuljetusmuoto ja -reitti muun muassa Porin syväsatamaan ja satamasta sisämaahan aina Venäjälle saakka. Yhteysväli on sähköistämätön ja osin käytöstä poistettu, joten uudelleenkäyttöönoton polttooainevaihtoehdot veturikalustolle olivat nykyratkaisua edustava dieselöljy tai selvityksessä sen korvaajana esille otettavat biokaasu ja LNG.

Hankkeen keskeisimpänä, hankesuunnitelman mukaisena toimenpiteenä teetettiin ostopalveluna ulkopuolisella raideliikenteen asiantuntijaorganisaatiolla, Ramboll Finland Oy:llä toteutettavuusselvitys Pori-Parkano-Haapamäki -ratayhteyden uudelleen käyttöönoton mahdollisuuksista ja edellytyksistä perustuen kaasuveturikäyttöisten tavarajunien liikennöintiin ratayhteydellä. Selvitystyön valmistuttua sen tuloksista tiedotettiin yhdessä selvitystyön laatijan kanssa avoimesti tiedotusvälineille, lisäksi keskeisille raideliikenteen sidosryhmäkummpaneille käytiin esittelemässä selvitystyön tuloksia. Näitä keskeisiä sidosryhmäkumppaneita olivat kansanedustajat/eduskunnan liikennevaliokunta, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Yleisen Teollisuusliiton alainen raidealan neuvottelukunta RAINE.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa biokaasua tai LNG:tä polttoaineenaan käyttävän tavarajunaliikenteen käynnistämisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä Pori-Parkano-Haapamäki ratayhteydellä, tarkemmin 1) selvittää kaasuveturijunan käyttöön perustuvan liikennöintimallin käynnistämisen mahdollisuutta, 2) selvittää kaasuveturikäyttöisten tavarajunakuljetusten kustannustasoa, 3)selvittää kuljetuspalveluita tarvitsevien radan varren yritysten kiinnostusta kaasuveturikäyttöisiin tavarajunakuljetuksiin ja 4) selvittää PPH-ratayhteyden uudelleen käyttöönoton kunnostusinvestoinnin arvioituja kustannuksia kaasuveturikäyttöisenä tavaraliikenneratana. Toteutetun selvitystyön kautta tämä tavoite saavutettiin hankitun tiedon ja siitä tehdyn analyysin muodossa.

Hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti hankkeen tuloksena on selvitystyöhön tukeutuen nyt voitu arvioida kaasuveturikäyttöisen tavarajunaliikenteen liikennöintimallin käyttökelpoisuutta niin radanvarren kuntien päättäjien keskuudessa kuin myös kansanedustajien keskuudessa sekä Liikennevirastossa, LVM:ssä ja yksityisten raideliikenneoperaattorien keskuudessa.

Itse selvitystyön keskeiset johtopäätökset olivat seuraavat:
1) LNG:N ja LBG:n käyttö rautatiekuljetuksissa käytettävien veturien polttoaineen tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita.
2) Kaasuvetureiden käyttö on todennäköisesti dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa. Kaasuvetureiden käyttöönoton avulla voidaan saavuttaa säästöjä teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja liikenteen päästöissä sekä rataverkon jatkosähköistyksessä.
3) Pori-Parkano-Haapamäki -rata (PPH-rata) olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi.
4) Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radalle on kuitenkin melko vähän kuljetuskysyntää eikä investointi siten ole tällä hetkellä ja nykyisin pohjaparametrein yhteiskuntataloudellisesti kannattava (HK-suhde 0,0).
5) Radan avaaminen voisi kuitenkin synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat mm. Porin sataman vapaan kapasiteetin ja satamaan johtavan 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen. Radan potentiaalien kehitykseen vaikuttavat mm. metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen.
6) PPH-radan avaaminen parantaisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia.
7) PPH-radan avaaminen parantaa osaltaan myös Suomen huoltovarmuutta erilaisia häiriö- ja poikkeusoloja varten.