Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71699

Hankkeen nimi: Suobiomassojen jalostus arvokkaiksi tuotteiksi (SuoBio)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: PL 2 (Latokartanonkaari 9)

Puhelinnumero: 050 391 2440

Postinumero: 00791

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ILVESNIEMI HANNU SAKARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.ilvesniemi(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 391 2440

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsee n. 20% koko Suomen turvetuotantoon soveltuvasta suoalasta. Lisäksi alueella on huomattavan korkea määrä aiemmin metsätalouden vuoksi ojitettuja maa-alueita, joita ei voi enää käyttää ko. tarkoitukseen puuston huonon kasvun vuoksi. Suobiomassojen kestävä hyödyntäminen onkin perustellusti eräs maakunnan biotalousstrategiassa mainituista painopisteistä. Tässä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa on tavoitteena etsiä uusia ratkaisuja ja taloudellisesti potentiaalisia arvoketjuja, joiden kautta suobiomassat, lähinnä viljelty rahkasammal ja turve, voidaan jalostaa arvokkaiksi tuotteiksi. Tuotevaihtoehtoja ovat mm. biopohjaiset vesienkäsittelymateriaalit, biokemikaalit, antimikrobiset yhdisteet ja yksisoluproteiini. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia prosesseja. Tutkittavat uudet jalostusmenetelmät voivat luoda uutta yritystoimintaa mm. teknologia- ja laitekehittäjille ja jalostustuotteiden loppukäyttäjille . Hankkeen kesto on 1.1.2016-30.06.2018 ja kustannusarvio 240000 euroa. Hankkeen vastuullinen johtaja on Prof. Hannu Ilvesniemi (Luonnonvarakeskus) ja osatoteutuksesta vastaa Oulun yliopiston Kemiallisen prosessitekniikan tutkimusryhmä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suobiomassoista saatavia tuotteita jalostavat yritykset sekä jalostuksessa vaadittavien teknologioiden ja laitteiden kehittäjät ja valmistajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansalliset ja kansainväliset suosammalten ja turpeen jalostuksesta kiinnostuneet yritykset, sekä soiden käytöstä ja soiden suojelusta vastaavat viranomaiset ja muut soiden käytöstä kiinnostuneet yhteisöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 218 709

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 523

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten tasa-arvovaikutusten arviointiin käytettiin Lapin letka -hankkeen kehittämää suvauskonetta (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php). Sen perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Valmistelun aikana ei tunnistettu kohteita, joiden kautta tällä hankkeella olisi erityisvaikutuksia kumpaankaan sukupuoleen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen ohjausryhmässä ja toteuttajaryhmissä noudatetaan hyviä käytänteitä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa myös rekrytoinnin suhteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on suobiomassojen kestävä hyödyntäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Turpeen hyödyntäminen uusilla kestävillä tavoilla edistää välittömästi Suomessa merkittävän luonnonvaran käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Turvetuotantoalueiden uudelleenviljelyllä rahkasammalia ja muita suokasveja käyttäen sekä suopohjien vesitalousjärjestelyistä huolehtimalla voidaan vähentää kasvualusta hiilidioksidi ja metaanipäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 2
Rahkasammalen viljely entisillä turvemailla edistää kyseisten alueiden luonnon palautumista lähelle lähtötilannetta ja lisää sen monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 2
Uusien biopohjaisten vesienkäsittelymateriaalien kehitys tuo mahdollisuuksia raskasmetallien poistoon laimeistakin luonnonvesistä. Tämä parantaa pintavesien laatua. Kasvipeitteeliseltä maapohjalta valuu merkittävästi vähemmän kiintoaineesta liuennutta orgaanista ainesta alapuolisiin vesistöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 0
Turpeen käytön materiaalitehokkuus voi parantua hankkeen seurauksena, kun löydetään uusia mahdollisia jalostustapoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 0
Rahkasammalien aktiivinen kasvatus turvetuotantoalueilla saattaa tarjoata mahdollisuuden uusiutuvan energian tuottamiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Suobiomassat ovat alueellisesti merkittävä biomassaresurssi, jonka hyödyntäminen luo mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin ja siten teknologiatyöpaikkoihin. Tämä edistää paikallisen elinkeinorakenteen kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 1
Turvetuotantoaluiden maisemointi tarjoaa parhaimmillaan mielenkiintoisia retkeilykohteita sekä pesimäpaikkoja erityisesti suolinnustolle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
ei vaikutuksia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
ei vaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei vaikutuksia
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 3
Rahkasammalten kasvatusalueen perustaminen Pohjois-Pohjanmaalle tarjoaa mahdollisuuden mm. eri tutkimusryhmille tutustua suobiomassojen kasvuun ja kestävään hyödyntämiseen sekä entisten turvetuotantoalueiden entisöintiin. Tämä voi parantaa sidosryhmien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suosammaleet ja turve tarjoavat merkittävän biomassareservin erilaisiin sovelluksiin, joista tässä hankkeessa tutkittiin arvokkaiden kemiallisten yhdisteiden erotusta, biopohjaisten vesienkäsittelykemikaalien kehittämistä sekä erilaisia mikrobikasvatukseen ja mikrobien kasvun estämiseen perustuvia käyttökohteita.

Pohjois-Pohjanmaan alueella sijaitsee n. 20% koko Suomen turvetuotantoon soveltuvasta suoalasta. Lisäksi alueella on huomattavan korkea määrä aiemmin metsätalouden vuoksi ojitettuja maa-alueita, joita ei voi enää käyttää ko. tarkoitukseen puuston huonon kasvun vuoksi. Suobiomassojen kestävä hyödyntäminen onkin perustellusti eräs maakunnan biotalousstrategiassa mainituista painopisteistä. Tässä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa etsittiin uusia ratkaisuja ja taloudellisesti potentiaalisia arvoketjuja, joiden kautta suobiomassat, lähinnä rahkasammal ja turve, voidaan jalostaa arvokkaiksi tuotteiksi. Tutkittuja tuotevaihtoehtoja olivat mm. biopohjaiset vesienkäsittelymateriaalit, biokemikaalit, antimikrobiset yhdisteet, yksisoluproteiini ja biokaasu. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia innovatiivisia prosesseja sammalten ja turpeen jalostuksessa erilaisiksi tuotteiksi. Tutkitut uudet jalostusmenetelmät osoittautuivat sellaisiksi, että ne voivat luoda uutta yritystoimintaa mm. teknologia- ja laitekehittäjille ja jalostustuotteiden valmistajille myös isossa mittakaavassa.