Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71713

Hankkeen nimi: Resurssitehokkaat teolliset symbioosit

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2221859-6

Jakeluosoite: Paraatikenttä 4

Puhelinnumero: 020 615 2710

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.laine(at)kinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206159083

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke pohjautuu Resurssitehokkuuspalvelu - Teollisuuden joustava uudistaminen hankkeeseen, jossa kehitetään ja pilotoidaan uudenlaista valtakunnallista palvelumallia aluetasolla. (teollisetsymbioosit.fi) Kouvola Innovation Oy:llä ja Motivalla on yhteistyösopimus kansallisen teolliset symbioosit ohjelman osalta (FISS-toiminta). Resurssitehokkaat teolliset symbioosit -hankkeeseen mukaan otetaan toimenpiteitä, jotka on tarkoituksella rajattu vuoden 2015 kehitys- ja pilotointivaiheen ulkopuolelle. Toiminnan jatkaminen, syventäminen ja laajentaminen on välttämätöntä, jotta saadaan paras hyöty ja tulos uuden resurssitehokkuuspalvelumallin ja kiertotalouden edistämisen kannalta. Uuden mallin kehittäminen ja soveltaminen käytäntöön vaatii pitkäjänteisyyttä yritysten sitouttamiseksi toimintaan.

Resurssitehokkaat teolliset symbioosit -hankkeessa laajennetaan resurssitehokkuuspalvelumallia kattamaan myös energiavirtoja materiaalivirtojen lisäksi. Palvelumallin laajentuessa hankkeeseen osallistuu (Motivan lisäksi) myös KYAMK, jonka osaamista ja tietotaitoa hyödynnetään erityisesti energiavirtojen kartoittamisen ja hyödyntämisen osalta. Hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen, Kymenlaakson ja pk-yritysten kilpailukykyä tukemalla ja edistämällä resurssiviisaiden ja energiatehokkaampien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa resurssitehokkuuspalvelun avulla.

Hankkeessa työstetään pilotointivaiheessa havaittuja teollisten symbioosien alkuja eteenpäin ja keskitytään uudenlaisten ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan yrityksiä vähähiilisen liiketoiminnan kasvupotentiaalin tunnistamisessa ja edistetään vähähiilisten ratkaisujen syntymistä ja käyttöönottoa. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistämisessä Resurssitehokkaat teolliset symbioosit -hankkeella tuetaan toimia, jotka edistävät ilmastovaikutuksia vähentävien tuotantoprosessien, toimintamallien ja tuotteiden t&k&i-toimintaa sekä liiketoimintaa.

Hankkeessa keskeisessä osassa on vähähiilisten yritysklustereiden kehittäminen ja uudenlaisten yhteistyömuotojen syntymisen tukeminen. Erityisen tärkeää on saada entisille suurteollisuuden alueille (ns. brownfield) uutta, kestävää liiketoimintaa, esimerkiksi Myllykosken paperitehtaan alue, Kymintehtaan alue. Lisäksi Voikkaa, Hyötyvirta, Tehola-Kullasvaara ja Anjalankosken Biosampo ovat tarkasteltavia kohteita.

Hankkeen aikana on toteutettu kansallisen FISS-mallin mukaisia toimenpiteitä ja Kinno on toiminut alueellisena koordinaattorina. Hankkeen avulla on edistetty materiaali- ja energiatehokkuutta ja yritysryhmiä ja klustereita on koottu hyödyntämään teollisten symbioosien mahdollistamia synergiaetuja. Hankkeessa on kehitetty uusiutuviin energiaratkaisuihin ja energia- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin perustavaa liiketoimintaa. Hankkeen tuloksena yritykset ja alue ovat siirtyneet hallitusti kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa ja kiertotaloutta. Kymenlaakso mielletään entistä paremmin edistyneenä uusien menettelytapojen kehittäjänä ja soveltajana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kymenlaakson alueet ja yritykset, jotka ovat kiinnostuneita monipuolistamaan ja kehittämään toimintaansa uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien osalta, esimerkiksi brownfield -alueet. Elinkeinoyhtiön ja Kouvolan kaupungin sekä yhteistyökumppaneiden alueen ulkopuolelta tunnistamat yritykset, jotka ovat kiinnostuneet sijoittumaan Kouvolaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Synergioiden kannalta hyödylliset toimijat Kymenlaakson ulkopuolella

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 332 501

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 999

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 475 001

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 447 140

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön asiantuntija-analyysiä ei ole tehty, mutta sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu osana hankevalmistelua. Hankkeeseen liittyen tilastokeskuksen mukaan (julkaisu ”Naiset ja miehet Suomessa 2014”) yrittäjistä oli naisia 32 % ja miehiä 68 %. Esimerkiksi teknillistieteellisen yliopistotutkinnon on suorittanut vain 24 % naisista, kun miesten osuus on 76 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön kaikkien kansalaisuuksien, eri sukupuolten ja sukupuolisten suuntautuneisuuksien osalta. Hankkeessa kehitettävä resurssitehokkuuspalvelu perustuu prosessitietoihin, joita mitataan ja arvioidaan puolueettomilla numeroarvoilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hankkeella edistetään eri yritysten välistä ja sisäistä tuotantoprosessien kokonaisoptimointia, energiatehokkuutta, tehokkaampaa jätteiden ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä, jotka kaikki edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke edistää siirtymistä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamisen sekä materiaalitehokkuuden kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; fossiilisia polttoaineita ja tuotannon muita resursseja kulutetaan vähemmän -> kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee vastaavasti. Raaka-aineiden kuljetukset vähenevät logistiikkaketjun osalta korvattaessa kaukaa tuotavia uusia raaka-aineita läheltä saatavilla toisten yritysten sivuvirroilla; kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenevät vastaavasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Resurssien tehokkaampi käyttö sekä uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvä käyttö fossiilisten uusiutumattomien energialähteiden sijasta turvaa luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät korvattaessa fossiilisia polttoaineita ja säästettäessä energiaa. Jätevirrat ympäristöön vähenevät resurssitehokkuuden kehittyessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Resurssitehokkuuden kehittymisen ansiosta tuotantoprosessien raaka-aineiden ja polttoaineiden kuljetussuoritteet vähenevät. Erityisesti maantiekuljetusten, mutta myös meriliikenteen vähenemisellä voi olla vaikutusta Natura-alueisiin kauttakulkuliikenteen vähenemisen ansiosta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 10
Yritysten taloudellinen kilpailukyky paranee niiden pystyessä parantamaan tuotantonsa hyötysuhdetta hyödyntämällä toistensa jätteitä ja sivuvirtoja sekä säästäessä energiaa. Hanke edistää pk-yritysten siirtymistä kohti resurssitehokkaampaa taloutta. Teollisten symbioosien edistäminen eli sivuvirtojen tai jätteen parantunut hyötykäyttö on keskeisessä asemassa hankkeessa ja vastaa rakennerahaston asettamaan tavoitteeseen myönteisistä ympäristövaikutuksista, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
Hanke kehittää yritysten energiatehokkuutta eli yritysten energiankäyttöä tarkastellaan yksityiskohtaisella tasolla ja näin hankkeella on myös mahdollisuus vaikuttaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa panostetaan taloudellisen kestävyyden kehittämiseen tarjoamalla yrityksille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia resurssitehokkuuspalvelun ja teollisten symbioosien avulla. Yritysten ymmärryksen ja osaamisen kehittäminen resurssitehokkaammaksi mahdollistaa monipuolisemman elinkeinorakenteen kehittämisen kestävällä tavalla. Tuottamalla enemmän vähemmällä antaa kilpailuedun uusien toimintatapojen nopeille keksijöille, kehittäjille ja omaksujille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankeessa toteutetaan uudenlaista palvelumallia, jonka tavoitteena on tukea yritysten ja alueen kestävää kasvua. Yritykset voivat kehittää uusia selvitys-, analysointi-, mittaus-, suunnittelu-, tutkimus- ja kehityspalveluita resurssitehokkuuden hallintaan.
Liikkuminen ja logistiikka 3 5
Teollisten symbioosien toteutuessa paikallisen tai kotimaisen raaka-aineen hyödyntäminen yritysten toiminnassa vähentää kuljetuskustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen avulla edistetään alueen kestävää kasvua, joka tarjoaa pitkällä aikavälillä alueen yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joilla on vaikutusta alueen työllisyyteen.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hanke kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti ja sosiaalinen kestävyys on huomioitu hankevalmistelussa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on pkyritykset, joita kaikkia palvellaan yhdenvertaisina ja kulttuuritaustaan katsomatta. Osa hankkeen toimenpiteistä kohdentuu myös Kouvolan ulkopuolelta tuleviin yrityksiin, joita kohdellaan samoilla yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteilla.
Kulttuuriympäristö 2 4
Hanke edistää teollisen toiminnan jatkumista ja kehittymistä alueella, joten vahvan teollisen infrastruktuurin säilymiselle Kymenlaakson kulttuuriympäristössä on paremmat edellytykset.
Ympäristöosaaminen 6 8
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat resurssitehokkuuden (materiaali ja energia) kehittämiseen, joten toimenpiteillä on merkittävä vaikutus ympäristöosaamisen kehittymiseen keskeisten tuotantopanosten paremman hallinnan osalta. Hanke konkretisoi ympäristöosaamisen mitattaviin suureisiin, joihin jokainen yritys voi vaikuttaa ja joilla on suuri merkitys yritysten kestävään kilpailukykyyn.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Resurssitehokkaat teolliset symbioosit -hanke vastasi osaltaan Suomen kiertotalouden kehittämistarpeeseen, joka vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä ja panostusta laajalla rintamalla. Kiertotalous mahdollistaa uusia yhteistyömuotoja yritysten välille, uudenlaisia palveluita ja tuotteita sekä keinoja parantaa alueiden ja yritysten kilpailukykyä. Alueelliset teolliset symbioosit toimivat työkaluna kiertotaloudessa kohti resurssitehokkaampaa ja vähähiilisempää taloutta.

Hankkeessa järjestettiin yrityksille useita teemakohtaisia tilaisuuksia sekä työpajoja kiertotalouden näkökulmasta. Kiertotalouden uusia mahdollisuuksia selvitettiin myös useiden selvitystöiden avulla hankkeen toteutuksen aikana esiin nousseiden aihealueiden tiimoilta. Hankkeen aikana edistettiin myös kiertotaloutta käytännön referenssikohteiden kautta sekä viestimällä hyvistä alueellisista kiertotalousesimerkeistä.

Hankkeen aikana on tehty yritysyhteistyötä, yritysverkostojen rakentamista ja ylläpitoa teollisten symbioosien sekä kiertotalouden edistämiseksi. Hankkeessa edistettiin resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta brownfield –alueilla sekä muilla tunnistetuilla kohteilla, alueilla sekä yritysverkostoilla. Hankkeessa kartoitettiin tähän aihealueeseen potentiaalisia yrityksiä ja alueita ja selvitettiin yhteistyössä potentiaalisia selvityskohteita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeessa valituille yrityksille selvityksiä heidän energia- ja raaka-ainevirroista. Energia- ja raaka-ainevirtojen syy-seuraussuhteet kuvattiin ja selvitettiin prosessin ominaistunnuslukuja, joita verrataan tietoihin vastaavista prosessi/kulutuskohteista. Toimintojen tuloksena saatiin esiin prosessikohtia tai -alueita, joissa toimintaa voisi yrityksissä tehostaa. Joitakin selvitystöissä ehdotettuja toimenpiteitä toteutettiin yrityksissä jo hankkeen aikana.

Hankkeen kautta Kouvola Innovation on ollut alueellisena koordinaattorina Motivan koordinoimassa Teolliset symbioosit Suomessa – FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) toimintamallissa. Hankkeessa kehitettiin teolliset symbioosit toimintaa eteenpäin yhdessä Motivan kanssa. FISS-mallin tavoitteena on edistää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jätteiden ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja luonnonvarojen käytön vähentämistä.