Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71716

Hankkeen nimi: Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Tiedepuisto 3

Puhelinnumero: +358 2 620 3000

Postinumero: 28600

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEINO MIRKA RIIKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Automaation tutkimusryhmän vetäjä, tutkija/opettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirka.leino(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 710 3182

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Elinkeinorakenteen muutostilanteessa elintarviketeollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamisen merkitys korostuu, koska elintarviketeollisuuden välillinen työllisyysvaikutus on merkittävä: yksi elintarviketeollisuuden työpaikka luo keskimäärin neljä työpaikkaa muille toimialoille. Elintarviketeollisuuden pk-yritysten tuotteet monipuolistavat kuluttaja- ja suurkeittiötuotteiden tarjontaa, sekä monipuolistavat kotimaisten raaka-aineiden käyttöä vientituotteissa. Tästä syystä suomalaisten elintarviketeollisuuden pk-yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen lisää koko toimialan kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä.

Elintarviketeollisuuden pk-yrityksillä on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen, energian käytön optimointiin sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pk-yritysten tulee tuntea kehittämismahdollisuutensa ja osata investoida älykkäästi.

Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä -hankkeessa keskitytään tunnistamaan, evaluoimaan ja mallintamaan toimintatapoja, joiden avulla pienet ja keskisuuret elintarviketeollisuuden yritykset pystyvät kustannustehokkuuttaan parantamalla lisäämään kilpailukykyään. Hankkeen kehittämistoimet kohdistetaan erityisesti isoissa elintarviketeollisuuden yrityksissä hyödynnettävien teknologioiden alasskaalaamiseen, tuotannon kohdennettuun automatisointiin, energian tuottamisen ja käyttämisen optimointiin sekä hukkaenergian hyötykäytön mahdollisuuksien selvittämiseen.

Hankkeessa tavoitellaan viiden askeleen mallia elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä tehtävään, kustannustehokkuutta parantavaan teknologiakehittämiseen. Mallintaminen tapahtuu yritysten kanssa tunnistettavissa kehittämiskohteissa tehtävien selvitysten, teknologiademonstraatioiden ja -pilottien perusteella. Jokaisessa kehittämiskohteessa tavoitellaan viiden merkittävimmän kehittämisaskeleen tunnistamista. Näillä askelilla edetään toteuttamalla tarpeen mukaan teknologiaselvityksiä, -demonstraatioita ja pilotteja. Tehtyjen toimenpiteiden perusteella mallinnetaan yleisellä tasolla hyödynnettävissä oleva viisiaskelisen teknologiakehittämisen opas elintarviketeollisuuden pk-yrityksille.

Hankkeen päätuloksina saadaan elintarviketeollisuuden pk-yrityksille soveltuvia, demonstrointiin, pilotointiin ja teknologiaselvityksiin perustuvia malleja investointien toteuttamiseen osissa, teknologioiden alasskaalamiseen sekä merkittävimpien energiatehokkuutta lisäävien ratkaisujen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on elintarvikealan pk-yritykset Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Seuraavassa on listattu toimialoittain hankkeen kannalta merkittävimmät kohdeyritysryhmät:
* Lihanjalostusyritykset
* Maidonjalostusyritykset
* Leipomot
* Juomia valmistavat yritykset
* Marjatuoteyritykset
* Vihannesten ja juuresten jalostusyritykset
* Myllytuoteyritykset
* Öljykasvien jalostusyritykset
* Laitevalmistajat
* Kylmälogistiikkaketjun yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueella toimivat automatisointi- ja energiaratkaisuja toimittavat pk-yritykset. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös SAMKin ja SeAMKin henkilökunnat, joiden aihealueen asiantuntija-osaaminen kasvaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 171 005

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 320 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 292

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Kuusiokuntien, Rauman, Suupohjan, Porin, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Ulvila, Lapua, Nakkila, Säkylä, Ähtäri, Pori, Rauma, Honkajoki, Harjavalta, Huittinen, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Lappajärvi, Kauhava, Teuva, Soini, Pomarkku, Seinäjoki, Siikainen, Eura, Merikarvia, Vimpeli, Alajärvi, Kokemäki, Kankaanpää, Evijärvi, Jämijärvi, Isojoki, Alavus, Eurajoki, Ilmajoki, Karvia, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelun aikana ei ole tehty laajaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta, koska elintarvikealan tilastot keskittyvät pääasiassa työllisyyden tarkasteluun eikä sukupuolijakaumaan. Hankkeen valmistelussa on kuitenkin huomioitu sukupuolinäkökulmaa tarkasteltaessa työn kuormittavuus- ja fyysisen rasituksen tekijöitä. Hankkeen yhtenä selkeänä lähtökohtana on kuitenkin ollut tavoite, että tuotantomentelmien kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet parantavat osaltaan työn kuormittavuutta sekä vähentävät fyysistä rasitusta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tutkimuksissa (A. Carlsson-Kanyama et al. 2008, I. Schultz et al. 2009, Eurobarometer 2007:31) on todettu, että naiset ja miehet reagoivat eri tavoin energiansäästämistavoitteisiin. Miehiä kiinnostaa tekniset ratkaisut ja naisia taas kiinnostaa oman toiminnan muuttaminen. Naiset suhtautuvat positiivisemmin energiansäästöön ja valitsevat mieluummin uusiutuvia energialähteitä miehiin verrattuna. Hankkeen tiedonlevityksessä pyritään huomioimaan nämä sukupuolten väliset käyttäytymiserot.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pyritään tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat ja vahvuudet sekä huomioimaan niitä teknologiakehittämisestä kerrottaessa. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavilla teknologioilla tähdätään resurssiviisauteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Energiatehokkuuden parantaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siten vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Energiatehokkuuden parantaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 9
Energiatehokkuuden parantaminen ja tuotantoprosessien kustannustehokkaat ratkaisut edistävät materiaalien kulutuksen optimointia ja vähentävät jätteiden määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
Hankkeen yhtenä teknologiakehittämisen menetelmänä on uusiutuvien energiateknologioiden soveltuvuuden ja oman tuotannon mahdollisuuksien selvittäminen elintarviketeollisuden pk-yrityksissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Elintarviketeollisuuden pk-yritysten tuotannon ja energiatehokkuuden parantaminen varmistaa pk-yritysten toiminnan jatkuvuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeessa kehitetään useita teknologiakehittämisen malleja sekä viisiaskelisen teknologiakehittämisen opas.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Teknologiakehittäminen kohdistuu osaltaan yrityksen sisäisen logistiikan kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Tuotantomenetelmiä kehittämällä parannetaan henkilöstö työoloja ja vähennetään fyysistä kuormittavuutta.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat ja vahvuudet sekä huomioimaan niitä teknologiakehittämisestä kerrottaessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 5
Energiatehokkuuden kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen ovat yksi hankkeen päätoiminnoista. Tiedonsiirron kautta lisätään sekä välittömien että välillisten kohderyhmien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-