|
|
|
Hankekoodi: A71716
Hankkeen nimi: Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2016 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: Tiedepuisto 3
Puhelinnumero: +358 2 620 3000
Postinumero: 28600
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEINO MIRKA RIIKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Automaation tutkimusryhmän vetäjä, tutkija/opettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirka.leino(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 710 3182
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Elinkeinorakenteen muutostilanteessa elintarviketeollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamisen merkitys korostuu, koska elintarviketeollisuuden välillinen työllisyysvaikutus on merkittävä: yksi elintarviketeollisuuden työpaikka luo keskimäärin neljä työpaikkaa muille toimialoille. Elintarviketeollisuuden pk-yritysten tuotteet monipuolistavat kuluttaja- ja suurkeittiötuotteiden tarjontaa, sekä monipuolistavat kotimaisten raaka-aineiden käyttöä vientituotteissa. Tästä syystä suomalaisten elintarviketeollisuuden pk-yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen lisää koko toimialan kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä.
Elintarviketeollisuuden pk-yrityksillä on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen, energian käytön optimointiin sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pk-yritysten tulee tuntea kehittämismahdollisuutensa ja osata investoida älykkäästi.
Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä -hankkeessa keskitytään tunnistamaan, evaluoimaan ja mallintamaan toimintatapoja, joiden avulla pienet ja keskisuuret elintarviketeollisuuden yritykset pystyvät kustannustehokkuuttaan parantamalla lisäämään kilpailukykyään. Hankkeen kehittämistoimet kohdistetaan erityisesti isoissa elintarviketeollisuuden yrityksissä hyödynnettävien teknologioiden alasskaalaamiseen, tuotannon kohdennettuun automatisointiin, energian tuottamisen ja käyttämisen optimointiin sekä hukkaenergian hyötykäytön mahdollisuuksien selvittämiseen.
Hankkeessa tavoitellaan viiden askeleen mallia elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä tehtävään, kustannustehokkuutta parantavaan teknologiakehittämiseen. Mallintaminen tapahtuu yritysten kanssa tunnistettavissa kehittämiskohteissa tehtävien selvitysten, teknologiademonstraatioiden ja -pilottien perusteella. Jokaisessa kehittämiskohteessa tavoitellaan viiden merkittävimmän kehittämisaskeleen tunnistamista. Näillä askelilla edetään toteuttamalla tarpeen mukaan teknologiaselvityksiä, -demonstraatioita ja pilotteja. Tehtyjen toimenpiteiden perusteella mallinnetaan yleisellä tasolla hyödynnettävissä oleva viisiaskelisen teknologiakehittämisen opas elintarviketeollisuuden pk-yrityksille.
Hankkeen päätuloksina saadaan elintarviketeollisuuden pk-yrityksille soveltuvia, demonstrointiin, pilotointiin ja teknologiaselvityksiin perustuvia malleja investointien toteuttamiseen osissa, teknologioiden alasskaalamiseen sekä merkittävimpien energiatehokkuutta lisäävien ratkaisujen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on elintarvikealan pk-yritykset Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Seuraavassa on listattu toimialoittain hankkeen kannalta merkittävimmät kohdeyritysryhmät:
* Lihanjalostusyritykset
* Maidonjalostusyritykset
* Leipomot
* Juomia valmistavat yritykset
* Marjatuoteyritykset
* Vihannesten ja juuresten jalostusyritykset
* Myllytuoteyritykset
* Öljykasvien jalostusyritykset
* Laitevalmistajat
* Kylmälogistiikkaketjun yritykset
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueella toimivat automatisointi- ja energiaratkaisuja toimittavat pk-yritykset. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös SAMKin ja SeAMKin henkilökunnat, joiden aihealueen asiantuntija-osaaminen kasvaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 408
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 320 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 317 726
Maakunnat: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Porin, Kuusiokuntien, Rauman, Pohjois-Satakunnan, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Ulvila, Vimpeli, Eura, Teuva, Seinäjoki, Kauhajoki, Kurikka, Karijoki, Säkylä, Kauhava, Kankaanpää, Lapua, Kokemäki, Lappajärvi, Pori, Ähtäri, Soini, Pomarkku, Nakkila, Harjavalta, Merikarvia, Huittinen, Siikainen, Rauma, Alajärvi, Alavus, Isojoki, Ilmajoki, Eurajoki, Karvia, Evijärvi, Jämijärvi, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavilla teknologioilla tähdätään resurssiviisauteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Energiatehokkuuden parantaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siten vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Energiatehokkuuden parantaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 9 |
| Energiatehokkuuden parantaminen ja tuotantoprosessien kustannustehokkaat ratkaisut edistävät materiaalien kulutuksen optimointia ja vähentävät jätteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 7 |
| Hankkeen yhtenä teknologiakehittämisen menetelmänä on uusiutuvien energiateknologioiden soveltuvuuden ja oman tuotannon mahdollisuuksien selvittäminen elintarviketeollisuden pk-yrityksissä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Elintarviketeollisuuden pk-yritysten tuotannon ja energiatehokkuuden parantaminen varmistaa pk-yritysten toiminnan jatkuvuuden. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään useita teknologiakehittämisen malleja sekä viisiaskelisen teknologiakehittämisen opas. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Teknologiakehittäminen kohdistuu osaltaan yrityksen sisäisen logistiikan kehittämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Tuotantomenetelmiä kehittämällä parannetaan henkilöstö työoloja ja vähennetään fyysistä kuormittavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 3 |
| Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat ja vahvuudet sekä huomioimaan niitä teknologiakehittämisestä kerrottaessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Energiatehokkuuden kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen ovat yksi hankkeen päätoiminnoista. Tiedonsiirron kautta lisätään sekä välittömien että välillisten kohderyhmien ympäristöosaamista. | ||
Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset ovat merkittävässä osassa yhteiskunnassamme. Suomen talous on suuresti riippuvainen pk-yrityksistä, koska yhä suurempi osa tulevaisuuden kasvupotentiaalista muodostuu pk-yritysten innovaatioista ja tuottavuuden kasvusta.
Elintarviketeollisuuden pk-yrityksillä on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen, energian käytön optimointiin sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin. Pysyäkseen mukana yhä vaativamman tuotannon ja digitaalisten ratkaisujen kehityspolulla pk-yritysten tulee tunnistaa kehittämismahdollisuutensa ja osata investoida älykkäästi.
Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä -hankkeessa perehdyttiin 21 elintarvikealan pk-yrityksen toimintaan, tuotantoon, automatisointiasteeseen, energiatehokkuuteen, toiminnanohjaukseen ja kehittämissuunnitelmiin. Tämän perusteella tunnistettiin, evaluoitiin ja mallinnettiin toimintatapoja, joiden avulla elintarviketeollisuuden pk-yritykset pystyvät uusia teknologioita hyödyntämällä parantamaan kustannustehokkuuttaan ja kilpailukykyään. Tarvetunnistuksen perusteella ideoitiin, laskettiin hyötylukuja, tehtiin esimerkkisovelluksia, simuloitiin uudenlaista toimintaa, tunnistettiin kehittämiskohteita ja hyödynnettäviä teknologioita sekä kehitettiin viiden vaikuttavan teknologia-askeleen malli, jonka avulla pk-yritykset voivat lähteä askel kerrallaan kehittämään tuotantoaan.
Viiden vaikuttavan teknologia-askeleen toimintamallissa edetään ensimmäisen askeleen tuotannon ja toimintojen analyysistä (ASKEL 1), toiselle askeleelle, jolla kehitetään toimintojen hallintaa (ASKEL 2). Kolmannella askeleella keskitytään uusien automaatioteknologioiden hyödyntämiseen pk-yrityksille soveltuvalla tasolla (ASKEL 3). Neljännellä askeleella perehdytään energiatehokkuutta parantaviin toimiin (ASKEL 4) ja viidennellä askeleella yhteistyörobotteihin ja niiden tuomiin uusiin mahdollisuuksiin tuotannon eri alueilla (ASKEL 5).
5VTA-toimintamalli on tuotettu helposti lähestyttäväksi Internet-sivustoksi, josta löytyy teknologiatietoa sellaiseen muotoon kirjoitettuna, että pk-yritysten on helppo tunnistaa lähtökohtia ja vinkkejä kehittämistoimilleen. Sivustolta löytyy myös konkreettisia esimerkkejä eri vaiheiden toteutusmahdollisuuksista niin videoina kuin kuvaa ja tekstiä sisältävinä kuvauksina. Teknologia-askeleiden vaikuttavuus on tähdätty nimenomaan pk-yrityksille. Toimintaohjeilla tavoitellaan suoraviivaista ja mahdollisimman merkittävää kustannustehokkuuden parantamista tilanteissa, joissa tuotesarjat ja tilat ovat pieniä ja tuotteet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä.
Kaikki viiden askeleen mallin askeleet ja niiden toimenpiteet vastaavat selkeästi hankkeen aikana yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa tunnistettuihin tarpeisiin. Kun yritys hyödyntää jonkun tai joidenkin askelten ohjeistusta, saa se varmasti hyötyä toimintaansa. Askelia ei tarvitse kuitenkaan edetä järjestyksessä tai tehdä kaikkia kerrallaan vaan niitä voi edetä parhaaksi katsotussa järjestyksessä ja yritykselle sopivalla aikataululla – pääasia, että kehitetään oikeita asioita! Suotavaa on kuitenkin lähteä liikkeelle tuotannon ja toimintojen analyysistä, koska sen avulla voidaan tunnistaa niin kokonaisuuksia kuin yksittäisiä kehittämisen kohteitakin. Tuotannon ja toimintojen analyysiin voisi käyttää myös ulkopuolista tarkastelijaa. Ulkopuolisen silmin voidaan tunnistaa jotain, mikä ei omassa katselmuksessa enää tule esille.
Askelittain eteneminen mahdollistaa myös investointien tekemisen osissa. Kun yritys on tunnistanut omasta näkökulmastaan merkittävimmät askeleet ja niillä etenemisjärjestyksen, voidaan investointejakin tehdä askel kerrallaan ja kohde kerrallaan.