Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71718

Hankkeen nimi: Energiatehokkaat ja -omavaraiset kiinteistöt

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Kehräämöntie 7

Puhelinnumero: +358408397023

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KARJALAINEN TIMO MARTTI SAKARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.karjalainen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405602577

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on testata erityyppisissä LVIAS-saneeraustarpeessa olevissa toimisto- ja rakennuskiinteistöissä erilaisia energian säästö-, mikrotuotanto-, kuormienohjaus- ja varastointiratkaisuja sekä tehdä kiinteistöistä mahdollisimman energiatehokkaita ja -omavaraisia. Toisena päätavoitteena on kehittää näiden testien avulla energiatehokkaita ja –omavaraisia kiinteistökonsepteja sekä niihin liittyviä LVIAS-suunnittelu-, asennus- ja ylläpitopalveluja tarjoava yritysverkosto.
Pilottikohteiksi on valittu erityyppisiä LVIAS-saneerausta tarvitsevia yritysten tai julkisyhteisöjen omistamia kiinteistöjä, joissa on tehty joko energiakatsastus tai -katselmus. Rakennusten ulkovaipan, ikkunoiden ja ovien osalta energian säästö voidaan määrittää laskennallisesti, joten hankkeen myötä pilottikohteiden omistajien omalla kustannuksellaan suunniteltavissa ja toteutettavissa investoinneissa painotetaan energian mikrotuotanto- ja kuormienohjausratkaisuja sekä niihin liittyviä LVIAS-investointeja ja mitataan niiden vaikutusta ko. kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja -omavaraisuuteen. Näin saadaan todennettua näiden toimien vaikutus ko. kiinteistöjen energiataloudessa ja niin sanotut perinteiset energiatehokkuustoimet kiinteistön omistajat voivat toteuttaa hankkeen ulkopuolella ja kiinteistö voi sen jälkeen saavuttaa lähes nollanenergiatason. Näiden rakennustoimien vaikutus huomioidaan kuitenkin määritettäessä rakennuksen oman uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin tarvetta.
Hankkeessa toteutetaan työpajoja, joihin osallistuvat hankkeeseen asiantuntijapalvelua tarjoavat tahot ja muut keskeiset alan paikalliset ja valtakunnalliset toimijat. Työpajat toimivat samalla keskeisten alan toimijoiden välillä uusien toimintamallien luonnin lisäksi tiedonvälityskanavana. Tiedot raportoidaan ja pilottien avulla tuotettu tieto kiinteistöjen toteutuneesta energian säästöstä ja käytetyistä teknisistä ratkaisuista ovat julkisesti käytettävissä. Hanke edistää osaamisen kasvua yrityksissä ja luo uudentyyppistä liiketoimintaa alan yrityksille. Pitkällä aikavälillä hankkeella on myös kasvihuonepäästöjä hillitsevä vaikutus. Hankkeen hallinnoija on Kajaanin yliopistokeskus.
Ennen hankkeeseen pääsyä pilottikohteissa tehtyjen energiakatsastusten ja -katselmuksien avulla on analysoitu katselmuskohteiden kokonaisenergian käyttö ja selvitetty niiden energiansäästöpotentiaali. Hankkeessa selvitetään mahdollisuudet eri uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä sähkö- ja lämpökuormien ohjaukseen ja varastointiin. Sen lisäksi suunnitellaan alustavasti energiatehokkuus- ja mikrotuotantoratkaisut sekä opastetaan eri investointitukien hyödyntämiseen. Investointipäätöksen jälkeen hankkeessa suunnitellaan tarkemmin tekniset energian tuotanto- ja varastointilaitteet sekä sitä tukeva LVIAS-ratkaisut sekä valvotaan niiden asennus- ja ohjelmointi, jotta varmistetaan hankkeen kannalta tekniikan oikea toiminta. Itse laitesuunnittelu ja -investoinnit toteutetaan kiinteistön omistajan toimesta, mutta hanke opastaa heitä erilaisten tukien hakemisessa. Seurantajaksolla määritetään esitettyjen toimenpiteiden vaikutus kiinteistön energiatehokkuuteen ja CO2-päästöihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

LVIAS -suunnittelijat sekä erilaisia energiatehokkuuspalveluja, kotiautomaatio- ja mikrotuotantoratkaisuja suunnittelevat ja asentavat yritykset.
Motivan, Energiaviraston ja Työ- ja elinkeinoministeriön uusia lähes nollaenergiakiinteistöjen energiakatselmuksia ja -katsastuksia kehittävät asiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

LVIAS-laitteita valmistavat ja myyvät yritykset.
Kiinteistön omistajat, joita hankkeen tulokset aktivoivat investoimaan energian mikrotuotantoon ja varastointiin LVIAS-saneerausten yhteydessä.
Kiinteistön omistajia energia-asioissa neuvovat yritykset saavat hankkeen avulla tietoa eri teknologisista ratkaisuista ja niiden toimivuudesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 181

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 99 483

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 112 852

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 112 149

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Ristijärvi, Suomussalmi, Paltamo, Sotkamo, Puolanka, Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Huomioidaan ohjausryhmätyöskentelyssä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Korvataan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla ja säästetään sähköä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja energiatehokkuus paranee
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Uusituvien polttoaineiden käyttö kasvaa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Kehitetään uutta palvelua yrityksille, joda edistää alueellista kestävää kehitystä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Osaaminen lisääntyy ja uusia yrityspalveluja kehitetään
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Työpaikat lisäävät hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Energiatehokkaista ratkaisuista tietoa yleisesti saatavissa
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 2
Tietoisuus uusiutuvan energian ja sähkön käytöstä lisääntyy

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää rakennusten energiatehokkuutta käyttämällä todellisia rakennuksia pilot- ja suunnittelukohteina. Hankkeessa oli kaikkiaan seitsemän erityyppistä pilot -kiinteistöä, joihin hankkeeseen valitut asiantuntijayritykset ja muut alan ammattilaiset ideoivat ja suunnittelivat energiaa säästäviä ratkaisuja ja kuinka kiinteistöt voisivat itse tuottaa tarvitsemansa energian. Energiaa säästäviä toimenpiteitä edellä mainitulla joukolla ideoitiin kaikkiaan kahdessa työpajassa ja parhaat ratkaisut suunniteltiin tarkemmin ja esiteltiin kiinteistöjen omistajille.
Kontiomäen koululla öljylämmitys korvattiin modernilla maalämpöjärjestelmällä. Koulurakennuksen pihamaalle porattiin 11 lämpökaivoa. Sähkön kulutusta seurattiin hankkeen loppupuolella, jotta tarkat kannattavuuslaskelmat uudesta lämmitysmuodosta voidaan tehdä.
Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen sähkölämmitteiselle toimitalolle Vanahikselle asennettiin sähkönohjausjärjestelmä (OPTIWATTI). Järjestelmässä voidaan huonekohtaisesti määritellä huoneen lämpötilat kulloisen tarpeen mukaan, jolloin vältetään tilojen turha lämmitys. Järjestelmä on älykäs ja se oppii varautumaan tulossa oleviin säätilan muutoksiin. Uutuusarvoa järjestelmässä on, että se ottaa huomioon sähkönhinnan välttämällä sähkön kulutusta silloin, kun sähkön hinta on korkea. Vanhassa rakennuksessa on sähkövastuksin varustetut puu-uunit, jolloin lämpöä voidaan varastoida massiivisiin uuneihin. Uunit voidaan lämmittää halvan sähkön aikana. Vanahiksen sähkönkulutusta voidaan seurata OMA ENERGIA –palvelun kautta jopa tunninjaksoissa.
Neljän muun hankkeessa mukana esimerkkinä olleeseen pilot -kiinteistön osalta periaatepäätös energiatehokkuutta parantavasta investoinnista on tehty. Näiden neljän kiinteistön osalta investointi ajoittuu tosin hankkeen päättymisen jälkeisen aikaan.
Hankkeessa koottiin myös seitsemästä paikallisesta yrityksestä muodostettu yritysverkosto, jotka voivat tarjota energiatehokkuuspalveluja. Hankkeen tuloksista kerrottiin paikallisuutisissa ja kaikkiin kainuulaisiin talouksiin ja yrityksiin jaetun teemalehden kautta. Kaikki energiatehokkuutta edistävät ratkaisut on esitetty hankkeen nettisivuilla.

http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/55228

Päätösseminaari toteutettiin yhteisesti Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian –hankkeen kanssa. Seminaarissa kuului myös työpaja, jossa tarkasteltiin rakennusten energiatehokkuuden edistämisen pullonkauloja ja millä toimenpiteillä energiatehokkuuden voidaan tulevaisuudessa edistää.

Energia kulutusta seurattiin kahdessa toteutuneessa investoinnissa lyhyen ajan hankkeen lopussa. Tulokset ovat kuitenkin epätarkkoja lyhyen seurantajakson vuoksi. Maalämpöinvestoinnilla säästöt energian kulutuksessa ovat luonnollisesti merkittävä.