Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71721

Hankkeen nimi: Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käytön edistäminen (HYPE TKI)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.8.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kotkantie 1

Puhelinnumero: 020 611 0210

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Posio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.posio(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 141 5221

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus (Luke), 0244629-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYPE TKI –hankkeen tarkoituksena on edistää kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla (Unmanned Aerial Vehicle eli UAV) tapahtuvaa hyperspektrikuvaamista maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan (talon- ja yhdyskuntarakentaminen) tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää tekniikalle uusia sovelluksia, jotka mahdollistavat kaupallisten palvelujen tuottamisen. Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä ilmasta ja maasta toteutettavaan hyperspektrikuvaamiseen liittyvää liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutusta.

Hankkeessa tuotetaan hyperspektrikameralla ilmasta kuvattua materiaalia perunaviljelmistä sekä ympäristö- ja rakennuskohteista ja verrataan kuvamateriaalia kohteista otettuihin näytteisiin. Vertailu tuottaa tietoa mitattavien ilmiöiden ja hyperspektrikameran kuvaamien aallonpituuksien välisistä riippuvuuksista, joita voidaan hyödyntää viljelmien, ympäristön ja rakennusten seurannassa sekä hoitotoimenpiteiden tarpeen määrittämisessä, suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa. Mittaustulokset tallennetaan datapankkiin, jota hyödynnetään uusien sovellusten kehitystyössä. Hankkeessa kehitettäville sovelluksille laaditaan ohjeet niiden käytöstä. Hankkeen tuloksista tiedotetaan julkaisuilla ja mediatiedotteilla sekä kahdessa tulosseminaarissa.

Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat kuvamateriaalin ja vertailunäytteiden datapankki sekä uudet tekniikkasovellukset maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Tuloksia on mahdollista hyödyntää välittömästi hankkeen päätyttyä sovellusten ja niihin perustuvien palvelujen jatkokehitystyössä. Kaupallisia palveluja voidaan rakentaa paitsi hankkeen kohdealoille, myös monille muille aloille, kuten metsätalousalalle, energia-alalle, logistiikka-alalle, vakuutusalalle, pelastusalalle, huolto- ja kunnossapitosektorille sekä matkailualalle. Yritysten lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät alueen oppi- ja tutkimuslaitokset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat alueen luonnonvara- ja ympäristöalan (mukaan luettuna maatilat) sekä rakennus- ja ICT-alan yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisin välillinen kohderyhmä ovat alueen oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja neuvontaorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa saatuja tuloksia sekä tämän hankkeen rinnakkaishankkeessa (HYPE Kehitysympäristö) hankittavaa ilmakuvauslaitteistoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan sekä palvelutoiminnassaan. Lisäksi hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnetään koulutuksessa, jonka kohderyhmänä ovat luonnonvara- ja ympäristöalan, rakennustekniikan ja ICT-alan opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 279 497

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 218

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 281

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 259 536

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Oulu, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta toteutettiin tarkastelemalla hankkeen varsinaisia kohderyhmiä, joita ovat alueen luonnonvara- ja ympäristöalan (mukaan luettuna maatilat) sekä rakennus- ja ICT-alan yritykset. Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintaympäristö on varsin miesvaltainen lukuun ottamatta maatalousalan palkansaajia ja oppilaitokseen hyväksyttyjä luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoita: Vuonna 2012 maatalousyrittäjistä 30 % ja maatalousalan palkansaajista 57 % oli naisia, kun taas metsäsektorin palkansaajista vain 13 % oli naisia. Oppilaitoksiin hyväksytyistä luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoista 54 % oli naisia. Rakennusalalla työskentelevien naisten osuus oli huomattavasti luonnonvara-alaa alhaisempi; Oulun kaupungin alueella 8 % ja Pohjois-Pohjanmaalla alle 5 % palkansaajista oli naisia. ICT-alalla naisten osuus oli 35 %, mutta tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista vain 17 % oli naisia. (Lähteet: Metsäntutkimuslaitos (2014). 7 Metsäsektorin työvoima. Teoksessa: Peltola, A. (päätoim.), Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Metsäntutkimuslaitos.; Pyykkönen, T. & Pajunen, A. (2012). Toimihenkilöiden määrä kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Tilastokeskus.; Sutela, H. (2012). Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Tilastokeskus.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ja toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Hankkeessa yhdistyy naisvaltainen luonnonvara- ja ympäristöala sekä miesvaltaiset rakennus- ja ICT-alat. Hankkeen hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sisältää syrjimättömyysvelvoitteen (Laki julkisista hankinnoista 2007/348).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on edistää hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttöä maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankkeessa kehitetään merkittävästi nykyistä vähemmän resursseja vaativia kartoitusmenetelmiä maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Lisäksi kehitettävien sovellusten avulla edistetään muun muassa: 1) vähähiilistä maataloutta (parantunut panos-tuotossuhde esimerkiksi lohkokohtaisesti optimoidun tai GPS:ään perustuvan täsmäviljelyn kautta sekä varmistamalla hoitotoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus); 2) ennakoivaa ympäristönsuojelua ja ympäristöjohtamista (ympäristökartoitusten parempi kattavuus ja laajuus sekä seurannan reaaliaikaisuus); 3) ennakoivaa vesiensuojelua; 4) korjausrakentamisen mahdollisuuksia; sekä 5) rakennusjätteiden kierrätysliiketoimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Kehitetään uuusia työkaluja ilmastonmuutoksen viljelykauden sääoloihin aiheuttamien muutosten ennakointiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Kehitetään reaaliaikaiseen seurantaan perustuvia ympäristökartoitus- ja seurantamenetelmiä (esim. kasvikohtaiset tai laajemmat esiintymäkartoitukset sekä riistalaskennat).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Kehitettävien sovellusten avulla edistetään muun muassa: 1) vähähiilistä maataloutta (parantunut panos-tuotossuhde esimerkiksi lohkokohtaisesti optimoidun tai GPS:ään perustuvan täsmäviljelyn kautta sekä varmistamalla hoitotoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus); 2) ennakoivaa ympäristönsuojelua ja ympäristöjohtamista (ympäristökartoitusten parempi kattavuus ja laajuus sekä seurannan reaaliaikaisuus); sekä 3) ennakoivaa vesiensuojelua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Tekniikan käyttö ei ole paikkasidonnaista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Kehitetään merkittävästi nykyistä vähemmän resursseja vaativia kartoitusmenetelmiä maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Lisäksi kehitettävien sovellusten avulla edistetään muun muassa: 1) vähähiilistä maataloutta (parantunut panos-tuotossuhde esimerkiksi lohkokohtaisesti optimoidun tai GPS:ään perustuvan täsmäviljelyn kautta sekä varmistamalla hoitotoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus); 2) korjausrakentamisen mahdollisuuksia; sekä 3) rakennusjätteiden kierrätysliiketoimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 10
Uusien sovellusten kehittäminen ja niihin liittyvän tietotaidon siirtäminen alueen tutkimuslaitoksille, neuvontaorganisaatioille ja yrityksille luo mahdollisuuksia sekä uudelle yritystoiminnalle että olemassa olevan yritystoiminnan laajentumiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 10
Kehitetään aineettomia sovelluksia ja palveluja maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Luodaan edellytykset hankkeen jälkeen tapahtuvalle kaupalliselle jatkokehitystyölle.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Uudet sovellukset mahdollistavat kattavien kartoitusaineistojen keräämisen laajoilta alueilta ilman henkilöliikennettä. Sovellusten avulla voidaan myös vähentää resurssien käyttöä, mikä mm. vähentää rahtiliikennettä esim. maatiloilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Tekniikkaa voidaan soveltaa useisiin hyvinvointiin kytkeytyviin kohteisiin, mm. rakennusmateriaalien päästöjen arviointi ja torjunta-aineiden käytön tarkentaminen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 6
Ympäristöala ja ympäristöhyvinvointi ovat yksi hankkeen kolmesta kehittämiskohteesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-