|
|
|
Hankekoodi: A71721
Hankkeen nimi: Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käytön edistäminen (HYPE TKI)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.8.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Kotkantie 1
Puhelinnumero: 020 611 0210
Postinumero: 90250
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Posio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.posio(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 141 5221
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
HYPE TKI –hankkeen tarkoituksena on edistää kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla (Unmanned Aerial Vehicle eli UAV) tapahtuvaa hyperspektrikuvaamista maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan (talon- ja yhdyskuntarakentaminen) tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää tekniikalle uusia sovelluksia, jotka mahdollistavat kaupallisten palvelujen tuottamisen. Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä ilmasta ja maasta toteutettavaan hyperspektrikuvaamiseen liittyvää liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutusta.
Hankkeessa tuotetaan hyperspektrikameralla ilmasta kuvattua materiaalia perunaviljelmistä sekä ympäristö- ja rakennuskohteista ja verrataan kuvamateriaalia kohteista otettuihin näytteisiin. Vertailu tuottaa tietoa mitattavien ilmiöiden ja hyperspektrikameran kuvaamien aallonpituuksien välisistä riippuvuuksista, joita voidaan hyödyntää viljelmien, ympäristön ja rakennusten seurannassa sekä hoitotoimenpiteiden tarpeen määrittämisessä, suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa. Mittaustulokset tallennetaan datapankkiin, jota hyödynnetään uusien sovellusten kehitystyössä. Hankkeessa kehitettäville sovelluksille laaditaan ohjeet niiden käytöstä. Hankkeen tuloksista tiedotetaan julkaisuilla ja mediatiedotteilla sekä kahdessa tulosseminaarissa.
Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat kuvamateriaalin ja vertailunäytteiden datapankki sekä uudet tekniikkasovellukset maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Tuloksia on mahdollista hyödyntää välittömästi hankkeen päätyttyä sovellusten ja niihin perustuvien palvelujen jatkokehitystyössä. Kaupallisia palveluja voidaan rakentaa paitsi hankkeen kohdealoille, myös monille muille aloille, kuten metsätalousalalle, energia-alalle, logistiikka-alalle, vakuutusalalle, pelastusalalle, huolto- ja kunnossapitosektorille sekä matkailualalle. Yritysten lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät alueen oppi- ja tutkimuslaitokset.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat alueen luonnonvara- ja ympäristöalan (mukaan luettuna maatilat) sekä rakennus- ja ICT-alan yritykset.
Keskeisin välillinen kohderyhmä ovat alueen oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja neuvontaorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa saatuja tuloksia sekä tämän hankkeen rinnakkaishankkeessa (HYPE Kehitysympäristö) hankittavaa ilmakuvauslaitteistoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan sekä palvelutoiminnassaan. Lisäksi hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnetään koulutuksessa, jonka kohderyhmänä ovat luonnonvara- ja ympäristöalan, rakennustekniikan ja ICT-alan opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 279 497
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 017
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 281
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 378 643
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Kempele, Muhos, Tyrnävä, Oulu, Hailuoto, Lumijoki, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään merkittävästi nykyistä vähemmän resursseja vaativia kartoitusmenetelmiä maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Lisäksi kehitettävien sovellusten avulla edistetään muun muassa: 1) vähähiilistä maataloutta (parantunut panos-tuotossuhde esimerkiksi lohkokohtaisesti optimoidun tai GPS:ään perustuvan täsmäviljelyn kautta sekä varmistamalla hoitotoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus); 2) ennakoivaa ympäristönsuojelua ja ympäristöjohtamista (ympäristökartoitusten parempi kattavuus ja laajuus sekä seurannan reaaliaikaisuus); 3) ennakoivaa vesiensuojelua; 4) korjausrakentamisen mahdollisuuksia; sekä 5) rakennusjätteiden kierrätysliiketoimintaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 4 |
| Kehitetään uuusia työkaluja ilmastonmuutoksen viljelykauden sääoloihin aiheuttamien muutosten ennakointiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Kehitetään reaaliaikaiseen seurantaan perustuvia ympäristökartoitus- ja seurantamenetelmiä (esim. kasvikohtaiset tai laajemmat esiintymäkartoitukset sekä riistalaskennat). | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Kehitettävien sovellusten avulla edistetään muun muassa: 1) vähähiilistä maataloutta (parantunut panos-tuotossuhde esimerkiksi lohkokohtaisesti optimoidun tai GPS:ään perustuvan täsmäviljelyn kautta sekä varmistamalla hoitotoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus); 2) ennakoivaa ympäristönsuojelua ja ympäristöjohtamista (ympäristökartoitusten parempi kattavuus ja laajuus sekä seurannan reaaliaikaisuus); sekä 3) ennakoivaa vesiensuojelua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Tekniikan käyttö ei ole paikkasidonnaista. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 8 |
| Kehitetään merkittävästi nykyistä vähemmän resursseja vaativia kartoitusmenetelmiä maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Lisäksi kehitettävien sovellusten avulla edistetään muun muassa: 1) vähähiilistä maataloutta (parantunut panos-tuotossuhde esimerkiksi lohkokohtaisesti optimoidun tai GPS:ään perustuvan täsmäviljelyn kautta sekä varmistamalla hoitotoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus); 2) korjausrakentamisen mahdollisuuksia; sekä 3) rakennusjätteiden kierrätysliiketoimintaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 10 |
| Uusien sovellusten kehittäminen ja niihin liittyvän tietotaidon siirtäminen alueen tutkimuslaitoksille, neuvontaorganisaatioille ja yrityksille luo mahdollisuuksia sekä uudelle yritystoiminnalle että olemassa olevan yritystoiminnan laajentumiselle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 10 |
| Kehitetään aineettomia sovelluksia ja palveluja maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Luodaan edellytykset hankkeen jälkeen tapahtuvalle kaupalliselle jatkokehitystyölle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Uudet sovellukset mahdollistavat kattavien kartoitusaineistojen keräämisen laajoilta alueilta ilman henkilöliikennettä. Sovellusten avulla voidaan myös vähentää resurssien käyttöä, mikä mm. vähentää rahtiliikennettä esim. maatiloilla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Tekniikkaa voidaan soveltaa useisiin hyvinvointiin kytkeytyviin kohteisiin, mm. rakennusmateriaalien päästöjen arviointi ja torjunta-aineiden käytön tarkentaminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 6 |
| Ympäristöala ja ympäristöhyvinvointi ovat yksi hankkeen kolmesta kehittämiskohteesta. | ||
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla eli droneilla tapahtuvaa hyperspektrikuvaamista. Hankkeen toiminta jakaantui kolmeen osioon: lentotoiminnan kehittämiseen, hyperspektrikuvaukseen ja hyperspektrikameralla hankitun datan prosessointiin ja analysointiin. Näitä osioita kehitettiin kolmessa eri teemassa: maatalous, ympäristön tilan arviointi sekä rakentaminen.
Hankkeessa onnistuttiin toteuttamaan Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäiset ilmasta tapahtuvat kuvaustyöt. Ilmasta toteutetun kuvaamisen lisäksi tärkeässä roolissa oli hyperspektritekniikan hyödyntäminen laboratorio-olosuhteissa. Tätä tukemaan hankkeessa rakennettiin kuvauslaboratorio, jossa voidaan standardisoida kuvausolosuhteet vertailukelpoisiksi eri kuvauskertojen välillä. Hankkeessa tuotettu kuvausaineisto on koottu datapankkiin jatkohyödyntämistä varten.
Uuden tekniikan käyttöönotolle tyypilliseen tapaan hankkeessa koettiin myös haasteita, jotka toivat hanketoteuttajille arvokasta kokemusta. Hankkeen toteutuksen aikana konkretisoitui se, että kaupallisten hyperspektrikuvaamisen sovellusten tuottaminen vaatii todella isoja koesarjoja ja erittäin paljon toistoja dataa kerätessä. Aikaikkuna tuottaa esimerkiksi maataloutta koskevaa aineistoa yhden kalenterivuoden aikana on lyhyt, ja kyseinen aikaikkuna pirstoutuu vallitsevien sääolosuhteiden mukaan yhä lyhyempiin mahdollisiin kuvausajankohtiin. Kuvaustoiminta onkin tärkeää suunnitella siten, että tarvittavien laitteiden huoltoseisokit eivät osuisi tärkeille datantuotantoajankohdille.
Ilmasta tapahtuvaa hyperspektrikuvaukseen liittyvää osaamista ja kokemusperäistä tietoa jaettiin muille toimijoille ja hankkeille. Vastaavasti muilta toimijoilta saatiin hankkeen toteutukseen arvokkaita neuvoja, ohjeita ja vertaiskokemustietoa. Erityisen arvokasta kansainvälistä näkökulmaa on hankittu kv-seminaarien kautta. Hankkeessa järjestettiin kaksi avointa ja hyvän osallistujamäärän kerännyttä seminaaria. Verkostoituminen onkin luettava hankkeen yhdeksi tärkeäksi anniksi.