Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71724

Hankkeen nimi: Kansallispuistoksi Hossan hengessä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Kainuun liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomussalmen kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0189925-7

Jakeluosoite: Kauppakatu 20

Puhelinnumero: 044 7773175

Postinumero: 89600

Postitoimipaikka: SUOMUSSALMI

WWW-osoite: http://www.suomussalmi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannu Leinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinoasiamies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.leinonen(at)suomussalmi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447773175

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hossan retkeilyalue sekä viereinen Julma-Ölkky ja Moilasenvaara muodostavat uuden, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi perustettavan kansallispuiston. Kansallispuisto on luontomatkailun vahvin brändi ja antaa Hossankin matkailuyrityksille mahdollisuuden saavuttaa uudenlaista näkyvyyttä ja uusia asiakasryhmiä. Kansallispuistolupaus ja alueen luonto- ja kultuuriperintöarvot haastavat yrityksiä kehittämään toimintaansa ja innovoimaan uutta tuotetarjontaa. Suomi100 -juhlavuosi tuo hienoja mahdollisuuksia lyödä uusi kansallispuisto palveluineen paremmin kotimaisten asiakkaiden tietoisuuteen. Verkostoitumalla lähialueiden matkailutoimijoiden kanssa, on Hossalla mahdollisuus lisätä myös kansainvälisten asiakkaiden määrää.

Hankeeessa keskitytään neljään selkeään kehittämisalueeseen: (1) brändäys ja yhteistyö, (2) laatu ja osaaminen, (3) tuotteistus sekä (4) markkinointi ja myynnin tuki. Konkreettisia toimia ovat mm. yhteinen brändityöskentely, palvelumuotoilutyöpajat, kärkiaktiviteettien kehittäminen ja tuotteistus, verkkonäkyvyyden sekä sähköisen markkinoinnin kehittäminen niin alue- kuin yritystasolla perinteisiä markkinointiviestinnän keinoja unohtamatta. Kv-matkanjärjestäjäkontakteja tavoitellaan markkinointi- ja myyntiverkostojen (mm. Idän Taiga, Ruka-Kuusamo) kanssa.

Tuloksena on aivan uusia, kansallispuistoon tukeutuvia matkailupalveluita ja verkostotuotteita, jotka soveltuvat laatunsa ja sisältönsä puolesta niin kotimaisille asiakkaille kuin Visit Finlandin vientiohjelmiin. Monipuolistuneen tuotetarjonnan ja nykyaikaisen verkkonäkyvyyden keinoilla tavoitetaan uusia asiakasryhmiä ja tuotteiden ostaminen verkossa on mahdollista. Palvelun laadun ja asiakasmäärien systemaattinen seuranta mahdollistaa yritysten omaehtoisen kehittämisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hossan alueen matkailuyritykset:
- Hossan Lomakeskus
- Camping Hossan lumo
- Loma-Hossa
- Lomamökit Paasovaara
- Siirtolan kelomökit
- Experience
- Hossan poropuisto
- Hossa travel
- Arolan maatilalomat
- Martinselkosen eräkeskus
- Jarmon eräpalvelu
- Nordwide Finland

Alkavat tai suunnitteilla olevat matkailuyritykset, joiden toiminta, tai asiakaskunta liittyy läheisesti Hossaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hossan kansallispuiston asiakkaat ja kumppanit (esim. alueen ulkopuoliset yritysverkostot, matkanjärjestäjät). Yritykset Suomussalmella ja lähikunnissa (Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Kuhmo ja muut Kainuun kunnat).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 535

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 068

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 269 399

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun

Kunnat: Suomussalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Suomussalmen kunta, Kauppakatu 20

Postinumero: 89600

Postitoimipaikka: Suomussalmi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen sisältö liittyy matkailun kehittämiseen, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hossan matkailuyrittäjissä sukupuolijakauma on tasainen ja hankkeen toimenpiteet ovat avoimia sekä mies- että naisyrittäjille. Hossan retkeilyalueen kävijätutkimuksen (2011-2012) asiakkaista 53 % on miehiä ja 47 % on naisia. Metsähallituksen kävijätutkimusten mukaan kansallispuistojen asiakkaista noin puolet on naisia eli hienoista nousua naisasiakkaisiin on odotettavissa. Alueen palvelusta riippuen naisten osuutta on mahdollista kasvattaa. Kansallispuistoksi muuttumisen myötä asiakaskunta hieman monipuolistuu (erit. lapsiperheasiakkaat).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on alueen matkailun kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Laatu- ja ympäristöohjelman käyttöönoton myötä energian käyttöä ja jätehuoltoa voidaan tehokkaammin seurata.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Alueen kehittyminen ei vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mutta ihmisten tietoisuutta voidaan kasvattaa luontoviestinnän keinoin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Luontomatkailijat hakevat elämyksiä ja mahdollisuutta oppia uusia asioita. Alueen yrittäjät saavat työkaluja ja tietoa kertoa luonnon monimuotoisuudesta omissa tuotteissaan ja vastata näin asiakkaiden tiedon tarpeeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Ei merkittäviä välittömiä vaikutuksia (alue kunnallisen vesi- ja viemäröintijärjestelmän piirissä). Uusien energiatehokkaiden majoitusinvestointien myötä vedenkäyttöä on mahdollista tehostaa ja kasvihuonekaasuja vähentää. Matkailun lisääntyminen luonnollisesti lisää kasvihuonepäästöjä ellei asiakkaat pääse luontevasti liikkumaan alueelle julkisilla kulkuneuvoilla. Ei-moottoroitujen aktiviteettien kysyntä toivottavasti kasvaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Yritystoiminta on rajattu suojelualueiden ulkopuolelle tai se hoidetaan esim. latu-urien osalta latupoolin ja Metsähallituksen kesken niin, että vahingot minimoidaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Laatu- ja ympäristöohjelman myötä jätteiden kierrätystä on mahdollista tehostaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Uusien investointien myötä on mahdollista siirtyä hyödyntämään uusiutuvia energianlähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Hanke mahdollistaa alueen matkailuelinkeinon taloudellisen ja sosiaalisen kehittymisen. Matkailutoiminnan jatkuminen edellyttää puolestaan ekologista kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Matkailutuotteiden kehittäminen on sitä itseänsä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Lisääntynyt matkailutoiminta lisää yksityisautoilua ellei julkista liikennettä saada Hossan suuntaan kehittymään. Alueella tapahtuvassa liikkumisessa suositaan lihasvoimaa ja kylänraitilla kulkemisen edellytyksiä ja turvallisuutta tulee jatkossa suunnittella entistä tarkemmin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeella vahvistetaan taloudellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hankkeessa kehitetään palveluita lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 4 6
Hankkeessa tuetaan yrittäjien tietoisuutta kulttuuriympäristöstä, erityisesti kultuuriperinnöstä.
Ympäristöosaaminen 7 8
Laatu- ja ympäristöjärjestelmän kautta yrittäjien ympäristöosaaminen kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

”Kansallispuistoksi Hossan hengessä” – hanke aloitettiin pian sen jälkeen, kun Hossan kansallispuistosta tehtiin päätös keväällä 2016. Hossan retkeilyalue oli toiminut vuodesta 1979, ja sen pääasiallinen kohderyhmä oli ollut kotimaiset kalastuksesta kiinnostuneet matkailijat. Suomi 100 –kansallispuisto ja sen tuomat mahdollisuudet nähtiin hyvänä mahdollisuutena aloittaa uusi aika Hossan matkailussa. Tavoitteena hankkeessa oli kehittää Hossan alueen matkailua vastaamaan nykyaikaisen kansallispuiston läheisyydessä sijaitsevan matkailualueen tarpeita. Hossan alue sinänsä tarjoaa erinomaiset puitteet erilaisille luontoaktiviteeteille, ja muutenkin erämaiseen luontoon sopiville matkailutuotteille.

Hankkeen ensisijaiseksi kohderyhmäksi valittiin Hossan matkailualueen yritykset ja muutama muu suomussalmelainen yritys. Hankkeen toimet haluttiin laajentaa myös koskemaan laajempaa matkailualuetta, ja yhteistyö sekä matkailuyrittäjien että muiden toimijoiden kesken asetettiin tärkeälle sijalle. Hankkeen tavoitteet oli jaettu neljään osioon: 1) Brändäys ja yhteistyö, 2) Laatu ja osaaminen, 3) Tuotteistus ja 4) Markkinointi ja myynnin tuki.

Hankkeessa uusittiin hossa.fi / visithossa.com -sivut, luotiin Hossan matkailualueen visuaalinen ilme ja logo, sekä nostettiin näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa (Facebookissa ja Instagramissa: VisitHossa ja #visithossa). Hankkeen puitteissa osallistuttiin Helsingin Matkamessuille ja Oulun Erämessuille, ja tehtiin yhteismarkkinointia mm. kansallispuiston avajaisissa ja muissa tilaisuuksissa. Hankkeessa tehtiin myös painettu palveluesite, jossa esitellään Hossan alueen yritykset. Hossan ilmeellä tehtiin hankeessa myös muuta materiaalia, mm. messustandin sisältö ja roll-uppeja. Lisäksi hanke toimi yhteistyötoteuttajana esim. kun alueelle haluttiin yhtenäiseksi työvaatteeksi Hossa-liivit ja t-paitoja myyntiin, sekä 5-tien varteen tienvarsikyltti, jonka kustannuksista vastasi Suomussalmen kunta.

Työpajoja pidettiin kolme eri kokonaisuutta. Matkailutuotteiden tuotteistamistyöpajat pidettiin talvella ja keväällä 2016-2017, ja kokonaisuus koostui 6 työpajapäivästä. Tuloksena syntyi yli 60 matkailutuotetta, joista 27 verkostotuotetta. Työpajoissa käytiin yksityiskohtaisesti ja käytännönläheisesti läpi matkailutuotteen synty tuoteideasta kohderyhmän määrittämisen ja tuotteen testaamisen kautta valmiin tuotteen myyntiin ja jälkimarkkinointiin. Yhteisten työpajapäivien lisäksi yrittäjillä oli mahdollisuus henkilökohtasiin sparrausaikoihin, joita myös ahkerasti käytettiin. Työpajojen pitäjäksi valikoitui kilpailutuksen kautta joensuulainen Entra Oy.

Toinen työpajakokonaisuus pidettiin digitaalisen markkinoinnin alueelta. 5 työpajakerran aikana yritykset saivat konkreettista apua omien sähköisten työkalujensa ja markkinointi- ja myyntikanaviensa käyttöön ja niiden parantamiseen. Vaikka työpajakokonaisuus kilpailutettiin digitaalisen markkinoinnin otsakkeen alla, työpajojen aikana osoittautui, että lähestymistapa oli kokonaisvaltaisempi, joten voidaan puhua koko sähköisen liiketoiminnan kehittymisestä osallistuneilla yrittäjillä. Yrittäjillä oli myös mahdollisuus henkilökohtaiseen konsultaatioon, ja osallistuneet yritykset myös ahkerasti käyttivät tätä mahdollisuutta. Työpajat piti Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy, joka valittiin kilpailutuksen kautta.

Kolmas työpajakokonaisuus käsitteli laatu- ja ympäristökriteereitä Hossan matkailualueella. Kahden työpajapäivän ja niiden välissä tapahtuneen kyselyn tuloksena syntyi laatu- ja ympäristökäsikirja, joka jää hankkeen jälkeen yritysten käyttöön. Suositus onkin, että jatkossa ko. käsikirjaa käytetään aktiivisesti jokaisen yrityksen omien käytäntöjen muokkaamisessa. Tarvetta olisi myös aiheen jatkotyöstämiselle, sekä esim. vuosittaisiin auditointeihin alueen yhteisen toimijan tai jonkun ulkopuolisen toimijan taholta.

Marraskuussa 2017 hanke teki opintomatkan Skotlantiin, Cairngormsin kansallispuistoon. Skotlanti valikoitui kohteeksi, koska kuuleman mukaan siellä kansallispuistoon sopivien matkailutuotteiden tuotteistaminen on onnistuttu tekemään hyvin. Matkalle osallistui 17 osallistujaa, joista 10 yrityksistä. Matkan keskeisin oppi oli se, että kansallispuiston käsite eri maissa on hyvin erilainen, ja meillä Suomessa kansallispuisto on huomattavan paljon enemmän luonnontilainen kuin esim. Skotlannissa. Tätä kannattaa jatkossa vielä enemmän käyttää markkinoinnissa välineenä, ts. sanoin ja kuvin kertoa matkailijoille, mitä kansallispuisto ja metsä Suomessa tarkoittavat. Matkalla syntyi myös hyviä kontakteja.

Yhteistyötä tehtiin usealla eri osa-alueella, monen eri tahon ja hankkeen kanssa. Metsähallitus ja Suomussalmen kunnan eri osa-alueet olivat luontaisia yhteistyökumppaneita, ja näiden lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Naturpoliksen (Kuusamon ja Taivalkosken elinkeinoyhtiö), Ruka-Kuusamo matkailualueen, Idän Taigan, Arktisten Aromien, Kainuun eri matkailutoimijoiden (mm. Vuokatin matkailuhanke) kanssa. Tärkeä yhteistyön muoto oli verkostoitua lähialueiden yrittäjäkunnan kanssa, ja yrittäjien keskinäinen yhteistyö jatkuukin myös hankkeen jälkeen.

Hossan matkailualueelle luotiin hankeessa oma visuaalinen ilme, joka on yritysten ja muiden toimijoiden käytössä. Hossan omaa ilmettä ei lähdetty luomaan tyhjästä, vaan sen haluttiin sopivan hyvin jo olemassa olevien, ja kehitteillä olevien, brändien kanssa, joten mieluummin kuin brändistä, alettiin puhua visuaalisesta ilmeestä.

Hankkeessa tavoitteena oli nostaa Hossan matkailualueen näkyvyyttä mediassa. Näkyvyys nousikin digitaalisen median puolella hossa.fi / visithossa.com –sivujen kautta, sekä Facebookissa ja Instagramissa, käyttöön otettiin myös #visithossa. Hossan Suomi 100 –kansallispuiston saama näkyvyys kaikissa medioissa ylitti suurimmatkin odotukset, sekä kotimaisissa että kansainvälisissä medioissa. Projektin sisäiseen tiedottamiseen käytettiin suljettua Facebook-ryhmää, sekä tarpeen mukaan sähköpostia.

Yksi välietappi ja huipennus hankkeen aikana olivat Hossan kansallispuiston avajaiset. Varsinaisista avajaisjuhlallisuuksista vastasi Metsähallitus, ja Hossan juhlaviikosta Suomussalmen kunta, joten em. tahojen kanssa yhdessä työstettiin yritysten osallistuminen ja syntyneiden tuotteiden näkyvyys tilaisuuksissa.

Hankkeen lopussa teetettiin hankkeeseen osallistuneille yrityksille ja muille tahoille palautekysely. Hankkeessa koettiin erityisen onnistuneiksi tuloksiksi verkostoituminen yritysten välillä ja näkyvyyden parantuminen erityisesti sosiaalisessa mediassa. Osallistujat antoivat hankkeesta yleisarvosanaksi 4,6 / 5.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi