Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71729

Hankkeen nimi: Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten sovellusten kehitysympäristö (HYPE Kehitysympäristö)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kotkantie 1

Puhelinnumero: 020 611 0210

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.oamk.fi/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Posio Mikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.posio(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1415221

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYPE Kehitysympäristö -hankkeen tarkoituksena on toteuttaa tarvittavat hankinnat kehitysympäristön luomiseksi ilmasta kuvattavaa hyperspektrikuvamateriaalia hyödyntäville kaupallisille sovelluksille ja palveluille. Samalla tuetaan myös tekniikoita hyödyntävän innovaatiokeskittymän muodostumista. Hankittava kokonaisuus muodostuu kauko-ohjattavasta ilma-aluksesta (Unmanned Aerial Vehicle eli UAV) ja hyperspektrikamerasta tarvittavine ohjelmistoineen.

Investointihankkeessa hankittavaa laitteistoa hyödynnetään HYPE TKI – Hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käytön edistäminen -hankkeessa (kehittämishanke), jonka tarkoituksena on edistää kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla tapahtuvaa hyperspektrikuvaamista maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan (talon- ja yhdyskuntarakentaminen) tarpeisiin. Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää tekniikalle uusia sovelluksia, jotka mahdollistavat kaupallisten palvelujen tuottamisen. Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä ilmasta ja maasta toteutettavaan hyperspektrikuvaamiseen liittyvää liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutusta.

Kehittämishankkeessa tuotetaan hyperspektrikameralla ilmasta kuvattua materiaalia perunaviljelmistä sekä ympäristö- ja rakennuskohteista ja verrataan kuvamateriaalia kohteista otettuihin näytteisiin. Vertailu tuottaa tietoa mitattavien ilmiöiden ja hyperspektrikameran kuvaamien aallonpituuksien välisistä riippuvuuksista, joita voidaan hyödyntää viljelmien, ympäristön ja rakennusten seurannassa sekä hoitotoimenpiteiden tarpeen määrittämisessä, suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa. Mittaustulokset tallennetaan datapankkiin, jota hyödynnetään uusien sovellusten kehitystyössä. Hankkeessa kehitettäville sovelluksille laaditaan ohjeet niiden käytöstä. Hankkeen tuloksista tiedotetaan julkaisuilla ja mediatiedotteilla sekä kahdessa tulosseminaarissa.

Kehittämishankkeen konkreettisena tuloksena ovat kuvamateriaalin ja vertailunäytteiden datapankki sekä uudet tekniikkasovellukset maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin. Tuloksia on mahdollista hyödyntää välittömästi hankkeen päätyttyä sovellusten ja niihin perustuvien palvelujen jatkokehitystyössä. Kaupallisia palveluja voidaan rakentaa paitsi hankkeen kohdealoille, myös monille muille aloille, kuten metsätalousalalle, energia-alalle, logistiikka-alalle, vakuutusalalle, pelastusalalle, huolto- ja kunnossapitosektorille sekä matkailualalle. Yritysten lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät alueen oppi- ja tutkimuslaitokset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat alueen luonnonvara- ja ympäristöalan (mukaan luettuna maatilat) sekä rakennus- ja ICT-alan yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisin välillinen kohderyhmä ovat alueen oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja neuvontaorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää HYPE Kehitysympäristö -hankkeessa hankittavaa ilmakuvauslaitteistoa ja sen rinnakkaishankkeessa HYPE TK tuotettua tietoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan sekä palvelutoiminnassaan. Laitteistoa ja tuotettua tietoa voidaan hyödyntää myös luonnonvara- ja ympäristöalan, rakennustekniikan ja ICT-alan opetuksessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 66 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 64 068

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 92 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 88 650

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Kempele, Oulu, Lumijoki, Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta toteutettiin tarkastelemalla hankkeen varsinaisia kohderyhmiä, joita ovat alueen luonnonvara- ja ympäristöalan (mukaan luettuna maatilat) sekä rakennus- ja ICT-alan yritykset. Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintaympäristö on varsin miesvaltainen lukuun ottamatta maatalousalan palkansaajia ja oppilaitokseen hyväksyttyjä luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoita: Vuonna 2012 maatalousyrittäjistä 30 % ja maatalousalan palkansaajista 57 % oli naisia, kun taas metsäsektorin palkansaajista vain 13 % oli naisia. Oppilaitoksiin hyväksytyistä luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoista 54 % oli naisia. Rakennusalalla työskentelevien naisten osuus oli huomattavasti luonnonvara-alaa alhaisempi; Oulun kaupungin alueella 8 % ja Pohjois-Pohjanmaalla alle 5 % palkansaajista oli naisia. ICT-alalla naisten osuus oli 35 %, mutta tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista vain 17 % oli naisia. (Lähteet: Metsäntutkimuslaitos (2014). 7 Metsäsektorin työvoima. Teoksessa: Peltola, A. (päätoim.), Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Metsäntutkimuslaitos.; Pyykkönen, T. & Pajunen, A. (2012). Toimihenkilöiden määrä kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Tilastokeskus.; Sutela, H. (2012). Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Tilastokeskus.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ja toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Hankkeessa yhdistyy naisvaltainen luonnonvara- ja ympäristöala sekä miesvaltaiset rakennus- ja ICT-alat. Hankkeen hankinnoissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka sisältää syrjimättömyysvelvoitteen (Laki julkisista hankinnoista 2007/348).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on edistää hyperspektrikameroiden ja kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttöä maatalouden, ympäristöalan ja rakennusalan tarpeisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Teknologian sovellutuksilla voidaan kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavaa maataloutta ja korjausrakentamista sekä vesistöjen kunnonarviointimenetelmiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Tekniikan avulla voidaan kehittää sovelluksia, joilla havainnoidaan mm. kasvitauteja pelloilta. Kasvitautien esiintyminen lisääntyy tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Tekniikan avulla voidaan kartoittaa mm. kasvillisuutta ja vesistöjen rehevöitymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Tekniikan avulla voidaan kehittää sovelluksia vesistöjen kunnonarviointiin (esim. ravinnetaseiden arvioiminen), jolloin tarkemmalla lannoituksella voidaan vähentää vesistöjen ravinnekuormaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Tekniikan käyttö ei ole paikkasidonnaista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Tekniikan avulla voidaan kehittää sovelluksia mm. ravinnetaseiden arvioimiseen, sadonlaadun arviointiin ja rakennusten kuntoarviointiin. Tarkempi tieto mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön ja paremmin kohdennetut toimenpiteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 10
Tekniikan avulla luodaan kehitysympäristö, jossa tuotetaan työkaluja alueen tki- ja yrityssektorin tukemiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 10
Tekniikan avulla luodaan kehitysympäristö, jossa tuotetaan työkaluja alueen tki-ja yrityssektorin tukemiseen. Kehitysympäristö kytketään vahvasti opetustoimintaan.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Tekniikka mahdollistaa kattavien kartoitusaineistojen keräämisen laajoilta alueilta ilman henkilöliikennettä. Tekniikkasovelluksilla voidaan vähentää resurssien käyttöä, mikä mm. vähentää rahtiliikennettä esim. maatiloilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Tekniikkaa voidaan soveltaa useisiin hyvinvointiin kytkeytyviin kohteisiin, mm. rakennusmateriaalien päästöjen arviointi ja torjunta-aineiden käytön tarkentaminen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei positiivista, eikä negatiivista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 6
Tekniikkaa käytetään ympäristöosaamisen vahvistamiseksi opetuksessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-