Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71740

Hankkeen nimi: Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa (PoPSTer)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 12.2.2016 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0922484-4

Jakeluosoite: Sepänkatu 20

Puhelinnumero: 040 685 4000

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paasovaara Kirsi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.paasovaara(at)popmaakunta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6854037

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakuntien pohjalle muodostettaville itsehallinto-alueille 1.1.2020.

Maamme hallitus on sopinut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmistä aluejakoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kansantalouden yhteensä 10 miljardin euron kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle sekä perustuslain 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laadulle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle. Linjauksilla on myös tarkoitus luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiskyvylle.

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle (maakunnalle). Itsehallintoalueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti.

Hallituksen esityksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja johdetaan yhtenä kokonaisuutena, palvelut yhdistetään asiakkaan näkökulmasta sujuvaksi hoito- ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Näin saadaan aikaan vaikuttavampia palveluja vähemmillä kustannuksilla.

Nyt käsillä olevassa hankkeessa luodaan mallit ja toimintatavat, miten edellä mainitun esityksen mukaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ottaen huomioon maakunnan erityispiirteet, mm. väestö, väestörakenne ja niiden kehittyminen, palvelurakenne (julkinen ja yksityinen), alueen taloudelliset- ja henkilöstöresurssit (osaaminen) sekä teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet. Hankkeessa tehdään merkittävää toimintaprosessien uudistustyötä, joka mahdollistaa asiakaskeskeisen palvelukokonaisuuden sekä monituottajuuden. Hankkeessa selvitetään tapoja toteuttaa asiakkaan valinnanvapautta.

Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn rakentamista vahvistamalla julkisen sektorin eri osapuolien yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Hanke vahvistaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ao. uudistamisessa ja edistää ao. organisaatioiden ja toimijoiden verkostoihin osallistumista. Yritysten ja kolmannen sektorin näkemykset otetaan huomioon palvelukokonaisuuksien valmisteluprosesseissa ko. tahojen kanssa käytävien neuvottelujen kautta. Yhteistyökumppanuus edistää uudistuksen onnistumista ja lisää sosiaali- ja terveysalan osaamisen, tiedon ja kyvykkyyksien rakentumista alueen ominaispiirteet huomioiden. Hanke parantaa merkittävällä tavalla maakunnan valmiuksia SoTe-alan kehitystyössä ja alan innovaatioiden kehittämisessä.

Hankkeen tuloksena syntyy malli ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisesti 1.1.2020 alkaen syntymässä olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hanke kehittää oleellisella tavalla alueen valmiuksia vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien uudistamiseen, huomioiden monituottajuuden ja asiakkaan valinnanvapauden. Hankkeessa selvitetään tapoja toteuttaa asiakkaan valinnanvapaus. Hanke luo näin ollen valmiuksia myös uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen.

Hanke toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa 2016-2017 määriteltyjä terveys- ja hyvinvointialan strategisia tavoitteita. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti hankkeessa kehitetään terveyspalveluja tuottavien tahojen yhteistyötä julkisten kustannusten vähentämiseksi sekä liiketoiminnan edistämiseksi. Hankkeessa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen avaa mahdollisuuksia myös terveys- ja hyvinvointiteknologian soveltamiselle (erityisesti etäteknologian hyödyntäminen, omahoidon / omavastuun edellytysten parantaminen ja palvelujen vieminen potilaan kotiin), hanke parantaa näin ollen maakunnan valmiuksia teknologiseen muutokseen. Hanke tukee myös Pohjois-Pohjanmaan älykästä erikoistumista: terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavat organisaatiot (julkiset ja yksityiset).

Hankkeen kohderyhmä ovat myös Pohjois-Pohjanmaan asukkaat, eli palveluja tarvitsevat ja käyttävät ihmiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä ovat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ihmiset (myös yksityinen ja kolmas sektori sekä valtion viranomaiset ja muut julkiset ja yksityiset sidosryhmät; oppilaitokset, tutkimuslaitokset, aluehallintoviranomaiset jne).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 049 864

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 046 591

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 509 864

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 506 574

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Oulainen, Muhos, Kempele, Ii, Reisjärvi, Lumijoki, Merijärvi, Kärsämäki, Tyrnävä, Utajärvi, Alavieska, Taivalkoski, Hailuoto, Pyhäjärvi, Ylivieska, Oulu, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Kalajoki, Haapajärvi, Kuusamo, Pudasjärvi, Liminka, Haapavesi, Pyhäjoki, Pyhäntä, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysissä tullaan huomioimaan tasa-arvo sekä sukupuolinäkökulma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan teemojen ja palvelukokonaisuuksien kehitystyössä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Monituottajuus voi lisätä yksityissektorin toimintamahdollisuuksia palvelujen tuottajana ja yritysten palveluntuotanto huomioidaan teemoissa ja palvelukokonaisuuksissa. Hanke luo valmiuksia myös ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen avaa mahdollisuuksia myös terveys- ja hyvinvointiteknologian soveltamiselle (erityisesti etäteknologian hyödyntäminen, omahoidon / omavastuun edellytysten parantaminen ja palvelujen vieminen potilaan kotiin)
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Palveluprosessien suunnittelulla ohjataan asiakasvirtoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisellä edistetään hyvinvointia toimivien palveluprosessien kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan kehitystyössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Yhdenvertaisuus huomioidaan kehitystyössä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

PoPSTer-hanke oli käytännön seuraus Suomen hallituksen syksyllä 2015 tekemistä linjauksista, joiden mukaan maassamme siirrytään kuntien järjestämisvastuuseen perustuvasta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta 18 maakunnan rakenteeseen. Hankkeella tartuttiin muutostilanteeseen jäsennellyllä ja organisoidulla tavalla, joka mahdollisti eri toimijoiden mukana olemisen ja laajan yhteistyön. Hankkeen tavoitteena oli luoda mallit ja toimintatavat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa palvelurakenteessa voidaan toteuttaa palveluintegraatio ja eheät palveluketjut nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueella ottaen huomoon maakunnan erityispiirteet.

Valmistelutyö toteutettiin sote-palvelukokonaisuuksien mukaisissa työryhmissä. Työryhmiin pyydettiin osallistujia kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja sote-kuntayhtymistä, ammattijärjestöistä, sote-alan järjestöistä, yrittäjistä, koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekä muilta yhteistyötahoilta. Valmistelutyötä ohjasi sekä virkamiehistä koostuva johtoryhmä että poliittinen ohjausryhmä. PoPSTer-hankkeen henkilöstö toteutti kaksi kuntakierrosta avoimen ja laajan vuoropuhelun käymiseksi valmistelussa olevista asioista.

Hankkeen tuloksena syntyi ehdotuksia, malleja ja toimenpiteitä, joilla sote-palvelut voitaisiin asiakaslähtöisesti ja integroidusti toteuttaa Pohjois-Pohjanmaalla. Ehdotus julkaistiin PoPSTer-hankkeen loppuraporttina ja se toimii välineenä muutosten päätöksentekoon ja käytäntöön viemisessä, kun maakunta myöhemmin käynnistyy.