Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71770

Hankkeen nimi: Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Viikinkaari 4

Puhelinnumero: 0295324529

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Repola, Jaakko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaakko.repola(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295325150

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

SFtec, 2573995-2
Mikkone Oy, 2182680-5
Lapin ammattikorkeakoulu, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin päätavoitteena on parantaa metsäenergian tuotannon kannattavuutta testaamalla biopolttoaineiden
kaivaukseen kehitettyä konttikuivuria (liiketoimintaan ja tekniikkaan liittyvä innovaatio) metsähakkeen tuotannossa
pilot–mittakaavassa Lapissa. Projektissa pilotoidaan konttikuivurin soveltuvuutta metsähakkeen kuivaukseen
toimitusketjun (arvoketjun) eri vaiheissa (terminaali tai käyttöpaikka), mikä mahdollistaa arvoketjujen
kannattavuusvertailun sekä keskenään että ennen kaikkea olemassa olevien arvoketjujen kanssa. Tarkasteltavana
oleva toimintamalli (toimitusketjukokonaisuus) tukee pilottiyritysten omaa liiketoimintaa. Lisäksi toimintamalli on
sovellettavissa erityisesti hajautettujen energiatuotannon järjestelmissä parantaen paikallisten metsäenergiatoimijoiden
liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on alueen kilpailukyvyn nostaminen siten, että jo ensimmäisen vaiheen
toimijoilla (pienyrittäjät, metsänomistajat) on edellytykset parantaa toimintansa kannattavuutta. Erityistavoitteena on
selvittää uuden toimintamallin hyödyntämistä Suomen kasvavaan energiatarpeeseen. Hajautettujen järjestelmien
pilotointi toimintaympäristössä lisää tietämystä toimijakohtaisista (esim. metsänomistaja, pienyrittäjä, lämpölaitos)
kannattavuuksista. Mallia voidaan pilotoinnin jälkeen mahdollisesti soveltaa laaja-alaisesti esimerkiksi Pohjoismaissa
sekä jopa koko Euroopan alueella. Koska bioenergian tuotantotarve kasvaa jatkuvasti, on perusteltua selvittää miten
uusilla innovaatioilla voidaan tehostaa puuperäisten polttoaineiden toimitusketjuja siten, että kaikille toimijoille voidaan
taata taloudellisia kannustimia osallistua toimintaan. Uudet innovaatiot ovat avainasemassa, jotta onnistutaan
hyödyntämään tehokkaammin mm. Pohjois-Suomen mittavia metsävaroja energiatuotannossa, erityisesti hajautettujen
järjestelmien toimintaympäristössä.

LUKE (Luonnonvarakeskus) on kotimaisten PK–yritysten (SFTec Oy, Mikkone Oy) ja Lapin ammattikorkeakoulun
kanssa laatinut projektin, joka liittyy keskeisesti teemoihin ”tutkimus ja innovaatiot” ja ”Yrittäjyys”. Projektin
toteutusalueen (Lappi) runsaat metsävarat ovat vajaakäytössä, mikä mahdollistaa energiatuotannontoimitusketjujen
kehittämisen ja innovoinnin siten, että osa ideoista saadaan taloudellisesti kannattaviksi kokonaisuuksiksi.Projektissa
mukana olevat yritykset (laitevalmistaja, metsäenergiayrittäjä) toimivat aktiivisina teknologian ja liiketoimintamallien
kehittäjinä. Pilotointien toteutuksessa yritykset, ovat tiiviisti mukana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat metsähakkeen tuotantoon ja käyttöön osallistuvat toimijat sekä myös teknologiatoimittajat (konttikuivuri), jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia omassa tuotekehittelyssä. Metsähaketuotantoketjun eri vaiheisiin osallistuvat toimijat kannolta lämpölaitokselle ovat metsänomistajat, pk-yritykset (hakkuu-, haketus- ja kaukokuljetusyritykset) sekä lämpöyrittäjät.
Hankkeessa tehtävään pilottiin osallistuvat pk-yritykset saavat osallistua uudenlaiseen hakkeen kuivatusmenetelmän testaukseen toiminnassaan. Kannattavuuslaskennan ja hajautetun mallin hyötyjen todentamisen kautta tästä hankkeesta voi hyötyä koko metsäenergian toimitusketju. Hankkeen kohderyhmät (välilliset ja välittömät) hyötyvät saamalla uutta tietoa ja osaamista. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta tehdään yhteistyössä toimijoiden kanssa, jossa on vakuuttava tutkimustoimijoiden, asiakashyötyjien ja teknologitoimittajien osaaminen. Näin voidaan testata jo aikaisemmin tieteellisessä kirjallisuudessa esitettyjä hypoteeseja ja kehittyä tuottamaan entistä arvokkaampia ja laadukkaampia ratkaisuja bioenergian tuotantoketjuun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat kaikki metsäenergialla toimintaan osallistuvat tahot.

Pienpolttolaitokset
Logistiikkaketjuun osallistuvat toimijat
Laitteiden rakentamiseen merkittäviä alihankintaverkostoja
Bioenergia alalla toimivat pk-yritykset
Energiayhtiöt
Kyläyhteisöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 273 612

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 241

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 362 094

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 353

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin

Kunnat: Ylitornio, Keminmaa, Kittilä, Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
-
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
-
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Kestävän puuvarojen käytön kannalta on tärkeää, että metsiä hoidetaan. Taimikoiden hoitohakkuista voidaan saada energiaksi kelpaavaa haketta. Haketuotantoa nuorista metsistä rajoittavana tekijänä ovat korkeat korjuukustannukset suhteessa lopputuotteen arvoon. Tässä hankkeessa pyritään kannattavuuden parantamiseen hajautettuja mallia hyödyntäen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 5
Hankkeessa tutkitaan juurikin metsäenergiaksi tarkoitetun hakkeen laadun parantamista, ja siten tehokkaampaa hyödyntämistä. Tulosten avulla voidaan arvioida, onko mahdollista metsähakkeen kuivaamisella nopeuttaa hakkeen toimitusketjua (hävikki pienenee) ja parantaa metsähakkeen laatua (alhaisempi kosteus) ts. parantaa hakkeen materiaalitehokkuutta siten, että toimitusketjun kustannustehokkuus (erityisesti kaukokuljetus ja hakkeen poltto) paranee kasvattaen koko ketjun jalostusarvoa. Lisäksi metsähakkeen konttikuivaaminen mahdollistanee talvileimikoiden hyödyntämisen, mikä puolestaan parantaa metsähakkeen ympärivuotista toimitusvarmuutta ja pienentää samalla talteenoton ns. kausipiikkien kustannuksia kasvattavaa vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hankkeen päätavoitteena on parantaa uuden innovaation ja toimintamallin avulla bioenergian (metsäenergia) tuotantoketjun kannattavuutta erityisesti hajautetun energiatuotannon ratkaisuissa. Tavoitteena on selvittää kuinka uusi toimintamalli parantaa metsähakkeen toimitusketjun kannattavuutta ja lopputuotteen jalostusarvoa. Tavoitteena on myös selvittä kuinka arvoketju muodostetaan niin, että kaikilla toimijoilla (metsänomistaja, hakkuu, haketus, kaukokuljetus, lämpölaitos) on entistä paremmat edellytykset harjoittaa liiketoimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Pohjois-Suomen maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi on perusteltua kehittää metsähakkeen tuotantoon innovaatioita, jotka pohjautuvat hajautettuihin järjestelmiin. Merkittävää kasvua on odotettavissa uusien innovaatioiden myötä. Raaka-ainevarantojen, metsien vuosittainen kasvu on hyödynnettävä tehokkaasti, ja metsäenergian aseman vahvistuttua saadaan lisää alueelle työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 10 5
Nykytilanteessa metsäenergian hakekuljetuksissa kuljetetaan noin 40% vesipitoisuudeltaan olevaa haketta. Tavoitteena on saada tuo hakkeen vesipitoisuutta alemmas, jotta kuljetetaan laadultaan ja energiatiheydeltään parempaa haketta, jotta saataisiin arvoketjua kannattavammaksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 5
Hankkeen aikana hakkeen kuivatusmenetelmien testaus hakkuupaikalla lisää tietoa toimijoille miten voidaan parantaa hakkeen laatua, joka hyödyttää koko arvoketjua ja toimialaa. Hankkeessa tehtävään pilottiin osallistuvat pk-yritykset saavat osallistua uuden innovaation testaukseen toiminnassaan. Kannattavuuslaskennan ja hajautetun mallin hyötyjen todentamisen kautta tästä hankkeesta voi hyötyä koko metsäenergian toimitusketju aina polttolaitoksiin saakka. Hankkeen asiakkaat (välilliset ja välittömät) hyötyvät saamalla uutta tietoa ja osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-