Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71777

Hankkeen nimi: Jakamistalous matkailussa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.11.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Lapin yliopisto, PL 122

Puhelinnumero: (016) 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: ROVANIEMI

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hakkarainen Maria

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maria.hakkarainen(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7355 300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on matkailun jakamistalouteen ja yhteisölliseen kuluttamiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen matkailualueilla ja -yrityksissä. Paikallisuus ja paikalliset elämäntavat viehättävät matkailijoita, ja paikallisuuden kokeminen, lähiruuan ja kausituotteiden kysyntä on koko ajan kasvussa. Sosiaalinen media mahdollistaa helpon pääsyn paikalliseen elämäntapaan, matkailijat voivat valita esimerkiksi kahvihetken tai majoituksen paikallisen kotona. Yhteisöllinen kuluttaminen (Collaborative consumption) on jatkuvasti suosiotaan kasvattava ilmiö, joka avaa monia mahdollisuuksia myös paikallisuuteen ja arkeen pohjautuvien matkailuelämysten tuottamiselle.


Yhteisöllisen kuluttamisen muodot, kuten jakamistalous, herättävät matkailuyrityksissä ennakkoluuloja ja huolta: paikallisasukkaiden tarjoamat halvat tai jopa ilmaiset palvelut koetaan uhaksi omalle bisnekselle. Huoli on ymmärrettävä, sillä yhteisöllisen kuluttamisen menestyneimmät yritykset, kuten Airbnb ja Uber, kilpailevat jo markkinaosuuksista ns. perinteisten majoitus- ja kuljetusalan yritysten kanssa. Jakamistalous ja yhteisöllinen kuluttaminen ovat kuitenkin jatkuvasti suosiotaan kasvattava trendi, joka on huomioitava eri toimialoilla. Sen sijaan, että jakamistalous ja muu yhteisöllinen kuluttaminen nähtäisiin uhkana matkailubisnekselle, matkailutoimijoiden olisi syytä miettiä, miten he itse pysyvät trendin mukana ja miten voisivat hyödyntää ilmiötä omassa liiketoiminnassaan. Nämä matkailun uudet muodot voivat tarjota yrityksille keinoja tuottaa uusia aidosti paikallisia ja yksilöllisiä palveluita.


Hankkeen toimenpiteenä ensinnäkin kartoitetaan jakamistalouden nykytilaa ja tulevaisuutta yleisesti, matkailuun liittyviä jakamistalouden muotoja sekä jakamistalouden matkailullista toimintaympäristöä ja kenttää Lapissa. Toiseksi hankkeessa selvitetään fokusryhmähaastattelujen pohjalta paikallisen arjen olemisen ja tekemisen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita matkailussa sekä mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja niihin. Hankkeessa laaditaan raportti, jossa selvitetään
a. jakamistalouden alueellisia vaikutuksia
b. mitä ja miten lappilaista arkea voidaan jakaa matkailijoille
c. miten jakamistalous ja yhteisöllisen kuluttamisen toimintamallit voivat tukea yritysten tuotekehitystä ja millaista uutta liiketoimintaa se voi synnyttää
d. millaista tietoa ja tukipalveluita matkailun ja jakamistalouden integroinnin kehittämiseen tarvitaan yritysten näkökulmasta


Lappilaiset yritykset voivat hyödyntää hankkeessa tuotettua tietoa ja sen analysoinnin pohjalta saatuja tuotekehitykseen liittyviä ajatuksia ja ideoita omassa liiketoiminnassaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat lappilaiset matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan yritykset, muut matkailupalveluita tuottavat yritykset, matkailualueet, matkailun edunvalvontajärjestöt sekä jakamistaloudesta kiinnostuneet tahot. Myös kansallisen tason matkailutoimijat ja -yrittäjät voivat hyödyntää hankkeessa tuotettua tietoa oman toimintansa kehittämisessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat MTI (Lapin yliopiston matkailututkimus, Lapin amk:n marata-ala, Lapin matkailuopisto) ja korkeakoulukonsernin muut oppilaitokset, toimialat ja osapuolet: tutkimus, koulutus ja opiskelijat, joiden osaaminen lisääntyy kun hankkeen tuloksia integroidaan opetukseen. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat MTI:n muut sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 67 928

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 66 567

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 97 041

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 097

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Torniolaakson, Rovaniemen

Kunnat: Posio, Ylitornio, Inari, Salla, Sodankylä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Pello, Muonio, Kolari, Kittilä, Ranua, Savukoski, Rovaniemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Viirinkankaantie 1

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta. Vieraanvaraisuusalat ja yksityinen vieraanvaraisuus miellettään usein naisten alaksi, toiminnaksi ja naisellisiksi ominaisuuksiksi. Vieraanvaraisuusalojen ja yksityisen vieraanvaraisuuden kaupallisen hyödyntämisen kehittämisessä on tärkeää huomioida edellä mainittu lähtökohta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta. Hankkeen toiminnalla pyritään vähentämään vieraanvaraisuuden sukupuolisidonnaisuutta, ensinnäkin edistämällä naisten tasa-arvoa työelämässä ja toiseksi edistämällä vieraanvaraisuuden "omistajuutta" kummallekin sukupuolelle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole sukupuolinäkökulmaan sidottu vaan toimii sukupuolineutraalisti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Paikalliset elämäntavat Lapissa korostavat sopusointua luonnon kanssa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke edistää: 1. Näiden tapojen tuomista myös matkailuun 2. Uusien luontoa kunnioittavien vastuullisten palveluiden kehittämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke edistää ilmastonmuutoksen vaikutuksista matkailulle aiheutuvien riskien vähentämistä esim. säästä riippumattomien tuotteiden kehittämisellä, mikä taas edistää esim. matkailuelinkeinon lumettomuuteen varautumista
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Puhdas vesi ja ilma ovat yksi maailman uhanalaisimpia resursseja. Nämä ovat itsestäänselvyyksiä lappilaisessa arjessa ja niiden tuominen esille matkailun kehittämisessä edistää sekä matkailutoimijoiden että matkailijoiden tietoisuutta puhtaan veden ja ilman suojelusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Uusiutuvien energialähteiden käyttö esim. aurinkoenergia ja puun käyttäminen lämmityksessä etenkin mökkeillessä on luonteva osa lappilaista elämäntapaa. Hanke tukee välillisesti myös tietoisuutta uusiutuvien energialähteiden käytöstä tuomalla lappilaista elämäntapaa vahvemmin mukaan matkailuun.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen moniulotteisuuden kehittymistä ja muodostumista uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä tukemalla. Hanke tukee matkailualueen mahdollisuuksia toimia ympärivuotisena matkakohteena ja näin vahvistaa taloudellista kestävyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Matkailualat ovat jo lähtökohtaisesti aineettomia palveluita tuottavia aloja. Hanke edistää aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hanke edistää jakamistalouden kautta myös uudenlaisten, yhteisöllisten liikkumismuotojen kehittämistä matkailussa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Lappilainen elämäntapa on monella tapaa hyvinvointia edistävää. Sen tuominen vahvemmin osaksi matkailua edistää niin matkailijoiden kuin paikallisten asukkaidenkin hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen myötä matkailun toimintakenttä laajentuu, mikä edistää esteettömyyttä etenkin taloudellisesta ja asenteellisesta näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hanke laajentaa matkailun toimintakenttää edistäen eri ihmisten ja kulttuurien kohtaamista yli toimiala- ja organisaatiorajojen.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke edistää lappilaisen kulttuurin säilymistä tuomalla sitä sellaisenaan nykyistä vahvemmin osaksi matkailua.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen on luonteva osa lappilaista elämäntapaa. Hanke edistää ymmärryksen ja osaamisen siirtymistä myös matkailijoille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa pureuduttiin jakamistalouden ja yhteisöllisen kuluttamisen mahdollisuuksiin matkailutoimialan näkökulmasta. Alan ja yritystoiminnan uudistumisessa tarvitaan uutta ajattelutapaa ja avoimuutta, unohtamatta tämän tyyppiseen kehittämiseen liittyvää hallinnollista ja lainsäädännöllistä osaamista. (TEM, 2014.) Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten nämä matkailun uudet muodot voivat tarjota yrityksille keinoja tuottaa uusia aidosti paikallisia ja yksilöllisiä palveluita. Tavoitteena oli, että lappilaiset yritykset voisivat hyödyntää hankkeessa tuotettua tietoa ja sen analysoinnin pohjalta saatuja tuotekehitykseen liittyviä ajatuksia ja ideoita omassa liiketoiminnassaan sekä kehittää toimintaansa jakamistalouden mahdollisuudet huomioiden. Uuden tiedon ja uusien tuotekehitystä tukevien ideoiden kautta tavoitteena oli tukea matkailualueiden ja -yritysten mahdollisuuksia toimia ympärivuotisena matkakohteena.

Työpaketissa 1 selvitettiin matkailun jakamistalouden muotoja yleisesti ja erityisesti Lapissa. Työpaketissa tehtiin julkisen keskustelun kartoitus, jonka tulokset ovat blogikirjoituksissa sekä artikkeleiden taustaosioissa. Julkisen ja tieteellisen keskustelun pohjalta Matkailun jakamistaloudesta kirjoitettiin luku Matkailututkimuksen avainkäsitteet kirjaan. Tieteellisistä keskusteluista kirjoitettiin katsausartikkeli Matkailututkimuslehteen. Hanke toimi myös lukuisten opinnäytteiden toimeksiantajana. Työpakettiin liittyen tehtiin infograafi Airbnb:n tunnusluvuista Rovaniemellä.

Työpaketissa 2 keskityttiin paikallisen arjen matkailullisten hyödyntämisen haasteiden ja mahdollisten ratkaisujen selvittämiseen. Työpaketissa toteutettiin fokusryhmähaastatteluita eri tavoin jakamistalouteen liittyville toimijoille. Haastattelut nauhoitettiin ja auki kirjoitettiin tekstitiedostoiksi. Haastatteluiden lisäksi hankkeessa koottiin aineisto House of Laplandin julkaisemista Mun Lappi -tarinoista. Tulokset esitetään osana hankkeen tuloksia, nettisivujen tulososiossa ppt-dioissa sekä blogikirjoituksissa. Tuloksia hyödynnettiin myös paikallisen arjen tuotekehityksen tarkastelussa ja siitä kirjoitetussa seminaariesitelmässä ja työpaperissa. Hankkeen päättymisen jälkeen niistä tullaan kirjoittamaan artikkeli kulutustutkimuksen näkökulmasta ja artikkelia tarjotaan matkailututkimus-lehteen tai kulutustukimuksen kv-journaliin. Kahden kurssi-integraation kurssitehtävillä kerättiin 1) ideoita tulevaisuuden matkailijan näkökulmista jakamistalous pohjaisiin tuotteisiin Lapissa ja 2) kartoitettiin Lapin alueen jakamistalouden palveluita ja niiden määriä. Tulevaisuuden matkailijan arvoitiin olevan hyvin kiinnostunut, motivoitunut ja myös kyvykäs hakemaan omiin kulutustottumuksiin vastaavia jakamistalouden tuotteita Lapin alueelta. Jakamistalouden palveluiden kartoitus vahvisti tietoa majoituspalveluiden ylivoimaisesta ykkössijasta Lapissa, mutta toi esiin esimerkiksi pyörien ja veneiden jakamisen.

Työpaketin 3 keskiössä oli tulosten raportointi ja viestintä.
Hankkeen tuloksia levitettiin suunnitelman mukaisesti loppuseminaarissa (Paikalliset resurssit matkailussa) ja kahdessa lopputyöpajassa. (Älykästä arkiliikkumista ja Matkailun paikalliset resurssit käyttöön). Hanketta ja sen tuloksia esiteltiin yhteensä 10 tapahtumassa tai tilaisuudessa sekä MTI:n sisäisissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Hanke oli esillä sanoma-, paikallis- ja aikakauslehtien artikkeleissa, alueellisissa ja kansallisissa netti, televisio ja sanomalehtiuutisissa (ks.8.1). Hankkeen aikana kirjoitettiin 6 artikkelia ja 4 opinnäytettä.

Hankkeen loppujulkaisuksi työstettiin hankkeen nettisivu: Jakamistalous matkailussa, https://shareabletourism.com. Sivulle on koottu hankkeen tulokset, hankkeessa työstetyt esitykset, julkaisut, opinnäytteet ja blogitekstit (26kpl) sekä Jakamistaloutta yleisesti koskevaa materiaalia., kuten viranomaisohjeistuksia. Sivuille myös päivitetään tiedot, kun hankkeen aikana tehdyt julkaisut tulevat ulos. Sivu on rakennettu toimimaan mahdollisten jatkohankkeiden pohjana. Sivun hallinta säilyy osana MTI:n perustyötä.

Hankkeessa tehdyn toiminnan tulosten mukaan nimesimme kolme matkailun jakamistalouden osa-aluetta: 1) vertaismajoitus ja tilojen jakaminen 2) liikkumisen palvelut ja 3) osaamisen jakaminen ja elämysten tuottaminen. Matkailun jakamistalouteen liittyy monenlaisia avoimia kysymyksiä kaikkien toimijoiden osalta. Kaikille yhteiset kysymykset liittyvät verotukseen, vastuuseen, vakuuttamiseen ja turvallisuuteen. Avointen kysymysten näkökulmat vaihtelevat sen mukaan onko kyseessä, resursseja jakava palveluntarjoaja, palveluiden käyttäjä, alustatoimija vai joku muu, esim. naapuri tai yritys. Lisäksi kaikkiin matkailun jakamistalouden muotoihin liittyy myös omia erityiskysymyksiä.

Hannkeessa tuotettiin lukuisia julkaisuja: vertaisarvioituja artikkeleita, ammattijulkaisuja, konferenssipapereita, seminaariesityksiä, blogikirjoituksia, sanomalehtiartikkeleita ja opinnäytteitä. Julkaisuja tuotettiin lopulta paljon enemmän kuin hankesuunnitelmassa luvattiin. Kaikki julkaisut pohjautuvat kuitenkin saumattomasti hankkeen toimenpiteisiin ja tuottavat lisäarvoa tulosten leviämisen näkökulmasta. Lisäksi hanke sai runsaasti medianäkyvyyttä niin sanomalehdissä, tv:ssä kuin radiossakin ja hanke oli näkyvillä myös useissa tapahtumissa ja konferensseissa.