Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71779

Hankkeen nimi: Warkaus Green Tech Valley teollisuuskeskittymä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 7.3.2016 ja päättyy 15.8.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0775736-4

Jakeluosoite: PL 1

Puhelinnumero: 0407202401

Postinumero: 78201

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.navitas.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kokkonen Osmo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiamies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: osmo.kokkonen(at)navitas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405588108

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

WARKAUS GREEN TECH VALLEY
HURUSLAHDEN, KIERTOTIEN, MIILUNIEMEN JA RANTA LUTTILAN TEOLLISUUSKESKITTYMÄN KEHITTÄMIS- JA TOTEUTUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Kehityskohteena oleva alue sijaitsee Savonmäen, Kommilan ja Luttilan kaupunginosissa:
- rajautuu pohjoisessa aivan Huruslahden pohjukkaan saakka ja siitä kohti Savontie/ Timolan tielle
- rajautuu lännessä Huruslahteen
- rajautuu idässä Satakunnankadun länsipuolen omakotitontteihin ja Luttilan läpi kulkevaan voimalinjaan
- rajautuu etelässä Stora Enson teollisuusalueeseen (Miiluniemen alue mukana kehityssuunnitelmassa).

Koko alue on kooltaan 100 hehtaaria (osa alueesta kaavassa olevaa vesialuetta, jossa täyttömahdollisuus, josta Päivärinne 60 ha ja Ranta Luttila 40 ha, Päivärinne on kaavoitettu pääosin teollisuuskäyttöön. Perä Luttilan kaavoitusprosessi on käynnissä ja kaupungin uusimman strategian mukaan se muutetaan teollisuusalueeksi. Alueelle ei kuitenkaan ole tehty mitään kunnallistekniikan suunnitelmaa (tiet, vesi ja viemäri), ei muiden verkostojen suunnitelmaa (sähköt, data ja muut) eikä myöskään mitään käyttötarkoituksen mukaista tonttijakoa.
Alueen halkaisee Storan Enson tehtaille menevät kaksi 110 kV:n sähkölinjaa, mitkä rajoittavat ja osittain haittaavat alueen tehokasta käyttöä merkittävästi.
Päivärinteen alueen ja Ranta Luttilan erottaa toisistaan alueen halkaiseva Kiertotie, rautatie ja Finngridin Luttilan muuntoasema.

Päivärinteen pohjoisrajaa pitkin kulkee teollisuusraide, jonka hyötykäyttö tämän alueen osalta on mahdotonta maaston mäkisyyden vuoksi. Lisäksi kumipyöräliikenteen osalta voitaisiin ohjata Stora Enson liikenne kulkemaan kiertotien liittymän kautta, jolloin raskasta liikennettä saadaan pois normaalista katuliikenteestä (Savontie, Ahlströminkatu ja Satakunnankatu). Erityisesti LVL- tuotanto ja sellun määrän lisääntyminen nostavat puun käyttöä 1,0 Mm3 vuodessa, tarkoittaa satoja rekkoja. Tarkoittaa myös pitkien puuelementtien kuljetusta tehtaalta käyttäjille. Varauduttava myös superrekkojen tarpeeseen (33 m).

Alueen kehittämissuunnitelman laatiminen, tarvittavien teknisten selvitysten ja tutkimusten tekeminen, yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistelu sekä uuden vihreämmän ja vähähiilisen energiaratkaisun suunnittelu takaavat varmuuden alueen fyysisen toteutuksen käynnistymiseksi.
Hankkeen alkuperäisen suunnitelman laatimisen jälkeen on eri toimijoiden toiveesta käynyt selkeästi ilmi, että suunnittelua pitäisi viedä toteutussuunnittelun asteelle, mikä osaltaan tulee nostamaan hankkeen kustannuksia merkittävästi pelkkien esisuunnitelmien laatimisen sijaan.

Hankealueen, (jonka suunnitteluun vaikuttaa omalta osaltaan jo olemassa olevat teollisuuslaitokset, tiet, rautatie ja voimalinjat) toteuttamiskelpoisen yleissuunnitelman / alueen kokonaissuunnitelman toteuttaminen vaatii ennakkoon tehtynä voimalinja- ja verkko-selvityksen sekä maaperä-, rakennettavuus- ja kunnallistekniikan suunnittelun.

Toteutettaessa tulevaisuuden älykästä teollisuusaluekokonaisuutta – Warkaus Green Tech Valley – on vihreillä arvoilla alueen suunnittelussa tärkeä merkitys. Alueen suunnittelussa tullaan erityisesti ottamaan huomioon uusiutuvien energioiden hyödyntäminen aurinkoenergian ja tuulivoimamuodossa, selvitetään ja laaditaan suunnitelma ilma- ja vesi jäähdytyksen toteuttamiseksi, tutkitaan ja suunnitellaan maalämmön ja maakylmän käyttömahdollisuudet sekä erityisesti teollisuuden hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus. Hankkeen suunnitteluprosessissa painotetaan suunnittelijoita huomioimaan kiertotalouden periaatteita ja mahdollistamaan sen toteuttamista.

Hankkeen tuloksena saadaan valmis suunnitelma merkittävän uuden teollisen alueen toteuttamiseksi Varkaudessa. Vaikkakin hankkeessa ei nyt päästä varsinaisesti toteuttamaan alueen markkinointia, niin siitä huolimatta tekemisen tasolla pitää pystyä olemaan yhteydessä olemassa oleviin ja myös uusiin asiakkuuksiin. Tämä on siksi merkittävää, että se voi vaikuttaa oleellisesti suunnittelun sisältöön. Erilaiset asiakkaat painottavat alueen teknisessä toteuttamisessa erilaisia asioita; isommat tontit, logistiikan toimivuus ja tehokkuus, kuljetusmuotojen monipuolisuus (kumipyörät, raide, vesi), pk-yritysten tarpeet alihankintaketjujen kehittämisessä, erilaiset energiaratkaisut, ilma- ja/tai vesijäähdytyksen toteuttaminen.

Kestävän kehityksen näkökulmasta alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kiertotalouden tavoitteita (mm. rakentamisen yhteydessä syntyvien maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen) ja suunnittelun laadulla voidaan vaikuttaa ympäristön, ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin myönteiseen kehitykseen.
Kestävän kehityksen osalta alueen suunnittelussa otetaan huomioon nimenomaan uusiutuvien energioiden tehokkaan hyödyntämisen mahdollisuus monipuolisella tarkastelulla (vesi, aurinko, ilma ja teollisuuden hukkalämpö tuotettuna biopohjaisesti), alueen toteuttamisessa energiatehokkuus kaiken kaikkiaan ja alueen logistinen tehokkuus.
Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ensinnäkin suunnitteluprosessin käynnistämisessä tulee varmistaa, ettei missään vaiheessa tapahdu sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Varsinaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon tasa-arvon toteutuminen ja se, että pyritään tekemään ratkaisuja, jotka ainakaan eivät mahdollista tai johda minkäänlaiseen syrjintään, mies- tai naiserityisiin ratkaisuihin, mahdollistavat alueen tasapuolisen kehityksen ja edistävät valtavirtaistumisen toteutumista.

Tavoitteellisesti alueen ainakin osittaiseen toteuttamiseen pitäisi päästä vuoden 2018 aikana.

Kaavoituksen viivästymisestä johtuen ei koko alueella ole pystytty toteuttamaan kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä. Näin ollen hankkeelle haetaan vielä jatkoaikaa 15.8.2019 saakka, jolloin tarvittavat selvitykset, tutkimukset ja aineistot saadaan toteutettua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suunnittelun kautta muodostettavalle alueelle tulevat uudet yritykset ovat tietenkin koko hankkeen keskeinen kohderyhmä. Nimellisesti niitä ei tässä vaiheessa voida tietää, mutta toimialallisesti yritykset ovat datacenter toimijoita, teknologiateollisuuden toimijoita ja mahdollista muuta suuria alueita vaativaa raskasta teollisuutta.

Alueella toimii jo tällä hetkellä muutamia yrityksiä; Stora Enso Oyj, Sahala Works Oy, AFT Aikawa Group Oy, Finnish Steel Painting Oy. Ranta Luttilan alueen kaavoitus on kesken.

Kaupunki on ostanut A.Ahlstrom Kiinteistöt Oy:ltä pääosan Päivärinteen alueesta vuoden lopussa 2016; alueella omistavat vielä rakennuskelpoista maata Andritz Oy, Fortum Power and Heat Oy sekä Maarit ja Unto Pulli.

Keski-Savon Teollisuuskylä Oy omistaa AFT:n tontin, jolle alueelle ei varsinaisesti tule muutoksia, mutta kuuluu kokonaissuunnitelman mukaiseen alueeseen.

Lisäksi Ratahallintokeskus omistaa rautatiealueen joka reitti menee Stora Enson tehtaille (teollisuusraide).

MUUTOS 11/2017: Hankesuunnittelussa on koko ajan puhuttu isoista yksiköistä ja datacentereistä. Toki ne ovat kiinnostava kohderyhmä edelleen, mutta on ymmärrettävä, että yksi isohko datacenter ei todellisuudessa toimi suinkaan omalla työvoimalla, vaan ne ovat erittäin merkittäviä palvelujen ostajia. Nyt on arvioitu, että keskuksessa on koko työvoimasta n. 30 - 40 % omaa väkeä ja loppu ostetaan alihankkijoilta, jolloin pk- yritykset ovat keskeisessä roolissa palvelujen tuotannossa. Näin ollen yksi datakeskus (iso tai pieni) kehittää alueen pk- yritystoimintaa enemmän, kuin pelkkä oma toiminta. Tällöin joudutaan aluesuunnittelussa ottamaan huomioon myös näiden pk-yritysten tarpeet.

MUUTOS 2/2019: Business Finland (IIF) ja FDCF (Finnish Data Center Forum ry) ovat pyytäneet, että tehtäisiin yhtenäinen Green Savo DataPark- aineisto Luttilan, Päivärinteen ja Huutokosken (Joroisin oma hanke) kokonaisuudesta - vastaavaa kolmen alueen kokonaisuutta ei muualta Suomesta löydy.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyy välillisesti alueen asukaat ja tontin omistajat siten, että merkittävä määrä raskasta teollisuusliikennettä voidaan siirtää kokonaan pois asuin- ja liikekaduilta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 395 135

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 212 985

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 520 479

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 269 092

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden

Kunnat: Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ensinnäkin suunnitteluprosessin käynnistämisessä tulee varmistaa, ettei missään vaiheessa tapahdu sukupuolesta johtuvaa syrjintää. Varsinaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon tasa-arvon toteutuminen ja se, että pyritään tekemään ratkaisuja, jotka ainakaan eivät mahdollista tai johda minkäänlaiseen syrjintään, mies- tai naiserityisiin ratkaisuihin, mahdollistavat alueen tasapuolisen kehityksen ja edistävät valtavirtaistumisen toteutumista. Hankkeen toteuttamisen myötä halutaan luoda uusia työpaikkoja, jotka ovat tasa-arvoisesti kaikille avoimia ja vain osaamista korostavia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Varsinaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon tasa-arvon toteutuminen ja se, että pyritään tekemään ratkaisuja, jotka ainakaan eivät mahdollista tai johda minkäänlaiseen syrjintään, mies- tai naiserityisiin ratkaisuihin, mahdollistavat alueen tasapuolisen kehityksen ja edistävät valtavirtaistumisen toteutumista. Hankkeen toteutuksen ratkaisuja tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota valtavirtaistamisen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ensisijainen tavoite, mutta ei estä tasa-arvon edistymistä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 1
Alueen suunnittelussa huomioidaan tehokas syntyvien massojen käsittely ja tehostetaan toimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 1
Hanketta seuraavassa toteuttamisessa huomioidaan ilmastonmuutoksen riskien vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei sinällään estä monimuotoisuutta ja monimuotoisuus huomioidaan alueen suunnittelussa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 1
Suunnittelussa huomioidaan tehokkuus ja pilaantumattomuus. Jatkotoimenpiteissä huomioidaan vähähiilisyyden vaatimukset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei aiheuta toimenpiteitä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Toimitaan tehokkaasti ja hyödynnetään sivuvirrat, vältetään jätteen syntymistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Otetaan alueen suunnittelussa huomioon ja pyritään hyödyntämään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Kehittää aluerakennetta ja mahdollistaa elinkeinorakenteen monipuolistumisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Suunnitelman toteuttamisella vähennetään raskasta liikennettä asuin- ja liikekaduilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Kehittää Varkauden elinvoimaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Ei estä tasa-arvon toteutumista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 3 2
Otettava huomioon suunnittelussa ja myös itse alueen toteuttamisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-