Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71782

Hankkeen nimi: Erotustekniikan tutkimuskeskus - ET

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68

Puhelinnumero: +358 44 702 8888

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Gango

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.gango(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 702 8217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa rakennetaan erotustekniikan tutkimuskeskus. Tutkimuskeskus suorittaa teollisuuden ja voimalaitosten tuhkien erotusajoja erottaen raskasmetallit ja tuottaen peltolannoitteeksi sopivan tuhkakomponentin osaksi BioA konseptin mukaista lannoitetuotantoa. Erotustekniikan tutkimuskeskus perustetaan ja varustetaan. Erotuslaitteistoa kehitetään niin että sen tulokset ovat optimaalisia. Eri teollisuus- ja voimalaitoksille suoritetaan erotusajoja ja muodostetaan optimoitu laitteen operointiympäristö. Hankkeen tuloksena muodostuu globaali liiketoiminta-alue, jossa hanketta lähellä olevat pk-yritykset käynnistävät uutta liiketoimintaa. Mekaanisen erotustekniikan osaaminen nousee valtakunnallisesti ja eurooppalaisesti korkealle tasolle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Voimalaitos-, metsä- ja lannoiteteollisuus, Pk-yritykset, Kaakkois-Suomen amk

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pk-yritykset (ei samat kuin edellä), maatalous ja sen toimijat, yliopistot ja tutkimuslaitokset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 613

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 534

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 375 161

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 343 619

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Virolahti, Iitti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valtavirtaistamista on käsitelty hankkeen suunnittelun yhteydessä ja huomioitu projektisuunnitelmaa tehtäessä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
"Kovan teknologian" hankkeen tulosten viestinnässä huomioidaan sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on teknologiahanke, jossa sukupuolikysymys ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 10
Tuhkan uusiokäyttö peltolannoitteena tukee kestävää kehitystä ja kierrätystaloutta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Vähentää pitkällä aikavälillä teollisuuden bio"jätteen" polttamista ja lisää mädättämisen kautta saatavaa hyötyä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 6
Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 10
Vähentää jätettä ja muuntaa jätteen höytymateriaaliksi
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 9
Lisää biopolttoaineen kiinnostavuutta kun tuhkan jäteongelma ratkeaa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Tuottaa luonnomukaisia biolannoitteita ja vähentää keinolannoitteiden käyttöä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Vähentää tuhkajätteen määrää ja mahdollisuus siirtymisen kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan parantaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Teknologian vientimahdollisuudet maailmanlaajuisesti parantaa kansojen välisen tasa-arvon kehittymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Eri kulttuuritaustaisten henkilöiden asema hankkeen tulosten hyödyntämisessä on yhdenvertainen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 5 8
Lisää osaamista merkittävästi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Erotustekniikan tutkimuskeskus – ET -hanke pohjautui tarpeeseen saada voimalaitosten lentotuhkien sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Suomen lannoitelainsäädäntö mahdollistaa ravinnepitoisen puun, turpeen ja peltobiomassan tuhkan hyödyntämisen tuhkalannoitteena. Tutkiessaan tuhkan hyödyntämismahdollisuuksia Erotustekniikan tutkimuskeskus -hanke vastasi osaltaan hallitusohjelmassa olevaan Suomen tavoitteeseen toimia ravinteiden kierrätyksen mallimaana.

Voimalaitokselta tuleva lentotuhka sisältää polttoaineesta lähtöisin olevia raskasmetalleja. Näiden raskasmetallien määrä on syytä vähentää mahdollisimman pieneksi, jotta tuhkaa voidaan käyttää lannoitteena. Tuhkan puhdistamisen minimivaatimuksena on lannoitelainsäädännön asettama taso. Hankkeen aikana perustettiin Erotustekniikan tutkimuskeskus, jonka toimesta eri voimalaitosten lentotuhkien haitallisten raskasmetallien määrät tutkittiin ja niitä pyrittiin vähentämään erotusajoissa. Kyseisissä kokeissa voimalaitoksen lentotuhkaa eroteltiin kahteen eri kokoluokkaan – hienompaan ja karkeampaan. Erotteluajojen avulla saatiin tuhkan hyötykäyttöön tulevan jakeen raskasmetallipitoisuutta pienennettyä ja osa tuhkista, lähtötuhkan puhtausasteesta riippuen, puhdistettua lannoitevalmisteelta vaadittavalle tasolle. Hankkeen aikana Erotustekniikan tutkimuskeskuksen ja sen erotuslaitteiston toimintaa kehitettiin ja sen puhdistustulosta optimoitiin.

Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor on kehittänyt ravinteiden kierrättämiseen BioA-konseptin. Konsepti mahdollistaa mädätteestä, lisäravinteista ja lentotuhkasta valmistettavan laadukkaan ja ravinnepitoisen lannoitteen tuomisen markkinoille. Erotustekniikan tutkimuskeskus -hankkeen aikana käsiteltiin useiden eri voimalaitosten tuhkia ja pyrittiin tuottamaan BioA-konseptin mukaiseen peltolannoitteeseen soveltuva puhdistettu tuhkajae.

Hankkeen toteuttaminen mahdollisti alueellisen mekaanisen erotustekniikan osaamisen kehittämisen sekä tutkimus- ja innovaatioalustan luomisen. Hankkeen aikana tuhkan roolia kiertotaloudessa tiedotettiin niin yleistajuisesti eri tapahtumissa kuin ammattilaisille kohdennetussa seminaarissa. Hanke toi esille Kymenlaaksolaista osaamista sekä loi vahvan pohjan tuhkan kierrättämisen tutkimukseen tulevaisuudessa. Hankkeen aikana julkaistiin useita avoimen tieteen periaatteiden mukaisia yleistajuisia artikkeleita ja tieteellisempiä julkaisuja, lisäksi hankkeen toimijat toivat tuhkatietoutta niin tavallisten kansalaisten kuin alan ammattilaisten hyödynnettäväksi hanke-esittelyissä ja järjestetyissä seminaareissa. Hanketoimien kautta alueelle syntyi merkittävä osaamis- ja liiketoiminta-alue tuhkan hyödyntämiseksi kiertotaloudessa.