Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71783

Hankkeen nimi: Aurinko- ja tuulivoiman koulutus- ja tutkimuskeskittymä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: PL 9 (Pääskysentie 1)

Puhelinnumero: 044 702 8888

Postinumero: 48401

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kalle Suoniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kalle.suoniemi(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447028883

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektissa luodaan Kymenlaakson alueelle aurinko- ja tuulivoiman tutkimus- ja koulutuskeskittymä, jolla edistetään alueen yritysten ja koulujen välistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä kasvatetaan osaamista uusiutuvasta energiasta, erityisesti aurinko- ja tuulivoimasta sekä niiden yhteiskäytöstä. Projekti syventää alueen oppilaitosten henkilöstön asiantuntemusta uusiutuvasta energiantuotannosta ja siihen liittyvästä opetuksesta sekä Xamkin osalta myös tutkimuksesta. Hankkeen toteutus yhdessä yrityksen tekemän aurinkovoimalainvestoinnin kanssa mahdollistaa keskittymän luomisen ilman koulutusorganisaatioiden miljoonainvestointia.

Tiedon ja osaamisen lisääminen, tarvittavien seuranta- ja tutkimuslaitteiden hankinta ja keskittymästä saatavien mittaus- ja seurantatietojen kokoaminen tukevat alueen kehittymistä uusiutuvan energian osaajaksi. Jatkuvasti kerättävä ja pitkäaikaisesti säilytettävä mittaustieto (myös projektin jälkeen) tuottaa aineistoa niin tki-toiminnan kuin opetuksen lähtökohtiin, jolloin voidaan esim. laskea laitoksen tuotantotehoa ja selvittää mahdollisia eroavaisuuksia teoreettiselle ja todennetuille tuloksille. Kohde soveltuu myös testiympäristöksi mahdollisille aurinkoenergiaan liittyvien komponentti-/järjestelmävalmistajille, jolloin liiketoimintamahdollisuudet alueella kasvavat. Hankkeessa kehitettävät yhteistoimintamalli, opetus- ja oppimateriaalit ja käytännön ohjeistukset tukevat toiminnan jatkuvuutta: tehtävät integroituvat osaksi oppilaitosten normaalia opetustoimintaa.

Pitkällä aikavälillä Aurinko- ja tuulivoiman koulutus- ja tutkimuskeskittymän saama positiivinen julkisuus lisää alueen vetovoimaisuutta alan asiantuntijoiden, yritysten ja opiskelijoiden keskuudessa. Koulutuksen kehittäminen aiheen ympärillä saatujen tulosten pohjalta edistää osaamisen tason sekä tki-toiminnan laadun nousua.

Kehitystyötä tehdään yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) ja Etelä-Kymenlaakson ammatiopiston (Ekami) kanssa. Hanke toteutetaan 1.4.2016 -30.9.2017.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohteena on oppilaitosten koulutuksen ja tki-toiminnan kehittäminen uusituvan energian ympärillä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat energia-alan yritykset, oppilaitosten henkilökunta sekä opiskelijat, muut tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä tulevat opiskelijat, jotka hyötyvät tutkimuksessa tuotetusta tiedosta ja sen käyttämisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 115 767

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 92 925

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 165 382

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 132 750

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Kouvola, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tekniikan ja liikenteen ala on miesvaltaisin koulutusala amk:ssa; alan opiskelijoista on 85% miehiä v. 2014. Energiainsinööri-opiskelijoista on selvästi suurempi osa miehiä kuin naisia: tutkinnon suorittaneita v. 2005-13 oli yht. 308, joista naisia 45. Naisten määrän on vuositasolla ollut nouseva: vuonna 2005 naisten osuus oli 10%, kun nykyisin n. 20% tutkinnon suorittaneista on naisia. Tilastokeskus, oppilaitostilastot: http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp. Viitattu 24.3.2015. Kymenlaaksossa oli v. 2013 tekniikan ja liikenteen ammattikoulutuksen parissa opiskelevia n. 3500, joista naisia vain 13%. Vastaavasti Luonnonvara- ja ympäristöpuolella opiskelijoita oli 560, joista naisia 75%. Tästä voi päätellä, että ympäristöasiat kiinnostavat enemmän naisia kuin miehiä, ja uusiutuva energiantuotanto ja sen esille nosto luo kiinnostusta myös naisten energia(insinööri)opintoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön sekä edistämällä tietoista ajattelua siitä, miten tasa-arvo saadaan toteutumaan hankkeessa: esim. miten edistetään miesten hakeutumista luonnonvara-alalle (mm. jatko-opintomahdollisuudet), ja miten vastaavasti naisten hakeutumista tekniikan pariin (mm. ympäristöasioiden esille nosto). Oppimisympäristöjen ja –menetelmien kehittäminen ja sitä kautta opiskelumotivaation edistämisellä lisätään tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutuksen suorittamiseen. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan naisten ja miesten erilaiset tavat, tarpeet ja motivaation lähteet koulutuksia suunniteltaessa, sekä koulutuksen antama kuva sukupuolesta ja yhteiskunnasta (esim. erilaisissa koulutusmateriaaleissa (mm. haastattelut, luennoitsijat) pyritään tuomaan esille miehiä/naisia, jotka sukupuolivähemmistönä alalla. Tekniikan ja liikenteen alan opettajista valtaosa on miehiä, mutta projektissa työskentelee kuitenkin sekä nais- että miespuolisia henkilöitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiaan liittyvän tki-toiminnan kehittyminen ja koulutuksen/oppimisympäristön kehittäminen niin, että alueelle koulutukseen hakeutuminen ja koulutuksien suorittaminen on entistä houkuttelevampaa ja opintoihin motivoivampaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 9
Hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen; uusiutuvan energian vaihtoehdoista tiedottaminen ja osaamisen lisääntyminen edistää myös uusiutuvan energian käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 9
Uusiutuvan energiantuotannon vaihtoehtojen esille tuominen ja korostaminen opetuksessakin edistää päätöksentekoa ympäristömuutosten hallitsemiseksi: fossiilisia polttoaineita kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 9
Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi tehty tiedotus ja kehitystyö kannustaa mm. fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen, joten luonnonvaroja säästyy, kasvihuonekaasujen määrä vähenee ja eliöstön elinympäristö ja sitä kautta luonnon monimuotoisuus säilyy paremmin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 7
Koulutus lisää tietoisuutta ympäristön huomioimisesta: korvattaessa fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla vähenee myös kasvihuonekaasujen määrä, ympäristöriskit polttoaineiden (mm. öljy) kuljetuksissa vähenevät kulutuksen/kuljetusmäärien pienentyessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 7
Kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisääntyminen vähentävät tuontipolttoaineiden käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden vähenevä kuljetus Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä. Luonnontila myös paranee uusiutuvan energian tuotannon seurauksena, koska fossiilista pa:tta käytetään vähemmän, jolloin sk-päästöt vähenevät.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 6
polttoaineeton energiantuotanto vähentää materiaalin ja jätteiden määrää, sillä mm. kuljetusastioita/ pa:eiden kuljetusta ei ole ja näistä edelleen muodostuvaa jätettä ei synny.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 9
Hanke keskittyy erityisesti uusiutuvien energiamuotojen osaamisen kehittämiseen, kouluttamiseen ja tiedon levittämiseen, ja sitä kautta tukee niiden lisäkäyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Uusi tieto, osaamisen kehittyminen ja lisääntynyt yritysyhteistyö parantavat opiskelijoiden työllistymistä ja edesauttavat myös yritysten muihin kehitystarpeisiin vastaamista. Toiminnalla edelleen kehitetään osaamista yritysten tarpeita vastaavaksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 10
Tiedon kerääminen ja koulutuksien kehittäminen, toimintatapojen luominen, testaaminen ja tulosten analysoiminen lisäävät Kyamkin henkilöstön osaamista ja antavat lisäarvoa koulutussisältöihin ja tki-toiminnalle. Hanke mahdollistaa erilaiset mittaukset, analyysit, suunnittelu-, tutkimus-, koulutus- ja kehitystehtävät. Toimintamallin ja ohjeistuksen tekeminen ja käyttöönotto mahdollistavat jatkuvan yhteistyön yritysten ja oppilaitosten kesken.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankeessa etätiedon keruulla ja -seurannalla vähennetään tarvetta fyysisesti käydä voimalaitoskohteessa kovinkkan usein. Toisaalta polttoaineettoman energiantuotannon opettaminen vähentää pa-kuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 6
Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja parantaa Suomen omavaraisuutta (energiahuoltovarmuus kasvaa).
Tasa-arvon edistäminen 2 6
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa: hanketoteuttajina niin naisia kuin miehiä, ympäristöasioiden esiintuominen ja innostavan oppimis- ja toimintaympäristön luominen edesauttaa myös naisten hakeutumista miesvaltaiselle energia-alalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita, joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaamiseen. Koulutus- ja tki-toimintaa tehdään niin, että se mahdollistaa osallistumisen eri lähtökohdista oleville toimijoille.
Kulttuuriympäristö 1 4
Hanke toteutetaan olemasssa olevassa rakennetussa ympäristössä ilman uusia rakennuksia. Hankkeen vuoksi alueiden käyttö ei muutu.
Ympäristöosaaminen 4 10
Ympäristöasioiden yhteys tulee selvästi näkyviin uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan perustuvassa koulutuksessa. opetushenkilökunta on vahvasti mukana projektin toteutuksessa. Hankkeen aikana syntynyttä osaamista siirretään koulutukseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa luotiin Kymenlaakson alueelle aurinko- ja tuulivoiman tutkimus- ja koulutuskeskittymä, jolla edistettiin
alueen yritysten ja koulujen välistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä kasvatettiin osaamista uusiutuvasta
energiasta, erityisesti aurinko- ja tuulivoimasta sekä niiden yhteiskäytöstä. Projekti syvensi alueen oppilaitosten
henkilöstön asiantuntemusta uusiutuvasta energiantuotannosta ja siihen liittyvää opetusta sekä Xamkin osalta
myös tutkimusta.

Projektin tulos tukee alueen kehittymistä uusiutuvan energian osaajana. Jatkuvasti kerättävä ja pitkäaikaisesti säilytettävä mittaustieto (myös projektin jälkeen) tuottaa aineistoa niin tki-toiminnan kuin opetuksen lähtökohtiin, jolloin voidaan esim. laskea laitoksen tuotantotehoa ja selvittää mahdollisia eroavaisuuksia teoreettiselle ja todennetuille tuloksille. Kohde soveltuu myös testiympäristöksi mahdollisille aurinkoenergiaan liittyvien komponentti-/järjestelmävalmistajille, jolloin liiketoimintamahdollisuudet alueella kasvavat. Hankkeessa kehittyivät yhteistoimintamallit, opetus- ja oppimateriaalit ja käytännön ohjeistukset tukevat toiminnan jatkuvuutta: tehtävät integroituivat suoraan osaksi oppilaitosten normaalia opetustoimintaa.

Aurinko- ja tuulivoiman koulutus- ja tutkimuskeskittymän saama positiivinen palaute lisäsi alueen
vetovoimaisuutta alan asiantuntijoiden, yritysten ja opiskelijoiden keskuudessa. Koulutusta kehitettiin ja edistettiin aiheen
ympäriltä saatujen tulosten pohjalta, sekä parannettiin tki-toiminnan laatua.
Projektin puitteissa kehitystyötä tehtiin yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Kouvolan seudun ammattiopiston
(KSAO) ja Etelä-Kymenlaakson ammatiopiston (Ekami) kanssa. Hanke toteutettiin 1.4.2016 -30.9.2017.