Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71787

Hankkeen nimi: Life Science -kiihdyttämö

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2322323-1

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: 050 554 7565

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkubusinessregion.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niko Kyynäräinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: niko.kyynarainen(at)turkubusinessregion.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505590538

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pk-yritykset muodostavat valtaosan Varsinais-Suomen yrityskannasta ja ovat avainasemassa uusien markkinoiden ja työpaikkojen luomisessa. Maakuntastrategian ja kolmen ministeriön (TEM, STM, OKM) terveysalan kasvustrategian mukaisesti uusien, innovatiivisten yritysten lisäämiseksi on uuden liiketoiminnan kehittymistä tuettava. Life science -toimialalla on tässä merkittävä asema niin alueellisesti kuin kansallisestikin. Toimiala sisältyy hallituksen kärkihankkeisiin ja se on määritelty Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopistealueeksi. Ala on Turun kaupungin ja korkeakoulujen strateginen painopistealue, jolla on merkittävä työllisyysvaikutus alueelle ja jonka osuus teollisista työpaikoista on n. 20 %. Osaamisintensiivisellä life science -toimialalla uusia yrityksiä syntyy korkeakoululähtöisen soveltavan tutkimuksen kaupallistamisen tuloksena. Lisäksi uusien yritysten liiketoiminta voi perustua jossain toisessa yrityksessä kehitettyyn teknologiaan (spin-off) tai yrittäjiksi ryhtyvien life science -alan osaajien omaan teknologiaan ja liikeideaan.

Turun seudun life science -alan innovaatioiden aihiovirran laatu ja määrä sekä kaupallistamistulokset eivät ole tyydyttävällä tasolla. Life science-alan korkeakoululähtöisten soveltavan tutkimusvaiheen aihioiden määrää on lisättävä ja innovaatioiden kaupallistamista tehostettava. Soveltavan tutkimuksen hyödyntämiskelpoiset löydökset ja niihin kohdistettavat intensiiviset kehittämistoimet vastaavat tarpeeseen saada vahvempi linkki perustutkimuksen ja kaupallistettavan tuotteen välille ("harmaa-alue").

Hankkeen strateginen päätavoite on luoda Varsinais-Suomeen uudenlainen toimintaa tehostava ja korkeakoulujen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden alueellista yhteistyötä syventävä Life Science -kiihdyttämön yhteistoimintamalli, johon kaikki alueen avaintoimijat ovat sitoutuneet ja joka edesauttaa life science -alan kansainvälisen tason innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä varhaisvaiheen yritysten kansainvälistä kasvua (maakuntastrategian TP Y5 & 6). Tavoitteena on erityisesti lääke- ja diagnostiikkakehityksen sekä siihen liittyvien alatoimialojen suorituskyvyn ja tuottavuuden lisääminen.

Hanke rakentuu kuudesta toimenpidekokonaisuudesta, joiden pohjalta luodaan toimintamalli ja palvelutarjooma uudenlaiselle life science -alan kiihdyttämötoiminnalle sekä pilotoidaan prosessin toimivuutta ja valikoituja palveluja loppukäyttäjien, tutkijoiden ja yritysten kanssa.


Toimenpidekokonaisuudet ovat:

1. Life Science -kiihdyttämön toimintamallin määrittäminen
2. Tilat, laitteet, resurssit ja life science -alan kokeiluympäristö
3. Lääkekehitys- ja diagnostiikka kehitysalustan konseptin suunnittelu osana Life Science -kiihdyttämöä
4. Kansallisen ja kansainvälisen verkoston rakentaminen ja hyödyntäminen
5. Life Science -kiihdyttämön toimintamallin ja mentorointiohjelman pilotointi
6. Hankehallinto ja viestintä

Näiden toimenpidekokonaisuuksien tuloksena Life Science -kiihdyttämöhanke saavuttaa seuraavat konkreettiset tulokset:

• Varsinais-Suomessa on uusi toimintaa tehostava ja alueellista yhteistyötä syventävä life science-alan kiihdyttämötoimintamalli johon kaikki alueen avaintoimijat ovat sitoutuneet ja joka edesauttaa erityisesti lääke- ja diagnostiikka-alan innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä varhaisvaiheen yritysten kasvua.
• uudenlaisia toimenpiteitä, joilla alueen innovaatiotoimintaa voidaan aktivoida ja innovaatioiden tunnistamista ja ensivaiheen arviointia tehostaa.
• uusia varhaisvaiheen yritysten tunnistamisen ja arvioinnin toimintatapoja, jotka mahdollistavat yritysten kehityspotentiaalin sekä kehittämistarpeiden realistisen arvioinnin.
• käyttökelpoinen ja läpinäkyvä hakuprosessi ja valintakriteeristö, joiden avulla valitaan kiihdyttämön mentorointiohjelman pilottijaksoon 12-15 kiihdytettävää asiakasta.
• yritysten ja korkeakoulujen tarpeiden mukainen laajennettu laboratoriokokeiluympäristö ohjeineen sekä toimintamalli toiminnan pysyvälle rakenteelle.
• tietopaketti Turun life science -toimialalle tarjolla olevista laboratoriokokeiluympäristön tiloista, laitteista ja resursseista sekä opas siitä, miten mainittuja resursseja pääsee käyttämään
• korkeakoulujen innovaatio- ja yritystoiminnan aktivoituminen, joka näkyy innovaatioaihioiden, keksintöilmoitusten ja TUTL-hakemusten ja vastaavien soveltavan tutkimuksen hankkeiden määrän lisääntymisenä sekä lisensiointisopimusten, yritysyhteistyöprojektien ja startup -yritysten määrän kasvuna.
• Turun alueen profiloitumista life science -alan ja erityisesti lääke- ja diagnostiikkasektorin kansainvälisesti tunnustetuksi osaamiskeskittymäksi, joka on tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja siitä syntyvien innovaatioiden lähde ja hyödyntäjä, dynaaminen toimintaympäristö alan nuorille ja kansainvälisesti kasvaville yrityksille sekä houkutteleva ekosysteemi life science -alueen investoinneille.
• korkeakoulujen innovaatioaihioiden, keksintöilmoitusten, kaupallistamisprojektien ja -rahoituksen, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen ja yritysyhteistyön määrän lisääntyminen.
• monipuolinen temaattinen verkosto, joka pidemmällä aikavälillä vahvistaa Turun seudun älykkään erikoistumisen strategian, alueen roolia toimialan johtavana keskittymänä Suomessa ja lisää seutukunnan houkuttelevuutta investointi- ja sijoittautumiskohteena kansallisesti ja kansainvälisesti.
• pilotoitu mentoroinnin toimintamalli, jonka avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, minkälaista vaikuttavuutta syvällisellä ja teemakohtaisella mentoroinnilla saavutetaan erilaisiin asiakasryhmiin (korkeakoululähtöiset tiimit ja varhaisvaiheen yritysryhmät) ja life science-alatoimialoihin.

Roolinsa mukaisesti TScP tulee toimintaan kohdennettavin resurssein jatkossa koordinoimaan Life Science -kiihdyttämön yhteistoimintamallia ja sen sisältämiä osioita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
1. yritykset
2. tutkimus- ja koulutus organisaatiot

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
1. korkeakoulujen ja sairaanhoitopiirin muut kuin varsinaisen kohderyhmän piiriin kuuluva henkilöstö
2. elinkeinoelämä
3. kehitysorganisaatiot
4. toimialan verkostot
5. kunnat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 503 551

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 502 216

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 719 360

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 717 453

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Loimaan, Åboland-Turunmaan, Salon, Vakka-Suomen

Kunnat: Naantali, Turku, Kemiönsaari, Kustavi, Pöytyä, Oripää, Paimio, Nousiainen, Sauvo, Taivassalo, Pyhäranta, Somero, Mynämäki, Rusko, Vehmaa, Lieto, Masku, Salo, Aura, Koski Tl, Marttila, Raisio, Uusikaupunki, Kaarina, Laitila, Loimaa, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi sukupuolinäkökulmasta tutustumalla tilastoihin sukupuolten välisistä eroista life science toimialoilla sekä alkavien yrittäjien piirissä että korkeakouluissa. Lisäksi on tutustuttu www.minna.fi –osoitteessa oleviin tilastoihin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa?
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa (hankevalmisteluun osallistunut 8 naista ja 6 miestä) ja tullaan ottamaan huomioon toteutuksessa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa aloittavista yrittäjistä valtaosa on miehiä. Tämä asia otetaan hankkeessa huomioon mm. toimintojen sisältöjä suunniteltaessa ja suunnattaessa, mentoreita valittaessa ja valmistellessa, arvioitavien tiimien ja yritysten muodostamisessa ja fasilitoinnissa sekä hankkeen viestinnässä ja markkinoissa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi naisyrittäjyyden aktiivista lisäämistä suuntaamalla hankkeen toimintoja sitä tukeville kohderyhmille. Suomessa on yhä olemassa jakoa miesten ja naisten toimialoihin. Tätä jakoa hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan muodostaessaan asiantuntijoista monialaisia raateja ja verkostoja, joiden kokoaminen perustuu ennen kaikkea jokaisen asiantuntijan henkilökohtaiseen osaamiseen. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen?
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen valmistelussa ja toiminnassa koko projektin alusta loppuun. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan koko hankkeen ajan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hanke edistää ekologisen kestävyyden periaatteita tukemalla uuden, innovatiivisen liiketoiminnan syntyä, jonka myötä digitaalisuus, materiaalitehokkuus ja tehokkaammat toimintamenetelmät lisääntyvät. Hankkeen tavoitteisiin sisältyy myös alueellisten resurssien aiempaa tehokkaampi käyttö ja uusien, digitalisaatioon perustuvien käyttötapojen edistäminen mm. satelliittihautomojen tehokkaamman käytön myötä. Hanke edistää suurten ja varhaisen vaiheen yritysten yhteistyötä, jonka myötä parhaiden käytänteiden vaihto näiden kahden ryhmän välillä edesauttaa myös ekologisten toimintatapojen ja teknologioiden siirtoa näiden kahden ryhmän välillä. Omassa päivittäisessä tekemisessään hankepartnerit käyttävät teknologiaa ja työtapoja, jotka edistävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Hanke tukee ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä tukemalla uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämistä. Meri ja vesistöt ovat merkittävä lähde erilaisille life science –alan tutkimuskohteille ja innovaatioille ja hanke tukee tällaista innovaatiotoimintaa suoraan omilla toimillaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hanke ei toimi aktiivisesti kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, mutta tuntee oman vastuunsa ja pyrkii käyttämään omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia menetelmiä. Kasvillisuus, eliöt ja vesistöt ovat kuitenkin merkittävä tutkimuskohde ja hanke tukee uusia, innovatiivisia ideoita, jotka hyödyntävät näitä resursseja ja tällöin näiden monimuotoisuuden säilyttämiseen seikat otetaan huomioon ideaa arvioitaessa ja toimintoja ohjattaessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Meri ja vesistöt ovat merkittävä lähde erilaisille life science –alan tutkimuskohteille ja innovaatioille ja hanke tukee tällaista innovaatiotoimintaa suoraan omilla toimillaan. Täten hankkeen myötä saattaa syntyä uutta liiketoimintaa joka hyödyntää vesistöjä kestävällä tavalla ja/tai edesauttaa niiden tilan kohentamista tulevaisuudessa. Vesistöjen suojeluun ja muihin erityispiirteisiin liittyvät seikat huomioidaan tarvittaessa ideoita arvioitaessa ja toimintoja ohjattaessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Natura 2000 ohjelman kohteet eivät ole suoraan hankkeen toiminnan kohteena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Todennäköisesti osa kiihdyttämöön tulevista ideoista tulee perustumaan aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin, joiden kehityksessä ja tuottamisessa syntyy merkittävästi vähemmän jätettä. Hankkeella on tarvittaessa suora yhteys Smart Chemistry Parkin palveluihin, jotka edustavat tämän alan huippuosaamista alueella. Omissa toimissaan hanke edistää resurssitehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä pyrkimällä käyttämään mahdollisimman laajalti ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja digitalisaatioon perustuvia työmenetelmiä ja -välineitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Varsinais-Suomessa on vahvaa ympäristöosaamista ja -tutkimusta sekä hyödyntämättömiä cleantech-liiketoimintaideoita alueen korkeakouluissa. Hanke pyrkii aktiivisesti saamaan tätä osaamista ja ideoita toimiensa piiriin. Ympäristöalan osaajat ovat merkittävä resurssi hyvin monenlaisessa liiketoiminnassa, ja tätä osaamista hanke aktiivisesti tukee verkostoitumisen kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hanke edesauttaa suoraan tämän tavoitteen saavuttamista. Kiihdyttämö luo alueelle uuden, pysyvän tavan luoda uutta, korkeaan osaamiseen ja teknologiaan perustuvaa, kasvuhakuista ja kansainvälistä liiketoimintaa. Lisäksi kiihdyttämön verkostojen myötä alueelle virtaa tulevaisuudessa uutta osaamista, yrityksiä ja pääomaa. Kiihdyttämö luodaan pysyväksi osaksi hankepartnerien toimintaa ja näin ollen sen toiminta jatkuu kestävällä pohjalla. Mukana olevat yritykset varmistavat omalta osaltaan, että hankkeen toimet ja tulokset hyödyttävät alueen liiketoimintaa niin hankkeen aikana kuin tulevaisuudessakin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Suurella todennäköisyydellä osa hankkeen yritysaihioista tulee keskittymään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Etenkin digitalisaation myötä yleistyvät ja kehitettävät uudenlaiset applikaatiot ja palvelut tukevat tämän periaatteen tavoitteita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Liikkuminen ja logistiikka ei ole hankkeen aktiivisten toimien kohteena, mutta saattaa liittyä yrittäjäksi aikovien toimintaan ja yritysaihioihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Suomen väestön ikärakenne huomioiden ikääntyminen ja hyvinvointi ovat erittäin merkittäviä alueita uuden liiketoiminnan kannalta. Hanke tukee hyvinvoinnin edistämistä tukemalla esimerkiksi terveysteknologiaan perustuvia tiimejä ja yritysaihioita omassa toiminnassaan. Hanke tarjoaa myös verkostojensa kautta pk- ja suuryritysille mahdollisuuden tarjota toteuttamatta jääneitä hyvinvointiin ja sen edistämiseen perustuvia ideoita, patentteja ja yritysaihioita yrittäjäksi haluavien ja monialaisten tiimien saataville.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa aloittavista yrittäjistä valtaosa on miehiä. Tämä asia otetaan hankkeessa huomioon mm. toimintojen sisältöjä suunniteltaessa ja suunnattaessa, mentoreita valittaessa ja valmistellessa, arvioitavien tiimien ja yritysten muodostamisessa ja fasilitoinnissa sekä hankkeen viestinnässä ja markkinoissa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi naisyrittäjyyden aktiivista lisäämistä suuntaamalla hankkeen toimintoja sitä tukeville kohderyhmille. Suomessa on yhä olemassa jakoa miesten ja naisten toimialoihin. Tätä jakoa hanke pyrkii omalta osaltaan purkamaan muodostaessaan asiantuntijoista monialaisia raateja ja verkostoja, joiden kokoaminen perustuu ennen kaikkea jokaisen asiantuntijan henkilökohtaiseen osaamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Ideoiden ja tiimien arviointikriteereinä ovat yksilön/idean oma osaaminen ja lisäarvo. Ideoita ja yritysaihioita arvioidaan ja käsitellään tasavertaisesti niiden esittäjien taustasta riippumatta. Yhdenvertaisuuta lisätään myös tarjoamalla osallistujille tarpeen mukaan erilaisia, esimerkiksi digitaalisuuteen perustuvia, tapoja osallistua. Käytettävään kieleen ja kulttuurisiin eroihin liittyvät seikat huomioidaan tarvittaessa hankkeen toimissa.
Kulttuuriympäristö 1 2
Alueen kulttuuriympäristö ei ole hankkeen aktiivisten toimien kohteena, mutta saattaa liittyä arvioitavaksi tuleviin yritysaihioihin.
Ympäristöosaaminen 1 2
Varsinais-Suomessa on vahvaa ympäristöosaamista ja -tutkimusta sekä hyödyntämättömiä cleantech-liiketoimintaideoita alueen korkeakouluissa (esim. Itämeren tehokkaampi hyödyntäminen life science tutkimuksessa). Hanke pyrkii aktiivisesti saamaan tätä osaamista ja ideoita toimiensa piiriin tukemalla ympäristöteknologioihin perustuvia tiimejä ja yritysaihioita. Ympäristöalan osaajat ovat merkittävä resurssi hyvin monenlaisessa liiketoiminnassa, ja tätä osaamista hanke aktiivisesti tukee verkostojensa kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Life Science -kiihdyttämö hankkeessa luotiin, Varsinais-Suomen maakuntastrategian mukaisesti uudenlainen, innovaatiotoimintaa tehostava ja alueellista yhteistyötä syventävä Life Science -kiihdyttämön yhteistoimintamallin vastaamaan elinkeinorakenteen muutokseen ja haasteisiin Varsinais-Suomessa. Painopiste oli erityisesti lääke- ja diagnostiikkakehityksen sekä niihin liittyvien alatoimialojen suorituskyvyn ja tuottavuuden lisääminen. Luodun yhteistoimintamallin tuloksena alueen korkeakouluilla, yrityksillä ja kehittäjäorganisaatioilla on käytössä toimiva yhteistoimintamalli, jonka myötä innovaatioprosessin työkalut ja tuki Life Science -alan opiskelijoille ja tutkijoille on virtaviivaistettu ja yhteistyö toimijoiden välillä on tehostunut.

Yhteistoimintamallin lisäksi Turun alueen palvelutarjoomaa kasvatettiin seuraavasti:

Life science -alan yrityksille suunnattu tietokanta Turun korkeakoulujen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin/Tyksin palvelutarjonnasta eli tiloista, laitteista ja osaamisesta kartoitettiin hankkeen aikana. Tieto löytyy vuoden 2019 loppuun mennessä drugdevelopment.fi- sivustolta (www.drugdevelopment.fi). Lopputuloksena alan yrityksillä on helpompi löytää tarvittavat resurssit Turun alueelta ja hyödyntää tätä osaamista tutkimus- ja tuotekehitystyössään.

Turun korkeakoulujen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin/Tyksin innovaatiopalvelujen toiminallinen kehitys koskien opiskelija- ja tutkijalähtöisten ideoiden tunnistamista, arviointia ja jatkokehitysreittien kartoittamista eteni hankkeen aikana ja lopputuloksena innovaatioprosessityökalut ja tuki kohderyhmälle on tehostettu. Korkeakoulut ja sairaanhoitopiiri/Tyks ovat perustaneet Health Campus Turun kautta yhteisen one-stop-shop -kontaktiosoitteen innovaatio- ja yritysyhteydenotoille. Yhteistyön tuloksena on syntynyt ja otettu käyttöön myös uusia innovaatiota tukevia toimintoja kuten Academic Startups Pitching, Shadowing-ohjelma ja SparkFinland. Yritysyhteistyö keskisuurten ja isojen Life Science yritysten kanssa toteutui yli tavoitteiden, koska yhteensä 15 yhteistyötä syntyi hankkeen aikana esimerkiksi uuden Corporate Corner yritysyhteistyömuodon kautta.

Hankkeen keskiössä olevan kansallisen Life Science -kiihdyttämön kiihdytysohjelman markkinointi käynnistyi syksyllä 2016 ja ensimmäinen haku avattiin keväällä 2017. Yhteensä 4 hakua järjestettiin kahdesti vuodessa vuosina 2017-2018. Hakemuksia saapui yhteensä 51 kappaletta, josta 47% Turusta, 15% Helsingistä, 10% Kuopiosta, 6% Tampereelta, 6% Oulusta, 4% Jyväskylästä ja 12% ulkomailta. Hankkeen hyväksytyistä 29:stä aihioista puolet olivat Turusta ja loput Helsingistä, Kuopiosta, Oulusta tai Tampereelta. Noin 30% hyväsytyistä aihioista olivat yrityksiä kiihdytysohjelmaerän käynnistyessä ja loput suunnittelivat yrityksen perustamista.

Hankkeen mentoriverkosto perustettiin hankkeen aikana tukemaan kiihdytysohjelman aihioita, koska resursseiltaan pienet toimijat tarvitsevat haasteidensa ja ongelmiensa ratkaisussa kokeneiden erityisasiantuntijoiden osaamista. Aihioille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua kansainvälisiin partnerointitilaisuuksiin ja pitchauskilpailuihin.

Myös kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen on ollut aktiivista koko hankkeena aikana. Verkostoja on hyödynnetty kiihdytysohjelman käynnistämisessä, viestinnässä, kiihdytysohjelman työpajojen toteutuksessa ja erilaisten kansallisten sekä kansainvälisten yhteistyömuotojen kehittämisessä. Yhteistyö Helsingin, Kuopion, Jyväskylän, Tampereen, Oulun, tanskalaisen Acceleracen ja ruotsalaisten Uppsala Innovation Centren sekä Karolinska Institutet Innovationin kanssa on laajentunut. Kiihdytysohjelman työpajat on toteutettu myös ulkomaalaisilla puhujilla ja yritykset ovat saaneet arvokkaita kontakteja verkostojen kautta.

Kaksi mentoriohjelmaa käynnistyi hankkeen aikana tukemaan kiihdytysohjelman aihioiden jatkoa. Verkostot ovat; kansallinen Life Science Mentors verkosto (https://www.ls-mentors.net/) sekä pohjoismaisen NOME mentoriverkosto (www.nome.nu.) Turku Science Park Oy toimii Suomessa NOME mentoriverkoston kansallisena koordinaattorina.

Life Science Accelerator -kiihdytysohjelma ylitti tavoitteensa. Toimivan kiihdyttämön tuloksena hyväksytyt aihiot ovat kypsyneet kaupallisesti tai ovat vahvistaneet idean kaupallistettavuutta kiihdytysohjelman aikana. Ohjelman aikana perustettiin 9 uutta yritystä ja osallistuneet yritykset saivat yhteensä yli 4 M€ rahoitusta. Aihioiden vaikuttavuusarviointi suoritettiin hankkeen aikana ja lopussa. Arvioinnin lopputuloksena 80% aihioista siirtyivät seuraavalle kaupallistamistasolle, 10% aihiosta siirtyivät takaisin tuotekehitysvaiheeseen ja 10% aihioista eivät olleet kaupallistettavissa tai toiminta lopetettiin.

Life Science -kiihdyttämön pilotoinnin lopputuloksen Turku Science Park Oy:llä on kansallisesti hyvin toimiva ja hyvää palautetta saanut kiihdytysohjelma.

Kiihdytysohjelma asemoituu osaksi Turku Science Park Oy:n palvelutarjontaa ja toiminta jatkuu ProHealth Acceleratorina syksyllä 2019.