|
|
|
Hankekoodi: A71795
Hankkeen nimi: Rakenneratkaisuja hampusta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 30.9.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A
Puhelinnumero: +3582330000
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NOROKYTÖ NOORA HELENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.norokyto(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550900
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakenneratkaisuja hampusta – hankkeen tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hamppurakenteessa yhdistyvät tunnettujen rakennusmateriaalien - betonin, puun ja kiven - hyvät ominaisuudet. Rakennusalalla uusien materiaalien käyttöönotto on hidasta. Vaikka hamppurakenteista on käytännön kokemusta ja tutkimustietoa ulkomailta, tarvitaan materiaalista kotimaista näyttöä, jotta siihen liittyvä yritystoiminta ja rakentaminen voi kehittyä Suomessa. Rakennusalan riskit ja investoinnit ovat suuria, joten kehittämishankkeiden avulla voidaan lisätä tietoa, osaamista ja kokemusta uuden materiaalin osalta ja tukea yritystoiminnan kehittymistä. Uuden rakennusmateriaalin käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä, joita tällä hankkeella halutaan selventää yrittäjille, kuluttajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Näin edistetään myös uuden elinkeinon kehittymistä maakunnassa ja tuetaan resurssitehokasta ja hiilineutraalia rakentamista.
Hankkeessa tuotetaan avointa konkreettista tietoa rakenteen äänieristävyysominaisuuksista ja paloturvallisuudesta eksaktimman tuotekehittämisen pohjaksi yritysten hyödynnettäväksi. Maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin rakenteesta ei missään sen elinkaaren aikana syntyisi jätettä. Tuloksista kootaan tuote-esite, kierrätettävyyden osalta tehdään oma julkaisu. Rakennusalan yrityksiä informoidaan koko hankkeen ajan ja uusia yhteistyöverkostoja muodostetaan henkilökohtaisin kontaktein mm. alan tapahtumissa. Hamppu-kalkkirakentamiseen liittyvää tuotekehittämistä ei ole tehty aiemmin Suomessa.
Kuituhampun kuitu on yksi maailman vahvimmista luonnonkuiduista ja sen viljely teolliseen käyttöön on lisääntynyt maailmalla 2000-luvulta lähtien. Varsinais-Suomessa sitä viljeltiin vuonna 2015 noin 100 hehtaarin alalla, mutta suunta on voimakkaassa kasvussa. Sadosta on arvokasta kuitua n. 30 %. ja loput n. 70 % kevyttä puumaista päistärettä, joka menee tällä hetkellä suurilta osin eläinten kuivikkeeksi. Yhden peltohehtaarin tuottamalla päistäreellä saadaan materiaali omakotitalon rakentamiseen. Päistärettä käytetään kalkin kanssa yhdistettynä betonin kaltaisena komposiittirakenteena. Rakenne sisältää n. 70 % hamppua ja n. 30% kalkkia. Massiivirakenteena käytettävä hamppurakenne vaatii kantavan rungon, muttei erillistä eristystä. Hamppu-kalkkirakenne sitoo hiilidioksidia itseensä vielä vuosia rakentamisesta kalkin karbonatisoituessa. Rakentamiseen tarvittava hamppu ja kalkki voidaan tuottaa 100 % kotimaisena.
Hankkeen tavoitteet sulautuvat Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian tavoitteisiin, jotka rakentuvat uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille. Hampulla saadaan hyviä tuloksia kun maakunnasta tehdään kiertotalouden edelläkävijää ja mallialuetta. Hanke on myös linjassa hallituksen kärkihankkeiden tavoitteiden kanssa asuntorakentamisen lisäämiseksi ja biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteena on lisätä omavaraisuutta, luoda uusia työpaikkoja ja saavuttaa ilmastotavoitteet.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat rakennusalan toimijat ja yritykset, rakennuttajat ja rakennusalan viranomaiset, arkkitehti- ja suunnittelutoimistot. PK-yritykset rakennusalalla, kuten pientalorakentajat ja ekorakentajat. Kohderyhmässä on myös potentiaaliset jatkokehittäjät ja tuotteistajat, kuten elementtitehtaat. Materiaalista kiinnostuneita yrityksiä ovat mm. Lukuisat arkkitehtitoimistot ja jos aiemmin hakemuksessa mainitut yritykset NCC Ab ja VAV asunnot.
Asukkaat, omakotitalorakentajat, julkisten rakennusten rakennuttajat ja käyttäjät. Ihmiset, jotka haluavat hengittäviä, moderneja ja ekologisia asuintiloja. Julkisista rakennuttajista mm. koulut ja päiväkodit. Rakennusalan opiskelijat jotka oppivat uudesta rakennusmateriaalista ja ovat valmiita soveltamaan sen tuntemusta työssään. Viljelijät, kuidun saatavuudesta hyötyvät kotimaiset yritykset ja hamppua jalostavat yritykset. Kaikki kansalaiset, jotka hyötyvät kun fossiilisia ja synteettisiä materiaaleja korvataan kestävillä paikallisilla materiaaleilla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 417
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 671
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 595
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 530
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Loimaan, Vakka-Suomen, Salon, Turun
Kunnat: Lieto, Aura, Somero, Paimio, Salo, Naantali, Turku, Uusikaupunki, Parainen, Kaarina, Loimaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 10 |
| Fossiilisten ja paljon energiaa valmistusvaiheessa kuluttavien materiaalien korvaaminen rakennusteollisuudessa. Vuosittain uusiutuvan biomassan käyttämistä hitaammin kasvavan metsän sijaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 10 |
| Rakennusten tulee olla toimivia ilman sähköstä riippuvaisia järjestelmiä, rakennusten tulee olla energiatehokkaita ja niitä tulee voida valmistaa ja korjata kotimaisista materiaaleista. Kaikki tämä lisää sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja lisää valmiuksia sopeutua kriisitilanteisiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 9 |
| Hamppu on hyvä kasvi viljelykiertoon, kasvusto pysyy pystyssä talven yli ja toimii eläimille suojana. Hamppu lisää mikrobien määrää maaperässä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 9 |
| Hampun viljelyssä ei käytetä torjunta-aineita ja lannoitus on kohtuullista. Hampun juuristo vähentää maan tiivistymistä ja eroosiota ja tätä kautta ravinteiden päätymistä vesistöön. Hamppurakenne ei vaadi palonestoaineita, jotka päätyvät vesistöön. Myöskään muita vesistölle, maaperälle tai ilmalle haitallisia kemikaaleja ei tarvitse käyttää. Hamppurakenatamisen avulla voidaan vähentää asumiseen ja rakennusten tuotantoon liittyviä päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 10 |
| Rakennusjätteen määrän vähentäminen niin tuotanto, rakentamis kuin purkuvaiheessakin on yksi hankkeen toiminnan pitkäaikaisvaikutusten päämäärä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 10 |
| Kehitetään paikalliseen materiaalin liittyvää tuotantoketjua ja edistetään uuden kestävän elinkeinon kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Tuonnin määrän vähentäminen ja tuontimateriaalien korvaaminen lähellä tuotetulla materiaalilla lyhentää kuljetusmatkoja. Kotimaan sisäinen kuljetus lisääntyy hieman ja tuo lisää henkilötyövuosia kuljetusalalle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 7 |
| Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Ihmiset viettävät noin 90 prosenttia päivästään sisätiloissa. Siksi on tärkeää edistää sellaisten materiaalien käyttöä rakentamisessa, jotka tukevat ihmisen hyvinvointia ja auttavat palautumaan stressistä. Mm. puu ja hamppumasiivirakenne ovat tällaisia materiaaleja. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen päätavoite oli edesauttaa hamppurakentamisen yleistymistä. Tiedossa oli, että rakennusalalla uusien materiaalien käyttöönotto on kohtalaisen hidasta ja hankkeen toimenpiteillä voitiin vasta saattaa hamppurakentamisen mahdollisuudet yleiseen tietoisuuteen. Rakennusalan riskit ja investoinnit ovat suuria, joten kehittämishankkeen avulla voitiin lisätä tietoa, osaamista ja kokemusta uuden materiaalin osalta ja tukea yritystoiminnan kehittymistä. Näin voidaan pienentää turhia riskejä yritysten osalta ja madaltaa kynnystä uuden materiaalin käyttöönottoon ja liiketoiminnan aloittamiseen.
Hankkeessa saatiin paljon tietoa kaupallisen suunnittelun ja tuotteistamisen tueksi. Hankkeessa tuotettiin sähköisenä julkaisuna Hampputalon tuote-esite, johon on koottu tietoa rakenteista ja niiden ominaisuuksista sekä materiaalin kierrätettävyydestä. Oppimateriaaliksi tarkoitettu julkaisu on ilmaiseksi ladattavissa Turun AMK:n julkaisukauppa Loki:ssa. Hankkeessa saatiin uutta tietoa kotimaisen raaka-aineen laadusta ja käytettävyydestä hamppurakentamisessa, sidosaineen tarvittavista ominaisuuksista, paikallaan valun riskeistä sekä rakentamisen hinnasta. Nämä ovat arvokkaita tietoja suunnittelijoille ja rakennuttajille, jotta he osaavan soveltaa materiaalia erilaissa kohteissa.
Hamppurakenteet toteutettiin käytännössä n. 10m3:n lämmitettävän koetalon muotoon Turun AMK:n kampuksen sisäpihalle. Niin yritykset kuin yksittäiset ihmisetkin pääsivät paikanpäälle tutustumaan rakennusprosessiin ja osallistumaan siihen. Koetalo toimii testialustana myös hankkeen päättymisen jälkeen. Rakenteisiin sijoitetuilla antureilla voidaan seurata mm. rakenteiden lämpötilavaihteluita.
Hankkeessa järjestetyistä seminaareista on seminaaritallenteet katsottavissa jälkikäteen hankkeen nettisivuilla https://rakennetaanhampusta.turkuamk.fi