Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71817

Hankkeen nimi: Kansainvälisillä verkostoilla vaikuttavuutta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2177546-2

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 36

Puhelinnumero: 02049 66411

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.saimia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Honkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimussihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.honkanen(at)saimia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408366733

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lappeenrannan kaupunki, 0162193-3
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 0494547-4
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 0245904-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa osatoteuttajien yhteistyötä Etelä-Karjalan pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa ja selkiyttää alueen toimijoiden keskinäistä työnjakoa Etelä-Karjalan pk-yrityskentän kansainvälistämisessä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja luoda kansainvälisiä kumppanuuksia maakunnan kärkiosaamisaloilla (esim. energia, cleantech) siten, että toimintaan kytketään myös olemassa olevat yritysryppäät ja muut keskeiset toimijat. Tavoitteena on muodostaa paikallisia ja kansainvälisiä verkostoja, jotka ovat kilpailukykyisiä kansainvälisissä rahoitusohjelmissa.

Hankkeen päätavoite on jaettu osatavoitteisiin, joiden mukaista toimintaa toteuttavat kaikki hanketoimijat. Kaikkien osatavoitteiden osalta tarkastelu tapahtuu yrityksistä kansainvälisille markkinoille päin, eikä yksikään hanketoimija ole siten kehityksen keskiössä, vaan tukemassa sitä. Hanketoimijat lähtevät siitä, että yhteistyömuodot toimivat hankkeen päätyttyä.

1) PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen
2) Alueen toimijoiden kansainvälisen yhteistyön kirkastaminen ja osaamisen lisääminen
3) Uusien kansainvälisten verkostojen rakentaminen

Toimenpiteet ovat:
Toimenpide 1 – Vaatimusmäärittely eteläkarjalaisen yrityskentän kansainvälistymisen ja kasvun tueksi. Tehdään arviointi maakunnan erikoistumisalojen toimijoista kansainvälisen toiminnan vaatimuksia peilaten. Keskitytään arvioinnissa ennen kaikkea näkyvyyteen kansainvälisillä markkina-alueilla, mitä tarkastellaan kv-markkinoiden näkökulmasta hyödyntäen olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Tutkimustoiminnan osalta keskitytään EU-komission rahoittamiin hankkeisiin ja niiden edellyttämiin kyvykkyyksiin. Työpaketin tuloksena syntyy vaatimusmäärittely yhteiselle toiminnalle. Määrittelyn perusteella tunnistetaan toiminnan kannalta keskeisimmät muutoskohteet ja tehdään kehittämissuunnitelmat näiden osalta.

Toimenpide 2 – Eteläkarjalaisten yritysten tilannekuva ja kansainvälisten rahoitusvalmiuksien analysointi. Toimenpiteen 1 perusteella luodaan eteläkarjalaisten yritysten tilannekuva (kasvukyky, -mahdollisuus ja -halu) sekä kriteerit kv-valmiuksien ja kv-hanketoiminnan analysoinnille. Tässä toimenpiteessä pyritään tunnistamaan ennen kaikkea sellaiset yritykset, joilla on joko kansainvälistymis- ja kasvuhalukkuutta tai joiden tuotteet tai palvelut ovat jo kv-markkinakelpoisia, mutta jotka eivät ole syystä tai toisesta aktivoituneet tällä sektorilla. Samassa yhteydessä tunnistetaan maakunnan kärkitoimialojen osalta sellaiset kansainväliset yritykset, joiden esimerkkiä voidaan hyödyntää valmiuksia omaavien yritysten kehittämisessä. Analyysin tuloksena syntyy myös tilannekuva eteläkarjalaisten yritysten valmiuksista osallistua EU-komission rahoittamiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin osana hankekonsortiota.

Toimenpide 3 - Alueen toimijoiden kansainvälisen yhteistyön kirkastaminen ja osaamisen lisääminen. Kukin osatoteuttaja laatii yhteenvedon omalta osaltaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevista palveluista. Lisäksi laaditaan osatoteuttajien verkostojen kartoitus ja hyödyntämissuunnitelma, ml. kansalliset (esim. yrityskummit, hallituspartnerit) ja kansainväliset verkostot esim. EBN (Network of certified EU business and innovation centres), Cleantech cluster of St. Petersburg). Yhteisesti määritettyjen tarpeiden ja ajankohtaisten kehitysideoiden pohjalta lisätään osaamista rahoitusinstrumenteista. Toiminnan suunnittelua ohjataan siten, että kokonaisuus syntyy olemassa olevien toimijoiden (hanketoimijat), yrityskentän sekä yrityskentän etua ajavien toimijoiden asiantuntijuudesta. Työpaketin tuloksena syntyy yhteinen näkemys kansainvälisen yhteistyön muodosta.

Toimenpide 4 – Kehitettyjen yhteistyömuotojen pilotointi. Työpaketissa pilotoidaan hankkeessa kehitetyt toimintamuodot, eli käytännössä testataan ja varmistetaan se, että eri kokoluokassa olevat ja eri lähtökohdista tulevat yritykset pystyvät hyödyntämään saavutettua osaamista.

Toimenpide 5 - Uusien kansainvälisten verkostojen rakentaminen. Toimenpiteessä palvelullistetaan paikallisesti rakennettu yhteistyö siten, että pk-yritykset saavuttavat palvelut ja pääsevät palvelun kautta helposti liittymään kansainvälisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkostoihin. Työpaketin lopputuloksena tuotetaan käytännöllisiä malleja seuraaviin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin:
- Yritysten kansainvälisten tuotekehityksen yrityskumppanusverkostojen rakentaminen.
- Kansainvälisen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön kumppanuusverkoston kehittäminen.
- Kansainvälisen huippututkimuksen vaatimusten mukaisten kumppanuusverkostojen ja osaamisen kehittäminen

Hankkeen tuloksena alueemme pk-yritykset vahvistuvat ja niiden kasvua tukevat kansainväliset TKI-kumppanuudet, lisääntyvät. Hankekumppanien osaaminen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista ja ajankohtaisesta kehitystiedosta kasvaa, alueen kansainväliset verkostot vahvistuvat ja lisääntyvät sekä yhteistyö yritysten kansainvälistämisessä paranee.

Hankkeessa kehitetään paikallisia ja kansainvälisiä verkostoja, jotka ovat kilpailukykyisiä kansainvälisissä rahoitusohjelmissa. Konkreettisesti tavoitellaan 3-5 uutta, potentiaalista, kilpailukykyistä konsortiota EU-komissiorahoitusten hakuun, joissa on mukana eteläkarjalainen pk-yritys tai pk-yrityksiä. Näistä 1-2 suuntautuu H2020-hakuihin ja 2-3 muihin EU-komissiorahoituksiin, kuten esim. Era-net.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Karjalan alueen pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat hanketta toteuttavien organisaatioiden sekä muiden hankkeen toteutukseen välillisesti osallistuvien yhteistyötahojen asiantuntijat, joiden osaaminen kehittyy hankkeen toteutuksen aikana.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 923

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 912

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 890

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 301 303

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Luumäki, Parikkala, Ruokolahti, Lappeenranta, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen "Työlliset ammattiaseman mukaan maakunnittain vuonna 2014 (ennakkotieto)" mukaan Etelä-Karjalan osalta yrittäjien osuus työllisistä on 10,8 %. Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä koko maassa on 26,6 % (lähde: Suomen yrittäjien jäsentilastot 2015).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan tasa-arvoisesti sekä naisille että miehille. Mikroyrittäjissä varsinkin hyvinvointialalla pääsääntöisesti yrittäjät ovat naisia, kun taas teknologialähtöiosissä yrityksissä yrittäjät ovat miehiä. Hankkeen tavoitteena oleva pk-yritysten kansainvälistäminen kohdistuu usein juuri näihin teknologialähtöisiin yrityksiin, mutta huomiota kiinnitetään myös palvelualan mahdollisuuksiin osallistua kv-hanketoimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, kohderyhmään kuuluviin pk-yrittäjiin kuuluu sekä naisia että miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta nähtävissä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Suorana vaikutuksena elinkeinoelämän kansainvälisten valmiuksien nostaminen. Välillisesti mahdollinen kehittämishankkeiden kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Suorana vaikutuksena elinkeinoelämälle tarjottavien kansainvälistymisvalmiuksien tuen kehittäminen. Välillisesti mahdollinen kehittämishankkeiden kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Suorana vaikutuksena elinkeinoelämän kilpailukyvyn nousemisen johdosta tapahtuva hyvinvoinnin paraneminen. Välillisesti mahdollinen kehittämishankkeiden kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 5
Ei suoraa vaikutusta, mahdollisten kehittämishankkeiden kautta on välillinen vaikutus mahdollinen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kansainvälisillä verkostoilla vaikuttavuutta hanketta toteuttivat Saimaan amk, LUT, Lappeenrannan Yrityspalvelut ja Imatran seudun kehitysyhtiö 2016-2018.

Kansainvälisillä verkostoilla vaikuttavuutta -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osatoteuttajien yhteistyötä Etelä-Karjalan pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa ja selkiyttää alueen toimijoiden keskinäistä työnjakoa Etelä-Karjalan pk-yrityskentän kansainvälistämisessä. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa sellaisia paikallisia ja kansainvälisiä verkostoja, jotka olisivat kilpailukykyisiä kansainvälisissä rahoitusohjelmissa.

Hanketta toteutettiin viiden toimenpiteen kautta. Ensimmäinen toimenpide oli vaatimusmäärittely tietotarpeista tiedon hankkimiseksi. Toisena toimenpiteenä hankkeessa analysoitiin etelä-karjalaisten yritysten tilannekuvaa ja kansainvälisiä hanke ja hankerahoitusvalmiuksia. Tiedonkeruuta ja arviointia toteutettiin koko hankkeen ajan. Kolmantena toimenpiteenä oli alueen toimijoiden kansainvälisen yhteistyön kirkastaminen ja osaamisen lisääminen. Projektin verkostoryhmä loi yhteisen verkostojen hyödyntämissuunnitelman. Lisäksi projektissa luotiin vuosikello tukemaan yhteistyötä. Neljännessä toimenpiteessä pilotoitiin kehitettyjä yhteistyömuotoja. Viidennessä toimenpiteessä rakennettiin kansainvälisiä verkostoja ja luotiin tapoja jatkoyhteistyöhön niin, että yritysten mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkostoihin paranisivat. Hanke tuotti uusia konsortioita EU komissiorahoitusten hakuihin ja hankkeiksi. Yhteistyömuodot jatkuvat hankkeen päätyttyä.