|
|
|
Hankekoodi: A71837
Hankkeen nimi: RAMBO - Reippaaseen kasvuun AMB-osaamisella 1
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20, 53851 Lappeenranta
Puhelinnumero: 0294 462 111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HEIKKINEN JANNE EEMELI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkijatohtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.e.heikkinen(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503237048
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nopeasti pyörivät koneet ovat oleellinen osa kiertotalouden prosesseja teknologianäkökulmasta. Suurnopeustekniikkaa, jossa samalle akselille integroidun toimilaitteen ja sähkökoneen pyörimisnopeus on hyvin korkea, voidaan käyttää mm. jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressoreissa, joissa huoltovapaa ja automaattisesti monitoroitu prosessi parantaa toimintavarmuutta; sekä mikroturbiineissa, joita voidaan käyttää esimerkiksi tuottamaan sähköä lehmänlannasta mädätetystä metaanista tai teollisuuden prosessien pakokaasuista. Suurnopeustekniikka tarjoaa lisäksi mahdollisuuden laiteintegraatioon, mikä parantaa energia- sekä materiaalitehokkuutta ja pienentää näin toimilaitekokonaisuuksien elinkaarikustannuksia. Hankkeessa kehitetään magneettilaakereihin liittyvää teknologiaa, jota on tutkittu LUT:ssa jo muutama vuosikymmen. Viime vuosina teknologian kehitykseen on käytetty entistä enemmän resursseja tutkimustulosten kaupallistamiseksi.
Hanke jatkaa LUT:n suurnopeustutkimuksen perinnettä ja tähtää aiemmassa TEKES:n rahoittamassa kaupallistamishankkeessa todettujen teknologisten kehityskohteiden - mittaustekniikan, laakerielektroniikan ja turvalaakeroinnin - kehittämiseen sekä suorituskyvyltään paremmiksi että kustannuksiltaan edullisemmaksi. Kehitystyön vankkana pohjana on LUT:n pitkäaikainen tutkimus suurnopeusjärjestelmiin, magneettilaakereihin sekä niiden kaupallistamiseen liittyen. LUT:n tiivis yhteistyö eteläkarjalaisten teknologiayritysten kanssa mahdollistaa tulosten laajamittaisen hyödyntämisen alueen kehittämiseksi ja alueen yritysten liiketoiminnan sekä kansainvälistymisen vahvistamiseksi. LUT vastaa kokonaan hankkeessa tehtävästä tutkimuksesta. Yhteistyö lähialueen yritysten kanssa liittyy teollisuuden tarpeiden tunnistamiseen, jolloin kehitystyötä voidaan ohjata suuntiin, joista on eniten hyötyä lähialueen pk-yritysten tulevan liiketoiminnan kannalta.
Hanke on linjassa LUT:n strategian kanssa, sillä hankeen tulosten avulla voidaan hyödyntää kiertotalouden prosesseja, jolloin jätteen määrä vähenee sekä riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee. Lisäksi teknologinen edistys on kansainvälisesti merkittävä, mikä antaa mahdollisuuden kulkea teknologian kehittäjien kärkijoukoissa toisten seuraamisen sijaan. Lappeenrannan alueelle hankkeen tuloksilla on merkittävä vaikutus, sillä pääasialliset hankkeen tulosten hyödyntäjät ovat lappeenrantalaisia yrityksiä. Liikevaihdollisesti suuri osa lappeenrantalaisista yrityksistä, jotka ovat yliopistosta lähtöisin, ovat keskittyneet pyöriviin sähkökoneisiin mukaan lukien The Switch Drive Systems, Visedo sekä alun perin lappeenrantalainen High Speed Tech, joka sulautettiin osaksi Kotkan Karhulassa toimivaa Sulzer Pumps Finland Oy:tä vuonna 2014. Tämän EAKR-hankkeen tulosten avulla voidaan ennustaa jatkumoa tähän vaikuttavaan listaan.
Hankkeen ensisijaisia hyötyjiä maakunnan yrityksistä ovat pieniä kaasuturbiineita hajautettuun energiantuotantoon valmistava lappeenrantalainen Aurelia Turbines Oy, suurnopeustekniikan sovelluksia, magneettilaakerielektroniikkaa ja magneettilaakereita kehittävä ja myyvä lappeenrantalainen SpinDrive Oy, ja alipainepumppuihin ja kompressoreihin suurnopeustekniikkaa tarjoava alun perin lappeenrantalainen The Switch Drive Systems Oy. Hanke ja hankkeen tulokset edistävät yritysten keskinäistä yhteistyötä sekä mahdollistaa suurnopeustekniikan verkoston laajentamisen sekä yhteistyön tiivistämisen lähialueen yritysten kesken. Hankkeessa tehty tuotekehitys hyödyntää kohdeyrityksien liiketoimintaa, mutta samalla onnistuneet tuotekehitysprojektit voivat avata markkinoita myös pelkkien osakomponenttien myynnistä, joka mahdollisesti tarkoittaa uuden yrityksen perustamista tai teknologian lisensioimista jollekin lähialueen toimijalle. Hankkeen tuloksia esitellään vuosittaisessa High-Speed Event –seminaarissa, johon osallistuvat Suomessa suurnopeustekniikan alalla toimivat yritykset ja tutkimuslaitokset. Edellisinä vuosina em. eteläkarjalaisten yrityksen lisäksi seminaariin on osallistunut mm. seuraavat yritykset: Tamturbo, Ingersoll-Rand, ABB, SKF, Schaeffler, Sulzer, RD Velho, Fortum.
Hanke vahvistaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamista magneettilaakeroitujen suurnopeuskoneiden tutkimuksessa ja vahvistaa tutkimusryhmän asemaa suurnopeus- ja magneettilaakeritekniikkaa tutkivan tiedeyhteisön keskiössä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat teknologiaa hyödyntävät loppukäyttäjät. Loppukäyttäjä hyötyy teknologiasta pienentyneiden ylläpitokustannusten, parantuneen energiatehokkuuden sekä automaattisen kunnonvalvonnan ja monitoroinnin kautta. Parantuneen hyötysuhteen ja vähentyneen kunnossapidon kustannussäästöt ovat huomattavat ja automaattisen kunnonvalvonnan ja monitoroinnin hyödyt ovat prosessien ennustettavuudessa ja vikatilanteiden havaitsemisessa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset seisokit prosessissa voidaan suunnitella hallitusti.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 159 001
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 001
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 227 146
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 227 146
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Lappeenrannan
Kunnat: Lappeenranta
Jakeluosoite: PL 20, 53851 Lappeenranta
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 9 |
| Teknologia mahdollistaa luonnonvarojen kestävämmän käytön. Hankkeen välittömät vaikutukset kestävään kehitykseen ovat suorat parantuneen teknologian ja energiatehokkaan ratkaisun laajempi käyttöönotto, mutta suuremmat vaikutukset kestävään kehitykseen ovat välillisiä, sillä teknologiasta hyötyvät loppukäyttäjät voivat omissa prosesseissaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöetuja, teknologiaa voidaan käyttää kiertotalouden prosesseissa ja teknologia antaa mahdollisuuden voitelyaineettomaan (=öljyttömään) toimintaympäristöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 6 |
| Ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät liittyvät kestävään kehitykseen ja kiertotalouden prosessien käyttöönottoon. Välittömät vaikutukset teknologisella kehityksellä ovat hiukan positiiviset, mutta välilliset vaikutukset ovat merkittävät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Kestävän kehityksen kautta hankkeella on positiivisen neutraali vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 7 |
| Hankkeen välittömät vaikutukset ovat parantuneen teknologian ja energiatehokkaan ratkaisun laajempi käyttöönotto, jolla on erityisesti välillisiä positiivisia vaikutuksia. Teknologiasta hyötyvät loppukäyttäjät voivat omissa prosesseissaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöetuja, teknologiaa voidaan käyttää kiertotalouden prosesseissa ja teknologia antaa mahdollisuuden voitelyaineettomaan (=öljyttömään) toimintaympäristöön, joka hidastaa ja estää veden, maaperän sekä ilman saastumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeella ei ole välitöntä ja välillistä vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin lukuunottamatta yleistä positiivista vaikutusta luontoon ja luonnonvarojen käyttöön. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 9 |
| Teknologian käyttöönotto edistää huomattavasti energiatehokkuutta. Suuret pyörimisnopeudet mahdollistavat fyysisesti pienempien laitteiden käyttämisen suorituskyvyn heikkenemättä. Lisäksi tarve kierrättää komponentteja vähenee, sillä teknologia tarjoaa lähes huoltovapaan toimintaympäristön, jolloin vaihdettavia varaosia ei tarvita. Teknologian öljyttömyys eliminoi öljyjätteen kokonaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 10 |
| Teknologian käyttöönotto kannustaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon. Suurnopeustekniikan avulla voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi teollisuuden pakokaasuista, synteettisistä kaasuista tai biokaasuista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Paikallinen elinkeinoelämä saa teknologian hyödynnettäväkseen, jolloin yhteisen teknologian käyttäminen vahvistaa verkostoja sekä antaa synergiaetuja mahdollisten yhteistyöprojektien muodossa. Laajemmassa mittakaavassa vaikutukset paikallisiin palveluntuottajiin sekä raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuottajiin on rajallinen, sillä kysymys on teknologiateollisuudesta. Positiiviset vaikutukset näkyvät mm. logistiikkapalveluiden suurempana kysyntänä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 0 |
| Tutkimus antaa tietotaitoa ja mahdollisesti aineetonta omaisuutta teknologian alalta. Tutkimusryhmä ja kohderyhmät voivat tuottaa palveluita insinöörityön muodossa, joka vahvistaa vähähiilisen teknologioiden käyttöönottoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Suurnopeustuotteet ovat pieniä ja modulaarisia, mikä pienentää kuljetuskustannuksia ja helpottaa logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen hyvinvoinnin edistäminen liittyy hankkeen aikana saavutettuun teknologiseen kehitykseen, jonka avulla työllisyys parantuu useita henkilötyövuosia lähivuosien aikana. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Teknisessä kehityksessä ei voida ottaa huomioon tasa-arvon edistämistä, sillä vain parhaat voimat on valjastettava käyttöön kuhunkin tehtävään sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Yhteiskunnallista ja erityisesti kulttuurillista yhdenvertaisuuttaa edistetään, sillä teknologina hyödyntäjien kasvunäkymät ovat vahvasti kansainvälistymiseen liittyviä. Työvoima on valittava osaamiseen nojaten, mutta LUT:n tutkimusryhmät, joista rekrytointiapa tulevaisuudessa on saatavilla, ovat vahvasti kansainvälisiä ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden palkkaamiseen suhtaudutaan yhdenvertaisesti suomalaistaustaisiin hakijoihin nähden. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristöön hankkeella on neutraali vaikutus | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 6 |
| Välillisesti ympäristöosaaminen vahvistuu teknologian käyttöönotolla. Välilliset vaikutukset ovat suuremmat, sillä teknologian käyttöönottajien positiiviset signaalit kilpailijoille sekä muille teollisuuden tekijöille, jotka voivat hankkeen tuloksista hyötyä saavat tietoa teknologiasta, jonka käyttöönotolla on huomattavan positiiviset ympäristövaikutukset. | ||
Nopeasti pyörivät koneet ovat oleellinen osa kiertotalouden prosesseja teknologianäkökulmasta. Suurnopeustekniikkaa, jossa samalle akselille integroidun toimilaitteen ja sähkökoneen pyörimisnopeus on hyvin korkea, voidaan käyttää mm. jätevedenpuhdistamon ilmastuskompressoreissa, joissa huoltovapaa ja automaattisesti monitoroitu prosessi parantaa toimintavarmuutta; sekä mikroturbiineissa, joita voidaan käyttää esimerkiksi tuottamaan sähköä lehmänlannasta mädätetystä metaanista tai teollisuuden prosessien pakokaasuista. Suurnopeustekniikka tarjoaa mahdollisuuden laiteintegraatioon, mikä parantaa energia- sekä materiaalitehokkuutta ja pienentää näin toimilaitekokonaisuuksien elinkaarikustannuksia. Hankkeessa kehitetiin magneettilaakereihin liittyvää teknologiaa, jota on tutkittu LUT:ssa jo muutama vuosikymmen. Hanke tähtäsi aiemmin todettujen teknologisten kehityskohteiden - mittaustekniikan, laakerielektroniikan ja turvalaakeroinnin - kehittämiseen sekä suorituskyvyltään paremmiksi että kustannuksiltaan edullisemmaksi. Kehitystyön vankkana pohjana toimi LUT:n pitkäaikainen tutkimus suurnopeusjärjestelmiin, magneettilaakereihin sekä niiden kaupallistamiseen liittyen. Hankkeeseen osallistui tutkimusryhmät sähkö- ja konetekniikan puolelta. Hankkeessa tehtiin hankintoja (erillinen osaprojekti RAMBO 2), joiden avulla valmistettiin protolaitteita, joilla teknologiaa demonstroitiin hankkeen aikana laboratorio-olosuhteissa ja joita kehitetään edelleen hankkeen jälkeen. LUT:n tiivis yhteistyö eteläkarjalaisten teknologiayritysten kanssa jatkui hankkeen aikana ja pitkässä juoksussa tuloksia voidaan hyödyntää laajamittaisesti Etelä-Karjalan alueen kehittämiseksi ja alueen yritysten liiketoiminnan sekä kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Yhteistyö lähialueen yritysten kanssa oli intensiivistä ja tapahtui lähinnä ohjausryhmän toiminnan kautta. Yrityksiltä saatiin tunnistettuja teollisuuden tarpeita sekä näkemystä vallitsevaan nykytilaan, mikä edesauttaa tulosten hyödyntämistä myös jatkossa. Lappeenrannan alueelle hankkeen tuloksilla on merkittävä vaikutus pitkällä aikavälillä, sillä pääasialliset hankkeen tulosten hyödyntäjät ovat lappeenrantalaisia yrityksiä, mutta kehitystyön luonteen vuoksi suorat vaikutuksen hankkeen aikana jäivät vielä vaatimattomiksi.