Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71882

Hankkeen nimi: Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimintamallin laatiminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.10.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31, PL 228

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Seija Pasanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Joukkoliikenneinsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: seija.pasanen(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447185424

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää viisaan liikkumisen (joukkoliikenne, pyöräily, kävely) edistämisen toimintamalli Kuopion seudun yrityksille ja Savilahden kampusalueen opiskelijoille ja työntekijöille. Tavoitteena on myös parantaa kuntien tarjoamien liikennepalveluiden käytettävyyttä ja tunnettavuutta. Hanke liittyy Kuopion seudun viisaan liikkumisen investointihankkeeseen (erillinen EAKR-hakemus).

Hankkeen osakokonaisuudet ovat:
- Yritysten ja Savilahden kampusalueen opiskelijoiden ja työntekijöiden tarpeisiin kehitettävä toimintamalli, joka lisää viisaan liikkumisen käyttöä
- Viisaan liikkumisen graafisen ilmeen kehittäminen.

Toimintamallin avulla halutaan lisätä eri liikkujaryhmien (yritysten työntekijät, opiskelijat, koululaiset) tietoisuutta viisaista liikkumismahdollisuuksista ja sitä kautta lisätä aktiivisten pyöräilijöiden, kävelijöiden ja julkisen liikenteen käyttäjien määrää. Työ- ja opiskelumatkat ovat säännöllisiä ja toistuvia, joten niiden liikkumisvalinnoilla on laajoja vaikutuksia. Lisäksi hankkeen avulla halutaan parantaa työnantajien ja yritysten johdon tietoisuutta keinoista vaikuttaa työntekijöidensä liikkumistapoihin kannustimien ja olosuhteiden kehittämisen avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pk-yritykset, yritysten työntekijät, opiskelijat, koululaiset ja työkseen it-palveluja suunnittelevat ammattilaiset.

Kuopion ja Siilinjärven asukkaat tekevät noin 400 000 matkaa päivässä, joista joukkoliikennematkoja on noin 17 000 päivässä ja pyörämatkoja noin 40 000 päivässä (Henkilöliikennetutkimus HLT 2010-2011). Kulkumuoto-osuudet matkamääristä (pääasiallinen kulkutapa) HLT 2011 tutkimuksen mukaan olivat ajoneuvoliikenne 65 %, kävely 21 %, pyöräily 10 % ja joukkoliikenne 4 %. Pienilläkin kulkumuoto-osuuksien siirtymillä on siten saavutettavissa merkittäviä muutoksia.

Toimenpideohjelman (liitteenä) laadinnan yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella muodostettiin neljä asiakkaiden käyttäytymisprofiilia, jotka kuvaavat suurempien käyttäjäryhmien tarpeita, tavoitteita, motiiveja, taitotasoa ym. palveluiden käytön kannalta olennaisia ominaisuuksia. Tällä haluttiin varmistaa, että palvelut tavoittavat eri tavalla käyttäytyviä matkustajia.

Käyttäytymisprofiilit ovat:
- optimoija: joukkoliikenteellä tai pyörällä säännöllisesti liikkuva, kulkumuotovalinta on osa omaa identiteettiä
- paikkaaja: perustelee liikkumisvalintojaan helppoudella sekä taloudellisilla argumenteilla, joukkoliikenne tai pyörä toimii pääasiallisen liikkumisvälineen paikkaajana
- individualisti: antaa arvoa vapaudelle, omalle tilalle, yksityisyydelle, haluaa tehdä omat valinnat arjen liikkumisessa ja määrätä itse aikataulut
- ulkopuolinen: joukkoliikenne on ulkopuoliselle hyvin vieras käsite, ei ole kosketuspintaa tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Toimenpideohjelmaan valituilla hankekokonaisuuksilla pystytään vaikuttamaan kaikkiin käyttäjäryhmiin.

Joukkoliikenteen optimoijista valtaosa on lapsia ja nuoria. Myös nuoret naiset ja toisaalta vanhat naiset käyttävät joukkoliikennettä säänöllisesti. Paikkaajien määrästä ei ole selvää kuvaa, mutta ryhmään kuuluvat tukeutuvat liikkuessaan useimmiten omaan tai perheen autoon. Ulkopuoliset muodostavat individualistien kanssa suurimman profiilin, koska valtaosa työikäisistä miehistä ja naisista on profiililtaan individualisteja tai ulkopuolisia. Individualisteihin kuuluvat asuvat kaupunkialueella hyvien yhteyksien varrella. Ryhmän voidaan arvioida olevan samaa kokoluokkaa ulkopuolisten kanssa. Kohdentamalla viestintä työssäkäyviin, opiskelijoihin ja koululaisiin saadaan suuri osa matkustajista tavoitettua.

Erityisryhmät on huomioitu hankekokonaisuuksissa mm. palveluiden esteettömyydessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen asukkaat, joille kuntien tarjoamien liikennepalveluiden käytettävyys paranee. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki, jotka viisaan liikkumisen viesti tavoittaa. Myös matkailijoiden liikkuminen helpottuu, kun tieto viisaan liikkumisen palveluista lisääntyy.

Kuopion kaupunki rakentaa ja kehittää Savilahdesta tuhansien toimijoiden asumisen, opiskelun ja yrittämisen uutta, älykästä ja vetovoimaista kaupunginosaa. Savilahdessa toimivat jo nyt Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, KYS, Savonia-AMK, useita kansallisia sektoritutkimuslaitoksia, satoja yrityksiä ja Technopolis. Rakentuva Savilahti kokonaisuutena tarjoaa kaupungille mahdollisuuden käydä aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa uusien ratkaisujen ja sovellusten kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa ja erilaisille yrityksille erinomaisen kaupunkikehitysalustan kehittää, testata ja pilotoida tuotteitaan, teknologioitaan ja palveluitaan – yhteistyössä kaupungin, toisten yritysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Yritykset saavat näin arvokasta referenssiä muun muassa pyrkiessään kansainvälisille markkinoille uusien sähköisten innovaatioiden myötä. Tästä syystä viestinnän kohdentaminen Savilahdessa sijaitseville yrityksille ja kampusalueen opiskelijoille on tärkeää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 672

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 192

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 960

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa huomioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -ohje. Lisäksi huomioidaan Kuopion kaupungin tasa-arvo -ohjeet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -ohje. Lisäksi huomioidaan Kuopion kaupungin tasa-arvo -ohjeet, joiden mukaan henkilövalintoihin eivät vaikuta sukupuoli, ikä, uskonto tai sosiaalinen tausta, vaan henkilöt valitaan ainoastaan pätevyyden perusteella. Sukupuolinäkökulma huomioidaan projektia varten tehtävissä projektihenkilöstön rekrytoinneissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen sisällöllinen teema ei liity sukupuolten tasa-arvoisuuteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Viisaampi ja kestävämpi liikkuminen vähentää liikenteen energiankulutusta. Hyvä liikenteen ja liikkumisen suunnittelu sekä järjestelmien kehittäminen ohjaavat liikkujia ympäristöystävällisempiin kulkuvälineisiin, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Viisaampi liikkuminen tehostaa myös infran käyttöä ja kuluttaa sitä vähemmän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Liikenteen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 21 %. Vaikka sähköautot tulevatkin pienentämään osuutta, tulee sähköautojen yleistyminen kestämään. Sähköautot eivät myöskään ratkaise yksityisautoilun aiheuttamia ruuhkia kaupungeissa. Liikennejärjestelmän käyttöä on tehostettava ja kaupungeissa palveluiden ja järjestelmien kehittäminen tarjoaa siihen realistisen mahdollisuuden. Viisaampi liikkuminen myös siirtyy sukupolvelta toiselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Vaikutukset luontoon ja ympäristöön syntyvät luonnonvarojen käytön tehostumisen ja ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Noin puolet terveydelle haitallisista häkä-, hiilivety- ja typenoksidipäästöistä syntyy liikenteestä. Toimet henkilöautoilun vähentämiseksi kaupunkitilassa kohdistuvat hyvin tehokkaasti terveydelle haitallisiin päästöihin. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt pienenevät viisaamman liikkumisen myötä (ks. ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2020 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Jätehuolto tai materiaalien uusiokäyttö eivät sisälly hankkeen teemoihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Hanke parantaa liikkumisen energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Hankkeessa myös lisätään koululaisten ympäristötietoisuutta, millä on pitkässä juoksussa vaikutusta liikkumisvalintoihin. Hanke ei vaikuta suoraan energialähteiden valintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Kuopion seudun yrityksillä on hyvä mahdollisuus osallistua mallien laatimiseen, koska paikallistuntemus on olennainen osa mallien laadintaa. Suosimalla kestäviä liikkumismuotoja yritys voi profiloitua ympäristövastuullisena ja luonnonvaroista huolta kantavana yrityksenä. Tänä päivänä asialla on yhä kasvava merkitys kilpailtaessa avainhenkilöistä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitettävät toimintamallit koostuvat valtaosin monistettavasta palveluosaamisesta, jonka hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Hanke kokonaisuudessaan tähtää viisaan liikkumisen edistämiseen. Tavoitteena on, että Kuopion seudulla on toimiva, turvallinen, vähäpäästöinen, innovatiivinen ja terveyttä edistävä viisas liikkumisjärjestelmä, jota on helppo ja mukava käyttää. Viisaampi liikkuminen säästää luonnonvarojen lisäksi resursseja sekä yhteiskunnan että yksilön osalta. Kuopion kaupunkiseudun yritysten työntekijöille ja opiskelijoille tarjotaan laadukasta tietoa joukkoliikenteestä, pyöräilystä ja pysäköinnistä. Näin heidän on helpompi valita itselle parhaiten sopiva liikkumisvaihtoehto työ- ja asiointimatkoille. Yritysten työntekijät ja seudun opiskelijat ovat terveempiä ja virkeämpiä valitessaan kulkumuodokseen pyörän, joukkoliikenteen tai kävelyn. Noin miljoona suomalaista aikuista liikkuu riittämättömästi (Fogelholm, Miettinen, Paronen 2007).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Viisas liikkuminen koostuu lyhyillä matkoilla nykyistä enemmän lihasvoimalla liikkumisesta. On arvioitu, että liikkumattomuus on suurimpia terveyttä tuhoavia tekijöitä länsimaissa. Esimerkiksi Joensuun kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisessa arvioinnissa 10 %:n kävelyn ja pyöräilyn kasvulla arvioitiin saavutettavan noin 60 M€ terveyshyödyt vuoteen 2030 mennessä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin tunnistettuihin käyttäytymisprofiileihin. Lisäksi toimenpiteiden asiakaslähtöisellä toteutuksella mahdollistetaan yritysten ja asiakkaiden osallistuminen. Hanke ei heikennä kenenkään liikkumismahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettu olevan erityisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hanke lisää viisaiden kulkumuotojen käyttöä liikkumisympäristössä. Tämä elävöittää elinympäristöä ja luo mahdollisuuksia uudenlaiseen, nykyistä viihtyisämpään elinympäristöön.
Ympäristöosaaminen 8 8
Yksi hankkeen merkittävä teema on viisaamman liikkumisen tietoisuuden lisääminen ja valintojen jalkauttaminen käytännön tasolle. Yhtenä toimenpiteenä esitetään koululaisille viisaan liikkumisen kasvatusta, mikä vuosittain tavoittaa suurimman osan ikäluokan oppilaista. Kasvatuksessa lisätään konkreettisilla esimerkeillä ympäristötietoa liikkumisvalinnoista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-