|
|
|
Hankekoodi: A71882
Hankkeen nimi: Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimintamallin laatiminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.10.2016 ja päättyy 30.9.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0171450-7
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31, PL 228
Puhelinnumero: 017 182 111
Postinumero: 70101
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.kuopio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Seija Pasanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Joukkoliikenneinsinööri
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: seija.pasanen(at)kuopio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447185424
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää viisaan liikkumisen (joukkoliikenne, pyöräily, kävely) edistämisen toimintamalli Kuopion seudun yrityksille ja Savilahden kampusalueen opiskelijoille ja työntekijöille. Tavoitteena on myös parantaa kuntien tarjoamien liikennepalveluiden käytettävyyttä ja tunnettavuutta. Hanke liittyy Kuopion seudun viisaan liikkumisen investointihankkeeseen (erillinen EAKR-hakemus).
Hankkeen osakokonaisuudet ovat:
- Yritysten ja Savilahden kampusalueen opiskelijoiden ja työntekijöiden tarpeisiin kehitettävä toimintamalli, joka lisää viisaan liikkumisen käyttöä
- Viisaan liikkumisen graafisen ilmeen kehittäminen.
Toimintamallin avulla halutaan lisätä eri liikkujaryhmien (yritysten työntekijät, opiskelijat, koululaiset) tietoisuutta viisaista liikkumismahdollisuuksista ja sitä kautta lisätä aktiivisten pyöräilijöiden, kävelijöiden ja julkisen liikenteen käyttäjien määrää. Työ- ja opiskelumatkat ovat säännöllisiä ja toistuvia, joten niiden liikkumisvalinnoilla on laajoja vaikutuksia. Lisäksi hankkeen avulla halutaan parantaa työnantajien ja yritysten johdon tietoisuutta keinoista vaikuttaa työntekijöidensä liikkumistapoihin kannustimien ja olosuhteiden kehittämisen avulla.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pk-yritykset, yritysten työntekijät, opiskelijat, koululaiset ja työkseen it-palveluja suunnittelevat ammattilaiset.
Kuopion ja Siilinjärven asukkaat tekevät noin 400 000 matkaa päivässä, joista joukkoliikennematkoja on noin 17 000 päivässä ja pyörämatkoja noin 40 000 päivässä (Henkilöliikennetutkimus HLT 2010-2011). Kulkumuoto-osuudet matkamääristä (pääasiallinen kulkutapa) HLT 2011 tutkimuksen mukaan olivat ajoneuvoliikenne 65 %, kävely 21 %, pyöräily 10 % ja joukkoliikenne 4 %. Pienilläkin kulkumuoto-osuuksien siirtymillä on siten saavutettavissa merkittäviä muutoksia.
Toimenpideohjelman (liitteenä) laadinnan yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella muodostettiin neljä asiakkaiden käyttäytymisprofiilia, jotka kuvaavat suurempien käyttäjäryhmien tarpeita, tavoitteita, motiiveja, taitotasoa ym. palveluiden käytön kannalta olennaisia ominaisuuksia. Tällä haluttiin varmistaa, että palvelut tavoittavat eri tavalla käyttäytyviä matkustajia.
Käyttäytymisprofiilit ovat:
- optimoija: joukkoliikenteellä tai pyörällä säännöllisesti liikkuva, kulkumuotovalinta on osa omaa identiteettiä
- paikkaaja: perustelee liikkumisvalintojaan helppoudella sekä taloudellisilla argumenteilla, joukkoliikenne tai pyörä toimii pääasiallisen liikkumisvälineen paikkaajana
- individualisti: antaa arvoa vapaudelle, omalle tilalle, yksityisyydelle, haluaa tehdä omat valinnat arjen liikkumisessa ja määrätä itse aikataulut
- ulkopuolinen: joukkoliikenne on ulkopuoliselle hyvin vieras käsite, ei ole kosketuspintaa tarjolla oleviin vaihtoehtoihin Toimenpideohjelmaan valituilla hankekokonaisuuksilla pystytään vaikuttamaan kaikkiin käyttäjäryhmiin.
Joukkoliikenteen optimoijista valtaosa on lapsia ja nuoria. Myös nuoret naiset ja toisaalta vanhat naiset käyttävät joukkoliikennettä säänöllisesti. Paikkaajien määrästä ei ole selvää kuvaa, mutta ryhmään kuuluvat tukeutuvat liikkuessaan useimmiten omaan tai perheen autoon. Ulkopuoliset muodostavat individualistien kanssa suurimman profiilin, koska valtaosa työikäisistä miehistä ja naisista on profiililtaan individualisteja tai ulkopuolisia. Individualisteihin kuuluvat asuvat kaupunkialueella hyvien yhteyksien varrella. Ryhmän voidaan arvioida olevan samaa kokoluokkaa ulkopuolisten kanssa. Kohdentamalla viestintä työssäkäyviin, opiskelijoihin ja koululaisiin saadaan suuri osa matkustajista tavoitettua.
Erityisryhmät on huomioitu hankekokonaisuuksissa mm. palveluiden esteettömyydessä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen asukkaat, joille kuntien tarjoamien liikennepalveluiden käytettävyys paranee. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki, jotka viisaan liikkumisen viesti tavoittaa. Myös matkailijoiden liikkuminen helpottuu, kun tieto viisaan liikkumisen palveluista lisääntyy.
Kuopion kaupunki rakentaa ja kehittää Savilahdesta tuhansien toimijoiden asumisen, opiskelun ja yrittämisen uutta, älykästä ja vetovoimaista kaupunginosaa. Savilahdessa toimivat jo nyt Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, KYS, Savonia-AMK, useita kansallisia sektoritutkimuslaitoksia, satoja yrityksiä ja Technopolis. Rakentuva Savilahti kokonaisuutena tarjoaa kaupungille mahdollisuuden käydä aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa uusien ratkaisujen ja sovellusten kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa ja erilaisille yrityksille erinomaisen kaupunkikehitysalustan kehittää, testata ja pilotoida tuotteitaan, teknologioitaan ja palveluitaan – yhteistyössä kaupungin, toisten yritysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Yritykset saavat näin arvokasta referenssiä muun muassa pyrkiessään kansainvälisille markkinoille uusien sähköisten innovaatioiden myötä. Tästä syystä viestinnän kohdentaminen Savilahdessa sijaitseville yrityksille ja kampusalueen opiskelijoille on tärkeää.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 317 234
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 613
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 192
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 448 489
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Viisaampi ja kestävämpi liikkuminen vähentää liikenteen energiankulutusta. Hyvä liikenteen ja liikkumisen suunnittelu sekä järjestelmien kehittäminen ohjaavat liikkujia ympäristöystävällisempiin kulkuvälineisiin, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Viisaampi liikkuminen tehostaa myös infran käyttöä ja kuluttaa sitä vähemmän. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 8 |
| Liikenteen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 21 %. Vaikka sähköautot tulevatkin pienentämään osuutta, tulee sähköautojen yleistyminen kestämään. Sähköautot eivät myöskään ratkaise yksityisautoilun aiheuttamia ruuhkia kaupungeissa. Liikennejärjestelmän käyttöä on tehostettava ja kaupungeissa palveluiden ja järjestelmien kehittäminen tarjoaa siihen realistisen mahdollisuuden. Viisaampi liikkuminen myös siirtyy sukupolvelta toiselle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Vaikutukset luontoon ja ympäristöön syntyvät luonnonvarojen käytön tehostumisen ja ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 8 |
| Noin puolet terveydelle haitallisista häkä-, hiilivety- ja typenoksidipäästöistä syntyy liikenteestä. Toimet henkilöautoilun vähentämiseksi kaupunkitilassa kohdistuvat hyvin tehokkaasti terveydelle haitallisiin päästöihin. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt pienenevät viisaamman liikkumisen myötä (ks. ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2020 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Jätehuolto tai materiaalien uusiokäyttö eivät sisälly hankkeen teemoihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 3 |
| Hanke parantaa liikkumisen energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Hankkeessa myös lisätään koululaisten ympäristötietoisuutta, millä on pitkässä juoksussa vaikutusta liikkumisvalintoihin. Hanke ei vaikuta suoraan energialähteiden valintaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Kuopion seudun yrityksillä on hyvä mahdollisuus osallistua mallien laatimiseen, koska paikallistuntemus on olennainen osa mallien laadintaa. Suosimalla kestäviä liikkumismuotoja yritys voi profiloitua ympäristövastuullisena ja luonnonvaroista huolta kantavana yrityksenä. Tänä päivänä asialla on yhä kasvava merkitys kilpailtaessa avainhenkilöistä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävät toimintamallit koostuvat valtaosin monistettavasta palveluosaamisesta, jonka hyödyntämismahdollisuudet ovat laajat. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 9 |
| Hanke kokonaisuudessaan tähtää viisaan liikkumisen edistämiseen. Tavoitteena on, että Kuopion seudulla on toimiva, turvallinen, vähäpäästöinen, innovatiivinen ja terveyttä edistävä viisas liikkumisjärjestelmä, jota on helppo ja mukava käyttää. Viisaampi liikkuminen säästää luonnonvarojen lisäksi resursseja sekä yhteiskunnan että yksilön osalta. Kuopion kaupunkiseudun yritysten työntekijöille ja opiskelijoille tarjotaan laadukasta tietoa joukkoliikenteestä, pyöräilystä ja pysäköinnistä. Näin heidän on helpompi valita itselle parhaiten sopiva liikkumisvaihtoehto työ- ja asiointimatkoille. Yritysten työntekijät ja seudun opiskelijat ovat terveempiä ja virkeämpiä valitessaan kulkumuodokseen pyörän, joukkoliikenteen tai kävelyn. Noin miljoona suomalaista aikuista liikkuu riittämättömästi (Fogelholm, Miettinen, Paronen 2007). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Viisas liikkuminen koostuu lyhyillä matkoilla nykyistä enemmän lihasvoimalla liikkumisesta. On arvioitu, että liikkumattomuus on suurimpia terveyttä tuhoavia tekijöitä länsimaissa. Esimerkiksi Joensuun kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisessa arvioinnissa 10 %:n kävelyn ja pyöräilyn kasvulla arvioitiin saavutettavan noin 60 M€ terveyshyödyt vuoteen 2030 mennessä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin tunnistettuihin käyttäytymisprofiileihin. Lisäksi toimenpiteiden asiakaslähtöisellä toteutuksella mahdollistetaan yritysten ja asiakkaiden osallistuminen. Hanke ei heikennä kenenkään liikkumismahdollisuuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole tunnistettu olevan erityisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hanke lisää viisaiden kulkumuotojen käyttöä liikkumisympäristössä. Tämä elävöittää elinympäristöä ja luo mahdollisuuksia uudenlaiseen, nykyistä viihtyisämpään elinympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Yksi hankkeen merkittävä teema on viisaamman liikkumisen tietoisuuden lisääminen ja valintojen jalkauttaminen käytännön tasolle. Yhtenä toimenpiteenä esitetään koululaisille viisaan liikkumisen kasvatusta, mikä vuosittain tavoittaa suurimman osan ikäluokan oppilaista. Kasvatuksessa lisätään konkreettisilla esimerkeillä ympäristötietoa liikkumisvalinnoista. | ||
Kuopion seudun viisaan liikkumisen hanke
1. Hanke
Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä käynnistyi elokuussa 2016 Viisaan liikkumisen toteuttamishanke. Hanke päättyi syyskuun lopussa 2019.
Hankkeen päätavoitteena oli helpottaa arjen liikkumista ja lisätä liikkumista viisaasti jalan, pyörällä, linja-autolla ja kimppakyydillä sekä vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä ja energiankulutusta. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on saada kaupunkiseudulle toimiva, turvallinen, vähäpäästöinen, innovatiivinen ja terveyttä edistävä viisas liikkumisjärjestelmä, jota on helppo ja mukava käyttää.
Kokonaishanke sisälsi viisi eri osakokonaisuutta. Niistä merkittävin oli viisaan liikkumisen informaatiojärjestelmä, joka tarjoaa asiakaslähtöistä tietoa eri liikkumismuodoista avoimesti ja reaaliaikaisesti. Käytännössä informaatiojärjestelmä näkyy joukkoliikenteen käyttäjille linja-autojen reaaliaikaisina aikataulutietoina ja joukkoliikenteen sujuvuutena. Näkyvimmät osakokonaisuudet olivat puolestaan viisaan liikkumisen graafisen ilmeen kehittäminen sekä sähköavusteinen kaupunkipyöräjärjestelmä. Alueen viisas liikkuminen sai nimekseen Vilkku.
Osakokonaisuudet olivat:
1. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio
2. Älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä
3. Liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat ja apps-sovellukset
4. Yritysten ja Savilahden alueen opiskelijoiden ja työntekijöiden viisasta liikkumista edistävä toimintamalli
5. Viisaan liikkumisen graafisen ilmeen kehittäminen.
Hankkeen kustannusarvio oli 1,67 miljoonaa euroa, johon ELY-keskus myönsi EU:n aluekehitysrahoitusta 70 % toteutuneista kustannuksista.
2. Hankkeen toteutuminen
2.1 Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio
Avoimeen tietoon perustuva informaatiojärjestelmä muodostaa pohjan kaikille viisaan liikkumisen palveluiden kehittämiselle. Avoimelle informaatiopohjalle toteutettiin lukuisia reaaliaikaiseen informaatioon pohjautuvia palveluja. Avoin rajapinta joukkoliikennepalveluihin on käytössä eri tahoilla. Avointa rajapintaa käyttävät muun muassa Google Maps, Nysse -mobiilisovellus, Perille.fi – sekä kaupungin omat palvelut kuten Bussit –kartalla ja Pysäkit -virtuaalimonitori. Alkuperäisistä suunnitelmista jäi toteutumatta vain pysäköinti-informaatio, koska kaikista pysäköintilaitoksista ei saatu tarvittavia tietoja, ja kävelyn ja pyöräilyn kunnossapidon reaaliaikainen informaatiojärjestelmä teknisten syiden vuoksi (ei saatu luotettavaa tietoa aura-/hiekoitusautojen automatiikalta).
Uudet palvelut ovat:
- Joukkoliikenteen reaaliaikaisen informaatiojärjestelmän pohjalta tuotettiin erilaisia reaaliaikapalveluja (Bussit-kartalla, Reittiopas, Pysäkkiaikataulut sekä Nysse-sovelluksen ja Google Maps:n käyttämät joukkoliikennetiedot) internetsivuille ja mobiiliin sekä reaaliaikatietoon pohjautuvia näyttötauluja tärkeimmille pysäkeille. Lisäksi järjestelmä mahdollisti ottaa käyttöön liikennevalojen joukkoliikenne-etuudet liikennöinnin sujuvoittamiseksi vilkkaimmilla joukkoliikennereiteillä sekä linja-autojen matkustamonäyttöjä, joista matkustajat voivat seurata matkansa etenemistä pysäkkitasolla. Viranomaisilla ja liikennöitsijöillä on aiempaa oleellisesti paremmat mahdollisuudet seurata liikenteen toteutumista taustajärjestelmästä. Järjestelmää laajennetaan vuoden 2021 alussa valmistuvaan matkakeskukseen.
- Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteinen, käyttöliittymältään kehittynyt reittiopas tarjoaa käyttäjäkohtaista tietoa reaaliajassa.
- Kaupunkipyörien käyttöä varten avattiin Freebike – mobiilisovellus. Sovelluksen kautta käyttäjä saa otettua pyörän käyttöönsä sekä reaaliaikaista informaatiota kaupunkipyöräjärjestelmän palvelusta mm. pyörien varaustilanteesta asemilla. Taustajärjestelmästä viranomaiset saavat yksilöityä tietoa pyörien käytöstä ja koko kaupunkipyöräjärjestelmästä.
- Käyttäjät tiedontuottajina –palvelujärjestelmä toteutui reaaliaikaisen informaation taustajärjestelmään vain joukkoliikenteen häiriönhallinta -toiminnon osalta. Itse käyttäjillä ei ole mahdollisuuksia tuottaa tietoa järjestelmään, joka oli alkuperäinen suunnitelma.
- Joukkoliikenteelle suunniteltiin ja toteutettiin myös uudet nettisivut, joissa myös erillinen mobiiliversio.
2.2 Älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä
Vilkku -kaupunkipyöräjärjestelmä on osa joukkoliikennejärjestelmää, jossa joukkoliikennematkan viimeiset kilometrit voi tehdä pyörällä. Järjestelmä käyttää hyväksi avoimeen tietoon perustuvaa palvelualustaa ja se koostuu yhteiskäyttöisistä sähköavusteisista kaupunkipyöristä, erilaisista pyöräasemista sekä varaus- ja informaatiojärjestelmästä. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen muuta pyöräpysäköintiverkoston kehittämistä ei tässä hankkeessa edistetty, vaan se jäi normaalin katujen rakentamisen ja kunnossapidon toteutettavaksi.
2.3 Liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat ja apps-sovellukset
Liikkuminen palveluna on osa seudun liikkumisjärjestelmää. Se tarkoittaa kokonaisuutta, jossa matkustaja saa tarvitsemansa palvelut helposti ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla. Se käsittää perinteisen kiinteäreittisen joukkoliikenteen, kaupunkipyörät, kutsuihin perustuvan liikennettä sekä maaseutualueen kuljetuksia. Olennainen osa on mobiilit apps -sovellukset, joiden avulla liikkumispalveluita hallinnoidaan ja maksetaan. Tavoitteena oli edesauttaa MaaS –palveluiden tuottamiseen soveltuvan teknisen ja toiminnallisen ympäristön syntymistä alueelle. Hankkeelle ei löytynyt kuitenkaan perustamispohjaa, koska alueella ei ole palvelua tarjoavia toimijoita. Saman syyn vuoksi jouduttiin Pohjois-Savon Liiton MaaS-hanke lopettamaan.
Hankkeessa kuitenkin liitettiin Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenteen aikataulut valtakunnalliseen Perille.fi –aikataulupalveluun, joka on yksityisen Perille Mobility Services Oy:n tuottama palvelu. Uutena maksutapana otettiin käyttöön Vilkku -mobiililippu, jonka suosio on kasvanut tänä vuonna yli 10 % kuukausittain. Mobiililipun toiminnallisuutta laajennettiin vielä uutis- ja häiriötiedotepalveluilla hankkeen lopussa.
2.4 Yritysten ja Savilahden alueen opiskelijoiden ja työntekijöiden viisasta liikkumista edistävä toimintamalli
Savilahden alueelle oli Savilahti –projekti yhteydessä jo rakennettu viisaan liikkumisen toimintamalli, joten mallin kehittäminen päätettiin siirtää Itä-Suomen Yrityskylään, jossa itä-suomalaiset koululaiset käyvät tutustumassa erilaisiin yhteiskunnan osa-alueisiin ja niiden palveluihin. Vilkku-palvelut sisällytettiin palveluihin ja ne säilyvät siellä hankkeen päättymisestä huolimatta.
Osakokonaisuuteen kuului myös graafisen ilmeen luominen viisaalle liikkumiselle. Vilkku-ilmeen avulla yhtenäistettiin viisaan liikkumisen eri palvelukokonaisuuksia ja samalla rakennettiin positiivinen mielikuvaa viisaasta liikkumisesta. Graafinen ilme näkyy mm. Vilkku-busseissa, kaupunkipyörissä, kaikissa sähköisissä palveluissa ja mobiililipussa.
3. Toteutuneet kustannukset
Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 1,67 miljoonaa euroa, joka vastasi ennakkoon arvioituja kustannuksia. Kustannuksiin saatiin EU:n aluekehitysrahoitusta 70 % toteutuneista kustannuksista eli 1,17 miljoonaa euroa. Kunnille jäi siten 0,5 miljoonaa euroa, josta Kuopio vastasi noin 440 000 € ja Siilinjärvi noin 60 000 €. Siilinjärvi ei osallistunut kaupunkipyöräjärjestelmän kustannuksiin.
Osahankkeista laajin ja kustannuksiltaan suurin oli osahanke 1 (Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio), josta syntyi kustannuksia reilut 800 000 euroa.
Palveluja tulee pitää yllä EU:n pysyvyyssäännön mukaan vähintään viisi vuotta. Arvioidut ylläpitokustannukset kaupungille ovat vuosittain noin 100 000 euroa vuodessa. Tähän ei ole laskettu kaupunkipyörien operointi- ja kausimaksuja (130 000 euroa), koska ne tulevat pyörien käyttömaksutuloina takaisin. Mahdollisten uusien kaupunkipyörien hankinta ja asemien lisääminen tuovat kuitenkin lisämenoja kaupungille.
4. Yhteenveto hankkeesta
Hanke onnistui sekä syntyneiden palvelujen että kustannusten kannalta suunnitelmien mukaisesti. Joukkoliikenne sai uusia, reaaliaikaisia palveluja, jotka ovat parantaneet asiakaspalvelua oleellisesti. Tämä näkyy paikallisliikenteen asiakkaiden tyytyväisyydessä ja merkittävässä matkustajamäärän kasvussa, joka on ollut lokakuun loppuun mennessä jopa 8,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi kaupunkipyöräjärjestelmä (150 pyörää ja 26 asemaa) otettiin vastaan odotettua paremmin. Pyörien keskimääräinen käyttö oli noin 5/vuorokausi. Vilkkaimpana päivä käyttökertoja kertyi keskimäärin jopa 10,5/pyörä.