Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71883

Hankkeen nimi: Kuopion seudun viisaan liikkumisen investointihanke

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.10.2016 ja päättyy 31.3.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 31, PL 228

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Seija Pasanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Joukkoliikenneinsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: seija.pasanen(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447185424

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on helposti saatavissa olevan tiedon sekä uusien ja helppokäyttöisten palvelujen avulla lisätä kestävien liikkumismuotojen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily) käyttöä Kuopion kaupunkiseudulla. Kohderyhmiä ovat seudun asukkaat, pk-yritykset työntekijöineen, opiskelijat ja koululaiset sekä alueella liikkuvat liike- ja vapaa-ajan matkustajat. Tavoitteena on sitouttaa ihmiset liikkumaan viisaasti ja saada asukkaat ja yritykset mukaan palvelujen toteutukseen. Investointihankkeeseen liittyy Kuopion seudun viisaan liikkumisen toimintamallin laatiminen (erillinen EAKR-hakemus).

Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
- Alueen pk-yritysten liiketoimintamahdollisuudet paranevat syntyvien viisaan liikkumisen ratkaisujen ja sovellusten avulla.
- Hankkeeseen osallistuvien alueen pk-yritysten vetovoima yhteistyökumppanina ja työnantajana kasvaa ympäristövastuullisen imagon ansiosta.
- Liikkumiseen liittyvää tietoa on helposti saatavissa eri liikennemuodoista (linja-auto-, juna- ja lentoliikenne, pyöräily ja kävely, henkilöautoliikenne) ja pysäköinnistä (asiakas- ja liityntäpysäköinti) ja tietoa saa matkan eri vaiheissa.
- Tarjottava tieto on ajantasaista ja luotettavaa.
- Palvelut ovat esteettömiä.

Investointihankkeen toimenpiteet muodostuvat kolmesta hankekokonaisuudesta (numero sulussa kuvaa liitteenä olevassa toteuttamisohjelmassa käytettyä numeroa):
- hankekokonaisuus 1: joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöinen informaatio (raportissa hanke 1)
- hankekokonaisuus 2: älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä (raportissa hankkeet 2a ja 2b)
- hankekokonaisuus 3: liikkuminen palveluna (MaaS), uudet maksutavat, apps-sovellukset (raportissa hanke 5)

Hankekokonaisuudet 1-3 muodostavat yhteisen kokonaisuuden tukien toisiaan. Esimerkiksi älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä on osa joukkoliikennejärjestelmää, ja kaupunkipyöräjärjestelmän infojärjestelmä mahdollistaa yritys- ja liikennepalvelujen tarjoamisen asiakkaille. Hankekokonaisuudessa 1 luotu informaatioalusta tarjoaa yrityksille rajattomat mahdollisuudet luoda ja toteuttaa erilaisia palveluja. Hankekokonaisuudet 1 ja 2 mahdollistavat MaaS-palvelut ja apps-sovellukset.

Hankkeen tuloksena syntyy palveluja, jotka jäävät käyttöön hankkeen päätyttyä. Tämä antaa pk-yrityksille tarvittavaa varmuutta toiminnan jatkuvuudesta ja lisää uskallusta panostaa uusien palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. MaaS-operaattorit ja yritykset voivat yhdistää ja paketoida liikennepalveluja omien tuotteidensa ja palvelujensa kanssa. Hankkeen yhteydessä muodostuu toimintamalleja ja -tapoja, joita voidaan hyödyntää myöhemmin. Tavoitteena on, että hankkeen aikana kehitetyn avoimen digitaalisen informaatioalustan yhteyteen syntyy oma kehittäjäyhteisö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmiä ovat alueen pk-yritykset, työntekijät, opiskelijat, koululaiset, asukkaat sekä alueella liikkuvat liike- ja vapaa-ajan matkustajat. Hankekokonaisuuksien osalta kohderyhmät vaihtelevat jonkin verran. Pk-yrityksille tarjoutuu mahdollisuus parantaa toimintaedellytyksiään osallistumalla uusien palvelujen ideointiin, kehittämiseen ja kokeiluun. Lisäksi osallistuminen antaa yrityksestä ympäristövastuullisen toimijan kuvan, joka lisää yrityksen vetovoimaa yhteistyökumppanina ja työnantajana. Tällä on siten yhä kasvava merkitys liiketoiminnan kasvattamisessa.

Kuopion ja Siilinjärven asukkaat tekevät noin 400 000 matkaa päivässä, joista joukkoliikennematkoja on noin 17 000 ja pyörämatkoja noin 40 000 (Henkilöliikennetutkimus HLT 2010-2011). Kulkumuoto-osuudet matkamääristä (pääasiallinen kulkutapa) HLT 2011 tutkimuksen mukaan olivat: ajoneuvoliikenne 65 %, kävely 21 %, pyöräily 10 % ja joukkoliikenne 4 %. Pienilläkin kulkumuoto-osuuksien siirtymillä on siten saavutettavissa merkittäviä muutoksia.

Toimenpideohjelman (liitteenä) laadinnan yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella muodostettiin neljä asiakkaiden käyttäytymisprofiilia, jotka kuvaavat suurempien käyttäjäryhmien tarpeita, tavoitteita, motiiveja, taitotasoa ym. palveluiden käytön kannalta olennaisia ominaisuuksia. Tällä haluttiin varmistaa, että palvelut tavoittavat eri tavalla käyttäytyviä matkustajia. Käyttäytymisprofiilit ovat:

- optimoija: joukkoliikenteellä tai pyörällä säännöllisesti liikkuva, kulkumuotovalinta on osa omaa identiteettiä
- paikkaaja: perustelee liikkumisvalintojaan helppoudella sekä taloudellisilla argumenteilla, joukkoliikenne tai pyörä toimii pääasiallisen liikkumisvälineen paikkaajana
- individualisti: antaa arvoa vapaudelle, omalle tilalle, yksityisyydelle, haluaa tehdä omat valinnat arjen liikkumisessa ja määrätä itse aikataulut
- ulkopuolinen: joukkoliikenne on ulkopuoliselle hyvin vieras käsite, ei ole kosketuspintaa tarjolla oleviin vaihtoehtoihin.

Toimenpideohjelmaan valituilla hankekokonaisuuksilla pystytään vaikuttamaan kaikkiin käyttäjäryhmiin.

Joukkoliikenteen optimoijista valtaosa on lapsia ja nuoria. Myös nuoret naiset ja toisaalta ikääntyneet naiset käyttävät joukkoliikennettä säännöllisesti. Paikkaajien määrästä ei ole selvää kuvaa, mutta ryhmään kuuluvat tukeutuvat liikkuessaan useimmiten omaan tai perheen autoon. Ulkopuoliset muodostavat individualistien kanssa suurimman profiilin, koska valtaosa työikäisistä miehistä ja naisista on profiililtaan individualisteja tai ulkopuolisia. Individualisteihin kuuluvat asuvat kaupunkialueella hyvien yhteyksien varrella. Ryhmän voidaan arvioida olevan samaa kokoluokkaa ulkopuolisten kanssa.

Erityisryhmät on huomioitu hankekokonaisuuksissa mm. palveluiden esteettömyydessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yksittäisten hankkeiden välillisiä kohderyhmiä ovat alueen yritykset ja kaupalliset palvelut, joiden saavutettavuus paranee asiakaslähtöisen informaation parantumisen myötä. Hankekokonaisuuksien aikana toteutettavat palvelut yhdistettynä esimerkiksi Kuopion vahvaan terveysosaamiseen luovat hyvän pohjan edelleen kehittää ja tuotteistaa aivan uudentyyppisiä liikkumispalveluita. Muutama kuopiolainen yritys on osoittanut jo kiinnostuksensa hankkeelle toteuttamisohjelman laatimisen aikana.

Kuopiossa asuu runsaat 110 000 asukasta ja Siilinjärvellä reilut 20 000. Nämä kaikki ovat tulevien palvelujen potentiaalisia käyttäjiä, joiden palvelutaso paranee uusilla palveluilla. Lisäksi elinympäristö paranee hiilidioksidipäästöjen ja energiankulutuksen vähentymisen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 683 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 993

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 220 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 265 704

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa huomioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -ohje. Lisäksi huomioidaan Kuopion kaupungin tasa-arvo -ohjeet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -ohje. Lisäksi huomioidaan Kuopion kaupungin tasa-arvo -ohjeet, joiden mukaan henkilövalintoihin eivät vaikuta sukupuoli, ikä, uskonto tai sosiaalinen tausta, vaan henkilöt valitaan ainoastaan pätevyyden perusteella. Sukupuolinäkökulma huomioidaan projektia varten tehtävissä projektihenkilöstön rekrytoinneissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen sisällöllinen teema ei liity sukupuolten tasa-arvoisuuteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Viisaampi ja kestävämpi liikkuminen vähentää liikenteen energiankulutusta. Hyvä liikenteen ja liikkumisen suunnittelu sekä järjestelmien kehittäminen ohjaavat liikkujia ympäristöystävällisempiin kulkuvälineisiin, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Viisaampi liikkuminen tehostaa myös infran käyttöä ja kuluttaa sitä vähemmän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Liikenteen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 21 %. Vaikka sähköautot tulevatkin pienentämään osuutta, tulee sähköautojen yleistyminen ottamaan aikaa. Sähköautot eivät myöskään ratkaise yksityisautoilun aiheuttamia ruuhkia kaupungeissa. Liikennejärjestelmän käyttöä on tehostettava ja kaupungeissa palveluiden ja järjestelmien kehittäminen tarjoaa siihen realistisen mahdollisuuden. Viisaampi liikkuminen myös siirtyy sukupolvelta toiselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
Vaikutukset luontoon ja ympäristöön syntyvät luonnonvarojen käytön tehostumisen ja ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Noin puolet terveydelle haitallisista häkä-, hiilivety- ja typenoksidipäästöistä syntyy liikenteestä. Toimet henkilöautoilun vähentämiseksi kaupunkitilassa kohdistuvat hyvin tehokkaasti terveydelle haitallisiin päästöihin. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöt pienenevät viisaamman liikkumisen myötä (ks. ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2020 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Jätehuolto tai materiaalien uusiokäyttö eivät sisälly hankkeen teemoihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Hanke parantaa liikkumisen energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Hanke ei suoraan vaikuta energialähteiden valintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Kuopion kaupunkiseudun yrityksillä on mahdollisuus osallistua joukkoliikenteen, pyöräilyn ja pysäköinnin asiakaslähtöisten informaatiopalveluiden kehittämiseen. Lisäksi avoimen dataan perustuva viisaan liikkumisen informaatioalusta toimii kehittämispaikkana uusille innovatiivisille informaatio- ja maksupalveluille, joiden kautta seudun yrityksillä on mahdollisuus kehittää helposti muuallekin monistettavaa teknologista osaamista. Seudun yritykset voivat tarjota informaatiota asiakkailleen esimerkiksi kauppojen ja yritysten auloissa. Suosimalla kestäviä liikkumismuotoja yritys voi profiloitua ympäristövastuullisena ja luonnonvaroista huolta kantavana yrityksenä. Tänä päivänä asialla on yhä kasvava merkitys kilpailtaessa avainhenkilöistä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kuopion seudulla toimiva yritys on luonteva yhteistyökumppani vastaamaan kaupunkipyöräjärjestelmän huollosta ja ylläpidosta. Samalla yrityksen olisi mahdollista laajentaa palvelua esimerkiksi pyöräkeskuksen ylläpitoon, jossa tarjotaan pyöräilijöille erilaisia pyörän huoltoon liittyviä palveluita. Kaupunkipyöräjärjestelmän myötä Kuopion turisti- ja palvelukohteet ovat helpommin tavoitettavissa pyöräilykauden aikana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut koostuvat valtaosin monistettavasta teknologia- ja palveluosaamisesta, jonka hyödyntämismahdollisuudet ovat globaalit.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Hanke kokonaisuudessaan tähtää viisaan liikkumisen edistämiseen. Tavoitteena on, että Kuopion kaupunkiseudulla on toimiva, turvallinen, innovatiivinen, vähäpäästöinen ja terveyttä edistävä viisas liikkumisjärjestelmä, jota on helppo ja mukava käyttää. Viisaampi liikkuminen säästää luonnonvarojen lisäksi resursseja sekä yhteiskunnan että yksilön osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Viisas liikkuminen koostuu lyhyillä matkoilla nykyistä enemmän lihasvoimalla liikkumisesta. On arvioitu, että liikkumattomuus on suurimpia terveyttä tuhoavia tekijöitä länsimaissa. Esimerkiksi Joensuun kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisessa arvioinnissa 10 %:n kävelyn ja pyöräilyn kasvulla arvioitiin saavutettavan noin 60 M€ terveyshyödyt vuoteen 2030 mennessä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin tunnistettuihin käyttäytymisprofiileihin. Lisäksi toimenpiteiden asiakaslähtöisellä toteutuksella mahdollistetaan yritysten ja asiakkaiden osallistuminen. Hanke ei heikennä kenenkään liikkumismahdollisuuksia, vaan päinvastoin parantaa kuntalaisten tasa-arvoa, kun edellytykset liikkumiseen ilman omaa autoa paranevat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettu olevan erityisiä vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 6 6
Hanke lisää viisaiden kulkumuotojen näkyvyyttä katutilassa ja voi johtaa viisaan liikkumisen kampanjointiin. Kampanjointi elävöittää elinympäristöä ja luo mahdollisuuksia liittää tapahtumiin myös oheistoimintaa. Liikkuminen on olennainen osa kaupunkiseutua.
Ympäristöosaaminen 8 8
Yksi hankkeen merkittävä teema on viisaamman liikkumisen tietoisuuden lisääminen ja valintojen jalkauttaminen käytännön tasolle.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-