|
|
|
Hankekoodi: A71914
Hankkeen nimi: Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.5.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: Paavo Havaksen tie 3
Puhelinnumero: 0295 251 000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.syke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hadzic Mirkka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirkka.hadzic(at)ymparisto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295251829
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen suurin yksittäinen ympäristöongelma ovat koko rannikollamme ja osittain myös sisämaassa sijaitsevat happamat sulfaattimaat. Edellä mainittujen rikkipitoisia maa-aineksia hapettuu maankäytön (erilaisen kuivatuksen) johdosta, joka taas aiheuttaa vesiemme vakavaa happamoitumista ja vaarallisten metallien määrien lisääntymistä vesistöissä. Osa turvetuotantoalueista sijaitsee happamien sulfaattimaiden päällä. Tällä hetkellä ei ole käytössä tehokkaita käytännön mittakaavassa toimiviksi todennettuja menetelmiä, joilla turvetuotannon happamia ja metallipitoisia vesiä voitaisiin käsitellä. Ei ole myöskään vakiintuneita käytäntöjä happamuuden synnyn estämiseksi sulfaattimailla sijaitseville turvetuotantoalueille. Tässä projektissa pyritään mm. kehittämään erilaisia toimintatapoja happaman valumaveden syntymisen estämiseksi turvetuotannossa sekä kehittämään malli, joka ennustaa happamuuspiikkien esiintymistä valuma-aluetasolla. Kehitetään ja testataan myös menetelmiä, joilla jo syntyneitä happamuusongelmia voidaan täydessä mittakaavassa hallita. Hankkeessa pyritään myös luomaan yhtenäinen ohjeistus sulfaattimaaongelman laajuuden määrittämiseksi turvetuotannon lupaprosessin yhteydessä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat turvetuottajat, viranomaiset ja useat eri alojen yritykset, jotka voivat saada hankkeen avulla uutta liiketoimintaa tai kustannushyötyjä kiertotalouden avulla (esim. sopivien sivujakeiden tuottajat ja jalostajat).
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki sulfaattimaa-alueilla tai niiden läheisyydessä asuvat ihmiset ja sekä alueiden eri toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 405 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 405 000
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ylivieska, Siikalatva, Kalajoki, Oulu, Nivala, Pyhäntä, Liminka, Haapavesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hankkeessa kokeillaan paperiteollisuuden sivujakeiden käyttöä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien estämiseksi ja korjaamiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän rankkasateita, jolloin happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ilmiöt äärevöityvät. Ilmastonmuutonnäkökulma otetaan huomioon ratkaisuja kehitettäessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 5 |
| Hankkeessa testattavat menetelmät ja luotavat toimintatavat vaikuttavat suoraan ja välillisesti vastaanottavien vesien tilaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 5 |
| Hankkeessa saadaan lisää tietoa happamien sulfaattimaiden käyttäytymisestä turvemailla ja pyritään kehittämään menetelmiä ja toimintatapoja vedenlaadun huonontumisen estämiseksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Hankkeessa ei toimita Natura2000 alueilla, mutta hankkeessa saavutettavilla tuloksilla odotetaan olevan vaikutuksia myös Natura 2000 alueiden sulfaattimaiden aiheuttamiin ongelmiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Hankkeessa kokeillaan mm. paperiteollisuuden sivujakeiden käyttöä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien estämiseksi ja korjaamiseksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei odoteta olevan vaikutuksia uusiutuvan energianlähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeella tuetaan paikallisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittämällä toimintaa tukevia ratkaisuja ja ottamalla käyttöön paikallisen elinkeinon sivujakeita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 3 |
| Hanke edistää hyvinvointia välillisesti parantamalla edellytyksiä vesienkäsittelyn toiminnalle ja sitä kautta luonnon hyvälle tilalle, jolloin virkistysarvot kasvavat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tasa-arvon kannalta neutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeen yksi tavoitte on ympäristöosaamisen ja tietoisuuden lisääminen happamien sulfaattimaiden aiheuttamien riskien minimoimiseksi. | ||
SulfaII –hankkeessa tuotettiin keinoja sulfaattimaaongelman käsittelyyn viranomaisten ja turvetuottajien toiminnan tueksi. Hankkeen tavoitteena oli: 1) kehittää malli, joka ennustaa happamuuspiikkien esiintymistä valuma-aluetasolla, 2) kehittää toimintatapoja happaman valumaveden syntymisen ehkäisemiseksi turvetuotannossa, 3) kehittää ja testata menetelmiä, joilla voitaisiin hallita jo syntyneitä happamuusongelmia ja 4) luoda yhtenäinen ohjeistus sulfaattimaaongelman laajuuden määrittämiseksi turvetuotannon lupaprosessin yhteydessä.
Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien happamuusongelmien arvioimiseksi Suomen ympäristökeskuksen VEMALA -työkaluun kehitettiin malli sulfaatin kulkeutumisesta ja sen vaikutuksesta pH-arvoon järvi- ja uomaverkostossa. Mallinkehityksen tueksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla pilottivaluma-alueella suoritettiin vedenlaadun seurantaa ja tarkennettu sulfaattimaakartoitus. Turvetuotantoalueiden happamuuden syntymekanismia tarkennettiin olemassa olevaa aineistoa hyödyntäen, ojareunuksiin kohdistuvalla maanäytteenotolla ja hapettumiskokein laboratorio-olosuhteissa. Tulosten perusteella turvetuotannon aikana hapettumista tapahtuu vain pienillä rajatuilla alueilla ojien reunavyöhykkeillä. Jo muutaman kymmen sentin yhtenäisen turvekerroksen havaittiin suojaavan sen alla olevaa mineraalimaata merkittävästi hapettumiselta. Maankuivatuksen tehostaminen jälkikäyttövaiheessa voi kuitenkin aiheuttaa merkittävää hapanta vesistökuormitusta, ja riskit tulisi aina tiedostaa toimittaessa happamien sulfaattimaiden vaikutuspiirissä. Neutralointimateriaaleja ja -menetelmiä testattiin hankkeessa sekä laboratoriossa että maastossa pilot- ja täyden mittakaavan kokeina. Täyden mittakaavan kokeina testattiin ojien vuoraamista paperitehtaan sivulietteellä OPA-sakalla sekä niin kutsuttua neutralointikaivoa, jossa neutralointimateriaalina oli granuloitu kalsiumhydroksidi. Hankkeessa julkaistiin myös opas happamien sulfaattimaiden kartoittamiseen turvetuotantoalueilla.