Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71925

Hankkeen nimi: 6Aika: YSI Yliopistosairaalat innovaatioalustana

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turku Science Park Oy Ab

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2322323-1

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3-5 A

Puhelinnumero: 0505774812

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkusciencepark.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janne Lahtiranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija, terveysteknologia

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.lahtiranta(at)turkubusinessregion.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400789984

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSSHP), 0828255-9
Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PPSHP), 0679480-9
Turun yliopisto, 0245896-3
Oulun yliopisto, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yksi terveysalan innovaatiotoiminnan esteistä Suomessa on toimijoiden moninaisuus ja hajanaisuus. Tämän pirstaleisuuden seurauksena Suomessa, toisin kuin monissa muissa maissa, terveysinvestoinnit eivät ole tuottaneet niiltä odotettua taloudellista lisäarvoa. Toimialalla on keskitytty perustehtäviin (hoitoon, koulutukseen ja tutkimukseen) ja innovaatiokulttuuri on ollut näihin päiviin asti melko vieras käsite. Kuitenkin eri sidosryhmien, kuten henkilökunnan, potilaiden ja omaisten, toimesta syntyy jatkuvasti kehittämiskelpoisia ajatuksia uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen pohjaksi.
Terveysalan innovaatioiden löytämiseksi ja kanavoimiseksi eteenpäin mm. uudeksi liiketoiminnaksi ja uusiksi toimintatavoiksi tehdään jo useissa maissa. Pohjoismaisina esimerkkeinä tästä voidaan mainita Tanskan Aalborgin sairaalassa toimiva Idé Klinikken ja Ruotsissa useissa eri sairaaloissa toimiva SLL Innovation. Nämä organisaatiot ovat sairaalan sisällä toimivia yksiköitä, jotka kartoittavat innovaatioita, arvioivat niitä ja saattavat soveltuvimmat kaupallistamisen polulle. Pohjoismaiden ulkopuolella vastaavaa toimintaa on mm. Kaiser Permanenten Garfield Innovation Center -yksikössä Yhdysvalloissa, jossa toteutetaan satoja innovaatiotoimintaan keskittyviä projekteja vuosittain.
Suomessa terveysalan innovaatiotoiminnan haasteiden ratkaisemiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö laati keväällä 2014 kasvustrategian, jossa kuvataan keskeisiä toimenpiteitä, joiden avulla terveysalan innovaatiotoiminta saadaan nykyistä tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. YSI-hanke toteuttaa strategiassa kuvattuja toimenpiteitä tavoitteinaan terveysalan innovaatiotoiminnan kehittäminen, uusien innovaatioiden löytäminen sekä uuden, innovatiivisen ja kasvuhakuisen liiketoiminnan synnyttäminen.

Yliopistolliset sairaalat ovat Suomen keskeisin erikoissairaanhoidon osaamiskeskittymä. Sairaalat omaavat merkittävän, hyödynnettävissä olevan potentiaalin toimia 6AIKA-kaupunkien avoimina tutkimus- ja innovaatioekosysteemeinä. Hankkeessa muodostetaan kaksi alueelliset erityispiirteet huomioivaa ekosysteemiä yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Ekosysteemit valjastetaan terveysalan innovaatioiden löytämiseen ja jalostamiseen kahdella, toisiaan täydentävällä tavalla.
Turussa keskitytään toiminnasta kumpuavaan, reaktiiviseen innovaatioiden löytämiseen. Hankkeessa kartoitetaan innovaatioita valikoiduista toimintayksiköistä ja löydetyt innovaatiot tuodaan toimialasta kiinnostuneiden yritysten käyttöön uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Innovaatioiden kartoitus perustuu muodolliseen menetelmään, joka kehitetään hankkeessa. Alueelliset ja kansalliset erityispiirteet huomioivan menetelmän kehityksessä otetaan huomioon kansainvälisesti jo käytössä olevat menetelmät (esim. Stanford Biodesign Process) ja parhaat käytännöt.
Vastavuoroisesti Oulussa keskitytään kehitykseen tähtäävään, proaktiiviseen innovaatioiden yhteiskehittämiseen. Hankkeessa osallistetaan eri sidosryhmiä, kuten yritysten tuote- ja palvelukehittäjiä, potilaita ja sairaalan henkilökuntaa uudenlaisten tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien kehittämiseen. Tämänkin lähestymistavan ytimessä on uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja uudenlaisten markkinoiden löytäminen.

YSI-hankkeen tuloksena terveysalan innovaatiotoiminta kehittyy synnyttäen uutta, innovatiivista ja kasvuhakuista liiketoimintaa. Hankkeessa syntyy myös kaksi käytännössä testattua mallia terveysalan innovaatiotoiminnan kehittämiseksi: 1) sairaalan operatiivisesta toiminnasta kumpuavien innovaatioiden kartoitustapa, joka voidaan monistaa muihin sairaalakeskittymiin ja -tyyppeihin (esim. terveyskeskussairaalat ja yksityiset sairaalat), ja 2) monistettavissa oleva tapa kehittää terveysalan innovaatioita yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Hankkeen välillisiä tuloksia ovat myös ns. ”arjen innovaatiot” eli oivallukset, joita hyödyntämällä sairaaloiden päivittäistä operatiivista toimintaa tehostetaan, laatua parannetaan ja saavutetaan säästöjä.


4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

YSI-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Hanke keskittyy terveysalan innovaatioiden löytämiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Keskeisenä kanavana tälle hankkeessa ovat erilaiset kehittäjäyhteisöt ja -ympäristöt, kuten OuluHealth Labs ja SparkUp, joiden asiakaskunta koostuu pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Koska innovaatioiden etsintä keskittyy hankkeessa terveysalaan, kuuluvat hankkeen aikana valittavat terveyspalveluksiköt ja toimialan tutkimuslaitokset niin ikään hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin.

OuluHealth Labs on kansainvälisesti ainutlaatuinen terveysalan tuotteiden ja toimintamallien testaus- ja kehittämisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuden testata innovaatioita ja tuotteita koko palveluketjussa ihmisten kotoa terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. OuluHealth Labsin asiakkaita ovat hyvinvointialan yritykset ja palveluiden tuottajat. OuluHealth Labs ympäristöön kuuluu kolme toimijaa: Oulu CityLab, Oamk SimLab ja OYS TestLab. YSI -hankkeessa Oulun innovaatioalustana toimii OYS TestLab, joka sijaitsee Oulun yliopistollisessa sairaalassa. OYS TestLab on kehittämis- ja testausympäristö, jossa yritykset voivat testata ja kehittää tuotteitaan ja ideoitaan aidossa sairaalaympäristössä aitojen käyttäjien kanssa. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käyttää laboratoriota omien prosessiensa kehittämiseen sekä Tulevaisuuden sairaala -ohjelman rakennushankkeiden mallintamiseen ja simulointiin. Laboratoriossa on 300 neliötä kahdessa kerroksessa, 3D-virtuaalitila sekä valmius testata 5G-verkkoa. Avoimiin tiloihin voidaan rakentaa testauskäyttöön sairaalan erilaisia yksiköitä: leikkaussali, poliklinikka, vuodeosasto, valvomo, odotustila jne.

SparkUp on yhteisöllinen startup-toiminnan keskus ja tuo samaan tilaan Varsinais-Suomen startup-toimijat ja toiminnan. SparkUpin uudet tilat avautuivat marraskuussa 2015 ja saman katon alle muuttivat niin opiskelijavetoinen yrittäjäyhteisö Boost Turku, luovien alojen yrityshautomo Creve, eri koulutuasteilla yrittäjyyskursseja vetävä Nuori Yrittäjyys ry sekä osa Turku Science Park Oy:n palveluista aloittaville yrityksille. SparkUp on tapahtuman ja toiminnan tila sekä konsepti, jossa saa tukea ja ohjausta idean kehittelyyn StartingUp-työpajoissa, jossa ideat ja ihmiset törmäävät TeamingUp-työpajoissa ja jonka BusinessUp-kiihdytysohjelmassa pääsee teroittamaan yrityksen liikeidean kasvukiitoon. SparkUp on Turku Science Park Oy:n isännöimä ja ensimmäisen puolen vuoden aikana SparkUpissa on ollut jo yli 300 tapahtumaa, työpajaa ja koulutusta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Koska innovaatioita etsitään reaktiivisesti sairaalan operatiivisesta toiminnasta (Turku) tai valikoidun yksikön erityisalaan liittyen proaktiivisesti operatiivisen toiminnan ulkopuolelta (Oulu), ovat potilaat ja heidän omaisensa osa hankkeen välillisiä kohderyhmiä. Erityisalasta riippuen, välillisiä kohderyhmiä ovat myös erilaiset potilasjärjestöt (3. sektori), joiden rooli sairauksiin liittyvässä tiedotuksessa ja yhteisöllisessä toiminnassa on usein keskeinen. Esimerkkinä tästä voidaan antaa sydänpotilaat, joiden tiedotusta ja edunvalvontaa tukee Sydänliitto (Turussa Varsinais-Suomen Sydänpiiri). Muita välillisiä kohderyhmiä ovat toimialaan liittyvää opetusta tarjoavat tahot ja erilaiset välittäjäorganisaatiot, kuten Turku Science Park Oy ja BusinessOulu.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 479 943

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 412 925

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 716 334

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 616 307

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Turun, Oulun

Kunnat: Turku, Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty analyysiä ja toimintaympäristön arviointia sukupuolinäkökulmasta. Taustatietona on käytetty netissä saatavia tilastoja ja mm. www.minna.fi -sivustojen julkaisuja, joiden mukaan miehiä on yrittäjinä noin kaksi kertaa enemmän kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen toiminta suuntautuu yrittäjyyden ja liiketoiminnan lisäämiseen erityisesti sairaalaympäristössä syntyvien innovaatioiden pohjalta. Sairaalaympäristöt ovat naisvaltaisia aloja ja näin päästään aktivoimaan erityisesti naisyrittäjyyttä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan myös hankkeen aikaisissa tapahtumissa ja työpajoissa, joihin pyritään tuomaan tasapuolisesti puhujia ja asiantuntijoita kummastakin sukupuolesta. Näkökulma huomioidaan sekä sitä seurataan ja raportoidaan hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, on sukupuolinäkökulma otettu huomioon hankkeen valmistelussa sekä projektin aikaisen toiminnan suunnittelussa. Tämä näkökulma huomioidaan sekä sitä seurataan ja raportoidaan hankkeen aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hanke edistää luonnonvarojen kestävyyden periaatteita aktivoimalla sairaalasyntyisten innovaatioiden kehittämistä tuotteiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Sairaalaympäristössä ekologinen toiminta ilmenee mm. digitalisaation lisääntymisenä, toimivana ja turvallisena hoitoympäristönä sekä käyttö- ja materiaalikustannusten vähenemisenä. Hankkeessa edistetään sairaaloiden yhteistyötä yritysten kanssa, mikä mahdollistaa myös ekologisen tuotteiden kehitysprojektien lisääntymisen. Innovatiivisen toiminnan tuloksena löydetään myös uusia toimintatapoja, jotka tukevat kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Hanke edistää ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä tukemalla uusien innovaatioiden syntyä ja kehittämistä uudeksi liiketoiminnaksi. Myös sairaalaympäristöstä kumpuavat innovaatiot mahdollistavat cleantech- tyyppisten liikeideoiden synnyn tai kehitysyhteistyön yritysten kanssa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminnalla ei ole suoraan vaikutusta kasvillisuuden ja eliöiden hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Hanke tähtää kuitenkin monipuoliseen yrittäjyyteen ja myös sairaalasyntyisten innovaatioiden joukossa voi olla ympäristön säilymiseen positiivisesti vaikuttavia tuote- ja liiketoimintaideoita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Hankkeella on uuden yrittäjyyden ja liiketoiminnan kautta mahdollisuus vaikuttaa ympäristöä säästävien ja ilman puhtautta edistävien ratkaisujen kehittymisessä. Ekologisesti ja hiilineutraalisti toimiva sairaala on tänä päivänä tärkeä seikka kehittämis- ja rakentamishankkeissa ja tällöin myös sairaalahenkilöstön innovaatiot voivat johtaa kehityskelpoisiin ratkaisuihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät ole suoraan hankkeen toiminnan kohteena, mutta syntyvä liiketoiminta voi vaikuttaa välillisesti kohteiden hyvinvointiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Hankkeessa kehitettävän toimintamallin tarkoitus on aktivoida sairaalaympäristöä ottamaan uudet ideat ja innovaatiot käyttöön myös resurssitehokkaiden ja ympäristöystävällisten toimintatapojen lisäämiseksi. Hanke edistää sairaaloita toimimaan myös testausympäristönä, jolloin innovatiivisten, ympäristöystävällisten tuotteiden käyttöönotto nopeutuu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Hankkeen aktiviteetit eivät suoraan kohdistu energian käytön muotoihin. Hanke voi edistää välillisesti uusiutuvan energialähteiden käyttöä luomalla sairaalaympäristöön innovatiivisen toimintamallin uusien asioiden testaamiseen sekä käyttöönottoon etenkin kehittämis- ja rakentamishankkeissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hankkeen tuloksena syntyvä toimintamalli luo edellytykset monialaisten yritysaihioiden ja uusien tuote- ja palveluideoiden kehittymiselle uudeksi kasvukykyiseksi liiketoiminnaksi. Samalla rakennetaan paikallisten yrityshautomoiden ja -kiihdytysohjelmien sekä yritysten yhteistyötä sairaalasyntyisten innovaatioiden saattamiseksi kansainväliseksi yritystoiminnaksi ja alueen älykkään erikoistumisen tueksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Sairaalaympäristöstä kumpuavat innovaatiot ja yritysten kanssa tehtävät yhteistyöprojektit kohdistuvat osaltaan palveluihin ja aineettomiin tuotteisiin. Etenkin digitalisaatio tuo uudenlaisia applikaatioita ja palvelumuotoja tehostamaan laadukasta ja resurssitehokasta hoitoa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hanke edistää osaltaan logistiikkaan liittyvien ratkaisujen kehittymistä. Sairaala on vilkas logistinen keskus ja sen ympäristössä on paljon liikennettä. Toiminnan kehittämisessä innovatiiviset ratkaisut ja palvelut ovat tärkeitä ja myös henkilöstön innovaatiot ovat keskeisessä asemassa näitä asioita edistettäessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hanke tukee erityisesti terveysteknologian tuotteiden ja palvelujen kehitystä. Nämä tuotteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpidossa. Vaikka innovaatiot ovat sairaalasyntyisiä, on todennäköistä, että niiden soveltuvuutta voidaan hyödyntää myös itsehoidossa ja vanhusten kotiasumisen edistämisessä.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Sairaalaympäristö on naisvaltaista alaa ja hankkeen puitteissa luotava innovaatioiden toimintamalli luo naisille mahdollisuuden osallistua enemmän tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen. Hankkeessa toteutetaan tasa-arvoa myös painottamalla henkilön asiatuntijuutta ja pätevyyttä, kun tapahtumia, työpajoja ja projektiohjausta toteutetaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Hankkeessa toteutetaan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Sairaalassa työskentelevät henkilöt ovat yleensä hyvin koulutettuja ja toimintamalli hyödyttää kaikkia syntyneitä ideoita. Innovaatiot käsitellään ja saatetaan eteenpäin hyödynnettäväksi tasavertaisina niiden esittäjän taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeen toiminta ei kohdistu aktiivisesti kulttuuriympäristöön, mutta saattaa liittyä syntyvään liiketoimintaan.
Ympäristöosaaminen 3 5
Hankkeessa kehitettävän toimintamallin puitteissa lisätään sairaalasyntyisten innovaatioiden etsintää ja hyödyntämistä. Näiden ideoiden joukossa voi olla myös cleantech -tyyppisiä aihioita, koska sairaalat joutuvat miettimään osaltaan resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja kehittäessään toimintaansa ja suunnitellessaan uudisrakentamista. Hanke edistää myös sairaaloiden toimimista testausympäristönä, jolloin uudet ympäristöystävälliset tuotteet saadaan nopeammin käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yliopistosairaalat innovaatioalustana (YSI) -hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla voidaan synnyttää uutta, innovatiivista ja kasvuhakuista liiketoimintaa terveysalalle. Tämän mahdollistamiseksi hankkeessa kehitettiin kansallisesti monistettavissa oleva toimintamalli, jonka avulla erikoissairaanhoidon tarpeita vastaavat innovaatiot kyetään löytämään, arvioimaan ja saattamaan uuden liiketoiminnan syötteiksi yhteiskehittämisen keinoin.

Toimintamallin lähtökohtina olivat joko a) sairaalan operatiivisesta toiminnasta, tai b) sairaanhoitopiirien strategisista linjauksista esille nousevat kehitystarpeet. Turku keskittyi YSI-hankkeessa ensiksi mainittuun lähestymistapaan (bottom-up), Oulu jälkimmäiseen (top-down).

Turussa arvioitiin toimintamallia varten sairaalan päivittäiseen toimintaan liittyviä tarpeita ja tunnistettiin niistä liiketoimintapotentiaalia sisältävät tarpeet, jotka tarjottiin yrityksille ratkaistaviksi. Oulussa keskityttiin rakentamaan yhteiskehittämisen mallia sidosryhmien välistä yhteistyötä varten. Toimintamallia testattiin käytännössä Turussa ja Oulussa em. näkökulmat huomioiden.

Hankkeessa luotu ja käytännössä testattu malli synnytti uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä, joka jatkui hankkeen päätymisen jälkeen osana kansallisia ja kansainvälisiä aloitteita. Jo toteutuksensa aikana YSI-hanke nivoutui kiinteäksi osaksi mm. kansallista terveysalan testialusta-toimintaa, kliinistä yrittäjyyttä edistäviä aloitteita, sekä yleisempää terveysalan innovaatiotoimintaa.

Uraauurtava hanke loi terveysalan innovaatiotoiminnalle kestävän pohjan, jonka varaan useat hankkeen jälkeen käynnistyvät innovaatiotoimintaa kehittävät aloitteet ovat rakentuneet. Hankkeen tulokset ovat jääneet elämään osana hankkeeseen osallistuneiden sairaanhoitopiirien päivittäistä innovaatiotoimintaa, josta ne ovat levinneet muihin sairaanhoitopiireihin mm. osana Sosiaali- ja terveysministeriön Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen innovaatiotalon toimintaa.