Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71926

Hankkeen nimi: Nastolan energiaekosysteemi ja teolliset symbioosit - NETS

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03-82818

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: LAHTI

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Margit Anttila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: margit.anttila(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447081466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAUSTA
Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Vähähiilisyyttä voidaan edistää mm. lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantamalla yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta. Lisäksi esimerkiksi alueelliset teolliset symbioosit ovat yksi keino edistää yhteiskunnan vähähiilisyyttä.

TAVOITE
Hankkeen tavoite on edistää yritysten energia- ja materiaalisäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa on tavoitteena löytää menetelmiä ja ratkaisuja, jotka edistävät yritysten energian- ja materiaalinsäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ja laatia näistä kuvaus, mikä on laajasti muidenkin yritysten käytettävissä. Hankkeen tavoitteena on luoda Kouvolantien varressa olevien nastolalaisten teollisuuslaitosten ja yritysten välille energian käyttöön liittyvä alueellinen energiaekosysteemi ja teollinen symbioosi, ja kuvata näihin liittyvistä reunaehdot, verkostot ja yhteistyömahdollisuudet. Luotua alueellista energiaekosysteemiä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muiden vastaavien systeemien kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa käyttäjälähtöistä ja helposti ymmärrettävää tietoa vähähiilisyyden edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

TOIMENPITEET
Toimenpiteinä hankkeessa kartoitetaan mukana olevien yritysten energiakatselmointien tulokset ja tarvittaessa yritykselle tehdään eri vuodenaikoina uudet katselmoinnit. Näin saadaan yrityskohtaiset sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot ja näiden säästökohteet sekä tiedot uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista. Hankkeessa pilotoidaan myös yritysten materiaalikatselmointia. Hankkeen toimenpiteenä kehitetään alueellinen teollinen symbioosi, jossa esimerkiksi toisen yrityksen hukkalämpöä voidaan hyödyntää toisessa kohteessa. Lisäksi tarkastellaan keskitettyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä alueella ja mahdollisuutta muodostaa alueellinen energiaekosysteemi. Selvitystyö vaatii yhteistyössä mukana olevilta yrityksiltä yhteistä näkemystä ja tahtotilaa. Katselmointien perusteella hankitun tiedon käsittely vaatii monen eri asian samanaikaista optimointia ja erilaisia skenaariotarkasteluja. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa käytetään systeemiorientoitunutta muotoilua, joka mahdollistaa energiaekosysteemissä tarvittavan verkoston muodostamisen. Lisäksi toimenpiteissä käytetään informaatiomuotoilua, joka puolestaan mahdollistaa, että tulokset ovat visuaalisesti havainnollisessa muodossa ja saavuttaa laajasti eri kohderyhmät.

TULOKSET
Hankkeen tulokset edistävät yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta sekä yhteiskunnan vähähiilisyyttä. Yritykset saavat tuloksina tietoa myös uusista resursseja säästävistä teknologioista ja uusiutuvien energian käytön mahdollisuuksista. Hankkeen tuloksena laaditaan julkaisu, jossa esitetään yritysten sähkön, lämmön, veden ja materiaalien säästömahdollisuuksia (ml. toimintatavat ja uudet teknologiat) ja uusiutuvan energian hyötykäyttömahdollisuuksia.
Hankkeesta saadaan tuloksena kuvaus alueellisesta energiaekosysteemistä ja teollisesta symbioosista, jotka edistävät alueellista materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä. Energiaekosysteemi sisältää kuvaukset alueellisesta verkostosta ja yhteistyömuodoista. Muodostunut verkosto mahdollistaa yrityksille esimerkiksi keskitetyn investoinnin uusiutuviin energiaratkaisuihin ja edistää alueellista energiaomavaraisuutta. Katselmointien tuloksista ja alueellisesta teollisesta symbioosista laaditaan kuluttajalähtöiset visuaaliset kuvaukset. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden teollisuusalueiden energiaekosysteemien suunnittelun tueksi ja teollisten symbioosien toteuttamiseksi. Tuloksena saadaan kolme tieteellistä julkaisua ja verkkopohjainen sovellus energia- ja materiaalivirtojen hyödyntämisestä sekä teollisesta symbioosista.
Hankkeen tulokset saavuttavat laajasti eri kohderyhmät, profiloi alueen kansallisen tason resurssitehokkuuden osaajaksi ja antavat pidemmällä aikavälillä erinomaiset referenssit alueelle esimerkiksi hakea kansainvälistä rahoitusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Nastolan energiasäätiön kanssa.
Hankkeeseen sitoutuneet yritykset ovat Villähteen leipä Oy, Varikon kiinteistöt Oy, Novart Oy, Levypyörä Oy, Raute Oyj ja Wipak Oy. Näiden yritysten kanssa on laadittu yritysyhteistyösopimukset, jotka viimeistellään helmi-maaliskuussa 2016. Lisäksi mukaan tavoitellaan muita Nastolan Kouvolantien yrityksiä, jotka täydentävät yhtenäisen teollisen symbioosin muodostamista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset, jotka ovat kiinnostuneita teollisten symbioosien mahdollisuuksista sekä energia- että materiaalivirtojen suhteen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 793

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 012

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 312 850

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 296 279

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen mukaan lähtevät yritykset edustavat toimialaltaan pääosin teollisuutta, joka on perinteisesti miesvaltainen ala. Yhteistyöyritykset ovat kuitenkin toimintakentiltään hyvin erilaisia eikä tilastoihin perustuva analyysi ole kovin käyttökelpoinen sukupuolinäkökulman kannalta. Sukupulivaikutusten arviointi on tehty Suvauskoneella ja siinä on tehty oletuksia sukupuolijakauman suhteen siten, että jakauma on selvästi miesvaltainen. Huolimatta tästä analyysin tulos on, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tuloksien kannalta sukupuolinäkökulmalla ei ole keskeisessä roolissa. On kuitenkin havaittu, että naisten ja miesten välillä on eroa miten esim. energiatehokkuustoimiin suhtaudutaan. Miehiä voi kiinnostaa enemmän tekniset ratkaisut, kun taas naiset ovat valmiimpia muuttamaan omia tottumuksiaan ja käyttäytymistään. Yrityksissä miehet olisivat täten kiinnostuneempia teknisten ratkaisujen kautta hakemaan säästöjä, kun taas naiset ovat valmiimpia toteuttamaan energiasäästöjä työtehtäviin tai toimintatapoihin kohdistuvilla muutoksilla. Molemmat lähestymistavat ovat hankkeen kannalta yhtä arvokkaita ja toisaalta yrityksen kannalta perinteisesti naisten lähestymistapa voi olla selvästi kustannustehokkaampaa. Nämä seikat tulevat todennäköisesti näkymään myös hankkeen tuloksina syntyvien katselmusten ja niiden visualisointien kautta. Yrityksiä kannustetaan tarkastelemaan omia energia- ja materiaalitehokkuustoimiaan sekä toimintatapojen muutosten että mahdollisten investointien kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa päätarkoitus on osoittaa yrityksille kustannustehokkaita energiatehokkuustoimia, jotka voidaan visualisoida havainnolliseen muotoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeen avulla yritysten toimintamalleista pyritään löytämään kohteita, joita muuttamalla voidaan vähentää energiankulutusta, joko suoraan tai välillisesti. Tärkeää on myös löytää alueellisesti järkeviä tapoja yhteistyön lisäämiseen niin, että kokonaiskulutus tuotettua yksikköä kohti vähenee. Yrityksille pyritään myös löytämään ratkaisuja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Hankkeen välilliset vaikutukset ovat suuremmat, koska energia- ja materiaalitehokkuustoimiin kohdistuvat investoinnit tapahtuvat pääosin hankkeen päättymisen jälkeen mm. alueellisen teollisen symbioosin seurauksena.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Energiankulutuksen tehostaminen ja oma energiantuotanto parantaa alueen valmiutta vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankkeessa havaitut energiatehokkuuden tehostamismahdollisuudet ja uusiutuvan energian paikallisen tuotannon vaikutukset elinympäristöön oletetaan olevan positiivisia. Nykyisellä toimintamallilla energiantuotanto- ja raaka-aineiden hankintaketjut omaavat suuremman biodiversiteettiin kohdistuvan riskivaikutuksen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Vaikutukset pinta ja pohjavesiin ovat vähäiset, mutta toisaalta perinteisten energiantuotantoketjujen käytön vähentämisellä voidaan välttää niiden negatiivisia vesistövaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kohdealueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelman kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Hankkeen keskeisenä teemana on energia- ja materiaalitehokkuus. Energiankulutusta tehostamalla voidaan vähentää myös polttoaineiden kulutusta. Suuri osa uusiutuvaa energiaa paikallisesti tuottavista teknologioista, kuten aurinkovoima ja maalämpö tuottavat vain pieniä jätemääriä. Sen sijaan perinteiset polttolaitokset tuottavat paljon jätettä esimerkiksi tuhkan muodossa. Lisäksi polttoaineiden kuljetustarve vähenee, kun siirrytään paikallisesti tuotettavaan uusiutuvaan energiaan ja tuotantopaikkojen toimintamalleja tehostetaan kulutuksen vähentämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 6
Hankkeessa tullaan selvittämään uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuuksia sekä yrityskohtaisesti että alueellisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Paikallinen energiantuotanto saattaa tukea alueellisesti työpaikkojen syntymistä erityisesti laitevalmistajille ja urakoitsijoille. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto tarvitsee myös vahvan palveluverkoston, joka edistää paikallista yritystoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Hankkeessa yritykset saavat energiavirroistaan visuaaliset kuvaukset, joita hyödynnetään päätöksenteon tukena.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Yritykset voivat muuttaa toimintatapoja välittömästi. Hankkeessa yritysten toimintaa tarkastellaan monipuolisesti energiatehokkuuden näkökulmasta. Joitakin toimintatavoissa havaittuja epäkohtia voidaan muuttaa pienillä muutoksilla. Suuremmat rakenteelliset muutokset yritys voi tehdä parhaaksi katsomallaan aikataululla mm. investoimalla energiatehokkuutta parantavan teknologian käyttöönottoon.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 3
Voi lisätä hyvinvointia uusien työpaikkojen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Tasa-arvon pohtiminen hankkeen yhteydessä lisää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hankkeessa edistetään vähähiilisyyttä yrityksissä, joka voidaan nähdä yhteiskunnallisen ja kulttuurisesti yhdenvertaisuuden kannalta positiivisena asiana. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna yrityksien on mahdollista yhdenvertaisesti tarkastella omia mahdollisuuksiaan tuottaa energiaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Toimintaan ei liity suoraa kulttuuriympäristönäkökulmaa. Toisaalta hankkeessa ollaan luomassa tulevaisuuden teollista kulttuuriympäristöä, jossa paikallinen energiantuotanto ja materiaalivirtojen parempi ymmärtäminen on luonnollinen osa tuotantoympäristöä.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hanke on kaikilta osin ympäristöosaamista lisäävä. Yritysten osaaminen ja tietoisuus ympäristöasioissa lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nastolan energiaekosysteemi ja teolliset symbioosit NETS -Hankkeen tavoitteena oli edistää yritysten energia- ja materiaalisäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa oli tavoitteena löytää menetelmiä ja ratkaisuja, jotka edistävät yritysten energian- ja materiaalinsäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Hankkeen kohteena olivat Nastolassa sijaitsevat seitsemän eri toimialan yritystä. Ne sijaitsevat yhdellä suomen merkittävimmistä teollisuus- ja asuinalueella sijaitsevalla pohjavesialueesta, jonka energiahyödyntämistä hankkeessa selvitettiin. Laskelmien perusteella pohjavesi voisi vastata merkittäviltä osin alueen yritysten lämmitys- ja jäähdytystarpeesta. Hankkeessa yritysten energiankäyttö selvitettiin ja sen perusteella määritettiin hukkaenergian lähteet. Hukkaenergioiden yrityskohtaisella vähentämisellä ja hyödyntämisellä parannetaan pohjavesienergian hyödyntämisen mahdollisuuksia.
Hankkeen tuloksia esiteltiin julkaisuissa, jotka löytyvät listattuna osoitteesta www.lamk.fi/NETS. Yrityksille laadittiin myös informaatiomuotoilulla kuvauksia niiden energiankäytöstä. Hankkeen aikana tehtiin animaatioita, jotka löytyvät LAMKgreen youtube –kanavasta https://www.youtube.com/channel/UC312ecpcaSuFNn35d2g18dw ja Nastolan energiasäätiön www-sivuilta https://www.nastolanenergiasaatio.net/, josta löytyy myös hankkeen aikana tehty aurinkosähkölaskuri, jolla järjestelmän koko voidaan mitoittaa optimaaliseksi.