Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71927

Hankkeen nimi: CleanExport

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: Visamäentie 35 A

Puhelinnumero: (93) 6461

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PALOS MINNA KATRIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutussuunnittelija, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.palos(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 567 7627

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on pilotoida cleantech-alan pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien edistämistä Kanta-Hämeessä. Hankkeen toimenpiteet ovat ympäristö- ja kansainvälistymistyöpajat, yritysten yhteisideointi, maakartoitukset, virtuaaliset messut sekä yritysverkostotyöpajat.

Hankkeen tulokset:
- Osallistuvista yrityksistä syntyy ympäristöalan yritysverkostoja 1-3 kpl hankkeen aikana.
- Hankkeessa tuotetaan maa/kohdealuekartoituksia 4 kpl
- Tarjottavia yhteisiä tuote-/palvelukokonaisuuksia syntyy 1 - 3 kpl.
- Virtuaalimessut -portaali 1 kpl

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on cleantech-alan pk-yritykset Kanta-Hämeen alueella. Yritykset voivat olla jätehuoltoalalta, vesihuollosta, yhdyskuntatekniikan tai uusiutuvan energian alalta tai muita ympäristöalalla toimivia pk-yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke on pilottihanke, välillisesti se palvelee koko Suomen cleantech-toimialan yritysten vientiponnisteluja. Hanke edistää myös tietämyksen lisääntymistä pilotin tuloksista ja työstä, jota hyödynnetään koulutuksessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 350

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 73 945

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 101 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 600

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Tammela, Ypäjä, Loppi, Hämeenlinna, Hausjärvi, Jokioinen, Riihimäki, Janakkala, Hattula, Humppila, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joihin työllistyvät naiset 1

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Jätehuolto-osaamisen vienti Intiaan -taustaselvityksen mukaan pääosa cleantech-alan pk-yritysten johtohenkilöistä tai yrittäjistä on miehiä. Selvityksessä oli mukana noin 200 cleantech-alan pk-yritysta Suomessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huolehditaan, että mukaan saadaan myös naisia. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa myös kohdemaissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta hankkeen taustaselvitysten perusteella osallistujien sukupuolijakaumaan kiinnitetään huomiota ja naisia kannustetaan osallistumaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Toimialana cleantech-ala painottaa kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Yritykset edistävät tuotteillaan ja palveluillaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yhteistuotteilla tai –palveluilla edistetään kiertotaloutta esimerkiksi jätteiden uudelleen käytöllä raaka-aineena.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Kehitettävät yhteistuotteet ja –palvelut vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja ovat korvaavat ilmastonmuutosta aiheuttavia tuotteita ja palveluita. Palveluiden ja osaamisen vienti ei aiheuta päästöjä logistiikasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 6
Kehitettävät tuotteet ja palvelut edistävät luonnon monimuotoisuutta ja korvaavat haitallisia tuotteita sekä palveluita kohdemaissa, sillä ne perustuvat luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 6
Kehitettävät tuotteet ja palvelut suojelevat vesistöjä sekä ympäristöä, esimerkiksi jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 4
Ratkaisut omalta osaltaan turvaavat välillisesti Natura 2000-ohjelman säilyvyyttä vähentämällä niihin kohdistuvia päästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Hanke edistää materiaalien kierrätystä sekä jätteiden uusiokäytön osaamisen levittämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 8
Ympäristöalan yrityksiin kuuluvat myös uusiutuvan energian pk-yritykset. Kohdemaihin voidaan viedä uusiutuvan energian osaamista tai laitteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Kehitettäviä yhteistuotteita tai –palveluita voidaan hyödyntää myös paikallisesti. Hanke tukee yritysten kasvua ja kilpailukykyä myös paikallisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Yhteisesti voidaan kehittää paitsi ympäristöalan tuotteita myös palveluita tai palvelukokonaisuuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 6 8
Virtuaalimessut vähentävät liikkumista, sillä tarvittava tieto on saatavissa internetpohjaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Verkostot edistävät hyvinvointia, ehkäisevät päällekkäistä toimintaa sekä lisäävät pk-yritysten vahvuutta.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Mukaan hankkeeseen pyritään saamaan sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Kehitettävät yhteistuotteet tai –palvelut edistävät kohdemaissa yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 6 8
Työpajoissa otetaan huomioon kohdemaiden kulttuuriset erot, joka vaikuttaa kaupankäyntiin ja kehitettäviin yhteistuotteisiin ja –palveluihin. Tämä huomioidaan maakartoituksia tehdessä.
Ympäristöosaaminen 6 8
Työpajoissa edistetään ympäristöosamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli pilotoida cleantech-alan pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuuksien edistämistä Kanta-Hämeessä. Hankkeen toimenpiteet olivat ympäristö- ja kansainvälistymistyöpajat, yritysten yhteisideointi, maakartoitukset, virtuaaliset messut sekä yritysverkostotyöpajat. Hanke oli pilotti, jossa alun perin oli tarkoitus tarjota kansainvälistymispaketti: työpajakokonaisuus, maakartoitukset, messut yrityksillä. Kuitenkin yritykset valitsivat itselleen sopivia kokonaisuuksia palvelutarjonnasta omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaan.

Hankkeen kohdemaat eivät alkuperäisen ajantuksen mukaan kohdistuneet kehittyviin maihin, vaan erityisesti lähialueille. Erityistarpeiksi yrityksille nousi kansainvälinen digimarkkinointi sekä kansainväliset kuljetukset. Nämä molemmat edistävät kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisyyttä. Myös virtuaaliset messut vähentävät päästöjä, kun messupaikalle ei tarvitse matkustaa, vaan tuotteitaan ja palveluitaan voi esitellä internetpohjaisesti.

Hankkeen tulokset:
- Osallistuvista yrityksistä syntyi ympäristöalan yritysverkostoja 1 kpl hankkeen aikana.
- Hankkeessa tuotettiin maa/kohdealuekartoituksia 6 kpl
- Tarjottavia yhteisiä tuote-/palvelukokonaisuuksia syntyi 1 kpl.
- Virtuaalimessut -portaali 1 kpl

Hankkeessa toteutettiin työpajoja 9 kpl, maakartoituksia 6 kpl, virtuaalimessut, yhteistyötä ja verkostojen käynnistämistä.

Hankkeen alussa haastateltiin kantahämäläisiä cleantech-alan yrityksiä näiden tarpeista viennin näkökulmasta. Riihimäen ja Forssan seudun elinkeinoasiamiehet tapasivat kanssamme noin kymmenen yritystä ja keskustelimme yritysten tarpeista ja vientisuunnitelmista. Näiden haastattelujen pohjalta nousivat erityistarpeiksi digitaalinen kv-markkinonti sekä kansainvälisten kuljetusten yhteissuunnittelu siten, että myös paluukuljetukset kulkisivat täysinä. Työpajat järjestettiin teemoilla kv-digimarkkinointi, Hämeenlinnassa kolme työpajaa ja Forssassa kolme. Riihimäellä järjestettiin kv-kuljetuspajat, joissa suunniteltiin kuljetusyhteistyötä.

Yristysten kansainvälistymissuunnitelmia tuettiin maakartoituksilla. Maakartoituksissa selvitettiin kierrätettävien ja muunneltavien moduuleiden hyödyntämistä Arabiemiraateissa, energiamarkkinoita Baltian maissa, energiatehokkaiden led-valojen markkinoita Baltiassa, erikoiskassapöytien markkinoita Ruotsissa, ympäristöystävällisten perälevyjen markkinoita Saksassa, ja kierrätysromumetallin erottelua Kiinassa.


Virtuaalimessuportaali rakennettiin ja sitä pilotoitiin pienellä joukolla yrityksiä. Sitä voidaan pitää kiertotalousalan yritysten verkostoitumispaikkana, josta löytyvät kantahämäläiset alan yritykset. Nämä voivat markkinoida tuotteitaan, lanseerata kampanjoita sekä kirjoittaa ajankohtaisista tuotteistaan ja palveluistaan. Tarve jatkuvasti avoinna oleville ja päivittyville virtuaalimessuille todettiin aiemmassa Kiertotalouden vientiosaamisen keskus –hankkeessa. Etenkin pk-yrityksiltä puuttuu usein resursseja ja tietotaitoa vientitoiminnan käynnistämiseen. Virtuaalimessut tarjoaisivat osittaisen ratkaisun molempiin; internetissä toimivat messut ovat resurssitehokkaat ja koska pilvessä ei ole seiniä eikä kattoa, virtuaalimessujen palvelut voivat olla hyvin moninaiset.

CleanExport-hankkeen aikana virtuaalimessuille rakennettiin ensimmäinen alusta, jotta yritykset ja muut toimijat pääsisivät tutustumaan uuden liiketoiminnan ideaan ja saisivat käsityksen messujen tuomista mahdollisuuksista. Tässä messujen pilotointivaiheessa ’näytteilleasettajilta’ ei peritä maksuja, ja ensisijaisesti palvelua tarjottiin Forssassa 11.-12.10.2017 järjestettyyn kiertotalouden FRUSH-tapahtumaan ilmoittautuneille yrityksille.

Lisäksi hankkeessa toteutettiin varastopörssi, joka nousi yritysten kansainvälisten kuljetusten yhteisideoinnista sekä yritysten esittelyvideoita ja julkaisu. Varastopörssi-palvelu on b-to-b –varastotilanhakupalvelu. Siinä voidaan hakea monipuolisilla hakuehdoilla lyhyt- tai pitkäaikaista varastotilaa. Kohderyhmä on varastotilanhaltijat, kiinteistöjen omistajat, pidempi- ja lyhytaikaisempien varastotilojen tarvitsijat esim. kuljetusliikkeet ja yritykset.


Hankkeessa tarjottiin tietoa markkinoinnin ja myynnin työkaluista ja kanavista kansainvälistymisen apuna. Konkreettista apua ja ohjausta tarjottiin mm. Hämeenlinnassa ja Forssassa järjestetyissä digipajoissa, joiden ohjelmaan osallistuvat yritykset saivat myös itse vaikuttaa. Digipajojen ohjelma päädyttiin tekemään kaksiosaisena. Ensin tarjottiin tietoa markkinoinnin ja myynnin kanavista ja työkaluista erityisesti pk-yritysten käyttöön. Osallistujat jakoivat myös omia kokemuksiaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. Osallistujien toiveesta toisessa osassa keskityttiin erityisesti maksulliseen näkyvyyteen digitaalisissa, kansainvälisissä ympäristöissä sekä sisältöstrategian tekemiseen markkinoinnin apuna. Digipajojen ja muun koulutuksen tavoitteena oli myös verkoston rakentaminen ja tiedon jakaminen mahdollisimman usean toimijan kesken. Verkostoituminen yksi cleantech-yritysten menestystekijöistä. Kansainvälisessä kilpailussa menestyäkseen yrityksiltä edellytetään sekä kansainvälisen toimintaympäristön että liiketoimintakäytäntöjen ymmärtämistä.

Sosiaalisen median erityispiirteenä on kommunikoinnin kaksisuuntaisuus, mikä mahdollistaa keskustelun asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mahdollisuudet tuoda esiin yrityksen brändiä digitaalisen markkinoinnin keinoin ovat laajat, sillä asiakkaiden käyttäytymistä voidaan seurata eri kanavissa ja markkinointiviestiä voidaan automaattisesti kohdistaa kustannustehokkaimpiin kanaviin ja asiakkaisiin, joiden oletetaan olevan lähimpänä ostopäätöstä. Nämä ovat syytä ottaa huomioon myös kansainvälisen kaupan ja viennin näkökulmasta. Jotta cleantech-alan yritys erottuu vauhdilla kasvavilla markkinoilla, tarvitaan menestyvän liiketoiminnan perusedellytysten lisäksi myös tehokasta markkinointia, jotta tietoisuus ratkaisuista kasvaa. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää ympäristöliiketoimintaratkaisuja tarjoavan yrityksen brändiin ja toimintaan liittyvien mielikuvien vahvistamiseen, toiminnasta kertomiseen ja uutuustuotteiden lanseeraukseen tai peräti niiden kehittämiseen yhdessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa.

Kaikille avoimena kansainvälistymistietona hankkeessa toteutettiin myös useita markkinoinnin ja myynnin artikkeleita, jotka ovat vapaasti saatavilla verkossa HAMK Unilimitedin kautta. Niiden aiheina on mm. cleantech-yritysten kansainväliseen myyntiin liittyviä, verkosta löytyviä suomenkielisiä oppaita, kuvaus kansainvälistymistä tukevista verkostoista, sosiaalisen median kanavista ja toimintatavoista sekä artikkeli virtuaalimessujen mahdollisuudesta myynnin vauhdittamiseen. Pyrimme kartoittamaan ja analysoimaan verkossa kaikille saatavilla olevia ilmaisia oppaita ja muita julkaisuita, jotta kansainvälistä myyntiä aloittelevat yritykset saisivat nopeamman lähdön kohti globaaleja markkinoita. Verkon tarjoama valikoima suomenkielisiä kansainvälistymisoppaita cleantech-yrityksille on yllättävän suppea verrattuna siihen, että ala on yksi Suomen kehittämisen kärjistä. Tarvetta olisikin uudelle, päivitetylle oppaalle tai kokoelmateokselle, joka kokoaisi yhteen aiempien tuloksia.

Osana hanketta tehtiin kokoelmajulkaisu verkkopohjaiseen HAMK Unlimitediin. Julkaisun aihepiireiksi valittiin samat, joista yritykset olivat toivoneet lisäkoulutusta ja infopaketteja hankkeen aikana. Kirjoittajina toimivat Hämeenammattikorkeakoulun asiantuntijat ja apuna toimi myös muutamia opiskelijaryhmiä, jotka hakivat yhteen tietoa useista eri tietolähteistä osana tutkimusmenetelmien opintojaan. Kaikkiaan julkaisuja tuotetaan 6-8 kappaletta. Tällä hetkellä koossa on 6 kappaletta ja pyrimme täydentämään julkaisukokoelmaa vielä ainakin kahdella artikkelilla keväällä 2018. Julkaisu on osa HAMK Unlimited –julkaisusarjaa ja sen yksittäiset artikkelit joko Journal- tai Professional-tasoisia.

Lisäksi hankkeessa järjestettiin yhdeksän työpajaa, laadittiin verkkojulkaisu, tuotettiin varastopörssi sekä yrityksille markkinointivideoita kaksi kappaletta.