Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71930

Hankkeen nimi: Kiertotaloudella kasvua Viljaklusterille

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2016 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0855115-7

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 044 702 2700

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: LAHTI

WWW-osoite: http://www.ladec.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Selin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Liiketoimintakehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.selin(at)ladec.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 521 6071

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa ratkaistaan kasvua tukevia bio- ja kiertotalouden teemoja, jotka hyödyttävät laajasti koko Viljaklusterin yrityksiä. Hankkeessa on neljä toisaan tukevaa kokonaisuutta: 1. Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen teollisuuden prosesseista, 2. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen leipomo- ja mäskäysprosesseista, 3. klusterin yrityksissä syntyvän biosivuvirtojen parempi hyödyntäminen yhteistyön ja logistiikan keinoin ja 4. leseiden hyödyntäminen uusina terveyttä edistävinä kuitulähteinä.

Lämmön talteenotossa on kysymys sekä jäähdytyksessä että jätevesissä syntyvän nyt hukkaan menevän lämmön hyödyntämisestä joko tehtaiden omissa prosesseissa tai sitten laajemmin esimerkiksi kaukolämmön tuottamisessa. Tällä hetkellä tätä kautta menee hukkaan suuria määriä energiaa, esimerkiksi jätevesien lämpötilat ovat suurimmillaan luokkaa 50-80 C. Kylmän tuottamisessa syntyvää lämpöä tulee niin ikään paljon, eikä sille ole käytännössä ollenkaan hyötykäyttöä.

Hiilidioksidin talteenottoa nostatus- ja mäskäysprosessista voidaan pitää erinomaisena avauksena kiertotalouden alueella. Lähes kaikki viljaklusterin yritykset tuottavat sitä prosesseissaan, mutta tällä hetkellä se puhalletaan ilmaan, mikä lisää kasvihuoneilmiötä. Hyötykäytölle on kuitenkin tarve, sillä useat klusterin yritykset käyttävät samaan aikaan hiilidioksidia omissa prosesseissaan.

Biosivuvirtojen paremmassa hyödyntämisessä on ennen muuta kysymys pienten yritysten toiminnan kehittämisestä. Niissä syntyvä biosivuvirta on usein yrityksen kallein jätemuoto, eikä sille ole pystytty synnyttämään järkevää käyttöä pienten määrien takia. Suurissa yrityksissä ongelma on ratkaistu huomattavasti tehokkaammin. Hankkeessa selvitetään ja pilotoidaan pk-yritysten mahdollisuudet kehittää omat biosivuvirtansa paremmin hyödynnettäviksi kokonaisuuksiksi.

Hankkeessa kehitetään leseistä uusia terveyttä edistäviä kuitutuotteita, joka tukee Viljaklusterin yritysjoukkoa tutkimusintensiivisen toiminnan kehittämisessä. Klusterissa on useita yrityksiä, jotka tuottavat leseitä lähinnä eläinruoan raaka-aineeksi ja useita yrityksiä, jotka mielellään käyttäisivät uusia ligniinikuituja ihmisravinnon tuotekehityksessä. Toimintakokonaisuus tukee hyvin kiertotalouden teemaa vähempiarvoisen raaka-aineen kehittämisessä arvokkaammaksi ja laajemmin hyödynnettäväksi raaka-aineeksi.

Viljaklusteri on jo aiemmin näyttänyt saavansa aikaan yhteistyöllä konkreettisia kiertotalousratkaisuja. Uusi hanke on erittäin vahvasti yrityslähtöinen. Se perustuu Viljaklusterin yrityksille keväällä ja syksyllä 2015 tehtyihin haastatteluihin, joissa kartoitettiin tarpeet lähteä kehittämään yritysten toimintaa ja yhteistyötä bio- ja kiertotalouden kautta hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Nyt esitetyt neljä teemaa nousivat esiin kaikissa haastatteluissa. Hankkeen avulla pureudutaan taloudellisesti merkittäviin haasteisiin. Kysymyksessä ovat yrityskohtaisestikin merkittävät summat, jotka entisestään korostuvat, kun koko klusteri voi hyödyntää tuloksia käytännössä. Hankkeella tuetaan ja vahvistetaan Suomessa varsin ainutlaatuisen Viljaklusterin konkreettista yhteistyötä tuomalla sen käytöön lisäksi parhaat tutkimuksen ja kehittämisen työkalut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on Päijät-Hämeen Viljaklusterin yritykset ja niiden keskeiset kiertotalouteen liittyvät sidosryhmät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tulosten kautta mahdollisesti sivuvirroista syntyvien uusien tuotteiden myötä sekä viljanjalostuksen teollisten prosessien taloudellisuuden paranemisen myötä toimialan kilpailukyky paranee, mikä myötävaikuttaa viljatoimialan kasvukykyyn, myös vientimarkkinoille. Viljaklusterin toiminnan kasvun kautta välillisenä kohderyhmänä on toimialan laaja alihankintaverkosto.

Leseiden hyödyntämisessä hankkeen tulokset voivat johtaa uusien, kuitupitoisten ja tämän myötä terveellisten elintarvikeraaka-aineiden kehittämiseen, jolloin välillisenä kohderyhmänä on myös kuluttajat.

Materiaalivirroiltaan viljatoimialaan verrattavissa olevat toimialat, esimerkiksi muut elintarviketeollisuuden sektorit, ovat niin ikään hankkeen välillisiä kohderyhmiä. Niiden piirissä voi olla mahdollista hyödyntää hankkeen tuloksena saatavia viljanjalostuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämisen ratkaisumalleja.

Viranomaiset ym. muuta tahot, jotka vastaavat kiertotalouden edistämisestä Suomessa (tuki-instrumentit ja politiikkatoimet).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 119 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 119 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 170 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Asikkala, Lahti, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 0
Hankkeen toimenpiteet tähtäävät merkittävään luonnonvarojen käytön vähentämiseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 0
Päästöt ja energiankulutus vähenevät hankkeen toimenpiteiden ansiosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 0
Biosivuvirroista lannoitetarkoitukseen saatavat jakeet
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 0
Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähenemisen myötä kuormitukset vesistöissä ja maaperässä vähenevät. Energiankulutuksen vähenemisen myötä päästöt ilmaan vähenevät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Raaka-aineiden kierrätettyvyys ja hyödyntäminen paranevat
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Viljaklusteri merkittävä elinkeinossa ja kiertotaloudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 8 0
Biosivuvirtojen logistiikan kannattava tehostaminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 0
Uuden terveysravinneosan kehittäminen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on sukupuolineutraali
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 4 0
Hanke kehittää päijäthämäläistä ympäristöosaamista, erityisesti kiertotaloussektorilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kiertotaloudella kasvua Viljaklusterille- hanke pohjautui Päijät-Hämeen Viljaklusterin ajankohtaisiin teemoihin Viljaperäisten sivuvirtojen ja energian hyödyntämisestä. Nämä teemat olivat; leipomoiden ja mallastamoiden prosesseissa syntyvän hiilidioksidin talteenottaminen, leseiden hyödyntäminen ja fraktioiminen, biosivuvirtojen hyödyntäminen sekä lämpöenergian talteenotto ja hyödyntäminen. Nämä ajatukset tukivat EU-komission kiertotalousajatuksia kestävän talouskasvun vauhdittamisesta sekä kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämisestä. Kehitysympäristönä elintarvikeklusterin biotuote- ja energiahankkeet.

Viljaklusterin toimijoiden piirissä hiilidioksidin talteenotossa on suuri potentiaali. Vesiprosessin avulla hiilidioksidi saatiin talteen erittäin korkeassa 99 %:n pitoisuudessa, joka vastaa lähes elintarvikestandardia. Lisäksi talteenotettu hiilidioksidi on kemiallisesti tarkasteltuna puhdasta. Hiilidioksidi on prosessiteknisesti suhteellisen helposti talteenotettavissa tai jalostettavaksi jatkokäyttöä varten, mutta elintarvikekäytössä tärkeää on varmistaa tuotteen mikrobiologinen puhtaus.

Leseiden hyödyntämistä tarkasteltiin hankkeessa kahdesta näkökulmasta; muokkaamalla leseitä elintarvikekelpoiseen muotoon sekä erottamalla ligniini leseistä. Muokkaamalla leseitä eri tavoilla niitä on mahdollista hyödyntää mm. leivän leivonnassa. Koeleivontojen perusteella muokatut leseet antavat leivälle tilavuutta ja rakenteen pehmeyttä. Kirjallisuuden perusteella jakeet parantavat myös tuotteiden ravitsemuksellista laatua, mutta aiheuttavat haasteita jakeiden prosessoinnille. Leseistä voidaan erottaa myös ligniini, jota voidaan hyödyntää erilaisissa muissa tuotteissa mm. biomuoveissa, hartseissa ja liimoissa. Ligniinin erottaminen vain tällä hetkellä ei ole puuligniiniin verrattuna kilpailukykyistä.

Tarkasteltaessa Viljaklusterin piirissä muodostuvia biosivuvirtamääriä, ovat määrät kasvaneet edellisestä tarkastelusta MABU-hanke 2013 (Materiaalienkäsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen). Näitä virtoja voidaan kuitenkin hyödyntää mm. paperi- ja kartonginvalmistuksessa tai lannoitteissa.

Hukkaenergian talteenottoa selvitettiin hankkeessa lähinnä lämmöntalteenottamiseksi erityyppisistä prosessitiloista. Ilmaan vapautuva energiamäärä ja sen puhtaus vaihtelivat kohteista riippuen. Vapautuva energia on tehokkainta hyödyntää esim. erilaisilla lämmönsiirrin-, lämpöpumppu- tai lämmönvaihdinratkaisuilla. Parhaimmat hyödyntämiskohteet ovat käyttöveden tai kiinteistön lämmitys. Haasteena hyödyntämisessä on kuitenkin vuodenajan vaihtelut ja teknisten ratkaisujen suhteellisen korkea hinta.

Hankkeessa kehitettiin erilaisia lupaavia malleja ja tehtiin pilotointeja, joihin pohjautuen yritykset voivat jatkaa aiheiden jalostamista ja muodostaa uutta kiertotalouteen pohjautuvaa liiketoimintaa viljaperäisten sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Lupaavimpia aihealueita ovat mm. hiilidioksidin talteenotto ja sen hyötykäyttö sekä leseiden hyödyntäminen elintarvikekäytössä.