Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71938

Hankkeen nimi: BIOTAR- Biotalouskampuksen osaamisalusta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 30.9.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0208589-6

Jakeluosoite: Piilolantie 17

Puhelinnumero: +358-14-519211

Postinumero: 44100

Postitoimipaikka: Äänekoski

WWW-osoite: http://www.poke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JANHONEN JUHA PEKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.janhonen(at)poke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400542031

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsäteollisuuden hanke Keski-Suomessa on saanut Suomen biotalouden toiminnan uuteen kehitysvaiheeseen. Äänekoskelle muodostuva Biotuotetehdas ja toiminnan laajentuminen mm puun käytön osalla aiheuttaa suuria kehittämistarpeita alan osaamiselle, yritystoiminnalle ja tuotekehitystoiminnalle. BIOTAR-hankkeella vastataan osaltaan näihin tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää Biotalouskampuksen toimijoiden kykyä palvella biotalousalan pk- yrityksiä ja alan teollisuutta uuden teknologian soveltamisessa ja alan osaajien kouluttajana. Näin edesautetaan biotuotealan kilpailukyvyn kasvua. Hankkeen osallistuvat Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti sekä logistiikka-ala, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken yksiköt sekä yritykset.
BIOTAR- Biotalouskampuksen osaamisalusta hanke edistää uuden osaamisalustan ja yhteistyön kautta Keski-Suomen maakunnan metsä- ja maatalousalan ja logistiikan teknistä osaamista energiatehokkaaseen ja resurssiviisaaseen biotalouden toimintaan. Biotalouskampuksen osaamisalustan kehittämisellä luodaan perusta korkeatasoisen ammatillisen osaamisen kehittämiselle sekä tuotekehitystoiminnan toteuttamiselle Biotalouskampuksella. Biotar -osaamisalusta hankkeessa suunnitellaan toteutettavien tutkimus- ja osaamisympäristöjen opetukselliset ja tutkimukselliset sisällöt ja toteutetaan hankintojen kilpailutukset asiaankuuluvine menettelyineen. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan osaamisalustan käyttöä ja sulautetaan ne osaksi organisaatioiden koulutus- ja t&K toimintaa.

Puuraaka-aineen kasvatus, korjuu, kuljetus sekä käsittely vaativat nykyaikaisia energiatehokkaita menetelmiä, koneita sekä laitteita, joiden käyttö, huolto ja korjaaminen vaativat erittäin korkeaa osaamista. Puuraaka-aineen logistiikkaan liittyvä osaaminen on monien alojen ylitse ulottuvaa, ja on tarpeen yhdistää eri alojen osaamista yhteen, että toiminta saadaan tulevaisuuden tarpeita vastaavaan tehokkuuteen. Metsäkoneiden käyttöön, puutavarakuljetuksiin liittyy kehittämistarpeita kuljettajien osaamisen sekä tekniikan käytön ja kunnossapidon osalla Kuljettajakoulutus sekä huolto- että korjauskoulutus on teknisesti vaativaa, ja vaatii kehittyäkseen uudenaikaista oppimisympäristöä. Koneiden käyttö- ja kunnossapitotehtävät vaativat edistyneitä apuvälineitä osaamisen kehittämiseksi, siksi hankkeessa tullaan kehittämään osaamista simulaattoreiden, 3d-tekniikan ja 360-asteen kuvauksen avulla. Raskaskoneosaamisen ohessa selvitetään biokaasulaitteiden asennukseen liittyviä osaamisvaatimuksia maakunnan tarpeisiin. Oppimisympäristöä on kehitettävä kaluston sekä osaamisen osalta.

Simulaattori- ja teknisen teknisten apuvälineiden käytön suunnittelu mahdollistaa tehokkaan käytön luonnonvara-alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä ammattikorkeakoulutuksen välillä. Osaamisalustassa käytetään simulaatiotekniikoita osaamisen tehostamiseksi ja kustannusten pienentämiseksi. Hankkeessa selvitettäviä biotalouden uusia tehokkuusvaatimuksia tulee pitää huomioida tuleviin ammattien koulutussisältöihin. Apuvälineiden avulla selvitetään, miten biotalouden ammattien käytännön töitä voidaan tehostaa ja vaikuttaa jatkossa toteutettaviin koulutuksien sisältöihin. Osaamisalustan luomiseen osallistuvat alan yritykset, joiden kanssa kehitetään eri tekniikoihin ja toimintoihin soveltuvat ajantasaiset työelämälähtöiset osaamisen sisällöt. Osaamisalussa toteutetaan metsäalan teknistä osaamisen kehittämistä laajasti yhdistettynä maatalouden ja logistiikan tarpeisiin. Osaamisalussa tulee olemaan pitkälle viety hydrauliikka- ja pneumatiikka-simulaatiopiste, koska hydrauliikka on perusedellytys resurssiviisaiden ja energiatehokkaiden koneiden teknisenä toteutuksena. Hydrauliikan ja pneumatiikan tekniset välineet mahdollistavat metsä- ja maatalousalan sekä maantiekuljetusvälineiden huolto-, korjaus- ja tutkimuskäytön. Yhdistämällä eri osaamisaloja uuteen oppimisympäristöön, saadaan työelämän sekä toimintojen kehittämisen tarpeisiin soveltuva ympäristö. Simulaatiota pyritään tuomaan käytäntöön ja kehittämään uutta, esim kunnossapitoon liittyvässä 3D-mallinnuksessa. Hankkeessa pyritään luomaan malli, jossa käytönohjauksen, koneasennuksen, kunnossapidon ja korjaustoiminnan apuna voidaan käyttää 3D-simulaatiota ja -360 asteen videotekniikkaa.
Hydrauliikan ja mobiilihydrauliikan osaamisympäristö erityisesti koskee useita toimialoja, joka vaatii eri alojen yhteistoimintaa. Metsäkonetekniikan, puutavaranostureiden, mobiilihakkurikaluston sekä maataloudessa käytettävän kaluston osalla etsitään yhteneväiset tekniset kohdat ja pilotoidaan näihin liittyviä koulutustarpeita. Hydrauliikan osalla kehitetään myös muiden toimialojen osaamisen ja kehittämisen tarpeita mm. putkistojen asennuksiin liittyvässä koulutuksellisissa sisällöissä.

Hankkeen kehitystyöt lähentävät oppilaitoksia ja yrityksiä käytännön töiden sisältöjen kehittämisen kautta. Työn toteutusta kehitettäessä voidaan ottaa uusia malleja ja sisältöjä jatkossa alalle koulutettavien henkilöiden koulutuksessa. Teknisten laitteiden esim. hydrauliikan ja pneumatiikan osalla, tuoma käytännön hyöty on, että niiden avulla kehitetään selkeät työskentelymallit työelämän kanssa vianetsintään, laitteiden toiminnan ymmärtämiseen sekä käyttöön, jotta jatkossa pystytään sisällöt viemään käytännön opetukseen. Laitteistolla pystytään myös tutkimaan uusia hydraulisia toimintajärjestelmiä, joka on tarpeen tutkimustyössä.
Simulaattorikaluston avulla tutkitaan kuljettajien työssä tarvittavia toimintoja, että saataisiin kehitettyä tehokkaampia työmenetelmiä ja malleja, jotka siirretään myöhemmässä vaiheessa alalle tulevien ja alalla olevien kuljettajien koulutussisältöihin. 3D-mallinnuksen ja 360-asteen kuvauksen avulla halutaan tuoda paremmin esille kuljettajien ja asentajien työhön liittyvät osaamisvaatimukset ennen varsinaisten koneiden käyttöä. Näillä mallinnuksilla helpotetaan oppimista oikeisiin työtapoihin, laaditaan työnaikaista ohjausmallia, jossa virtuaalitodellisuuden keinoin ohjataan kuljettajaa tai asentajaa oikeisiin työtapoihin tai teknisten ohjeitten noudattamiseen.
Teknisten ominaisuuksien lisääntyessä yhtäaikaisesti eri toimialueilla on erittäin tärkeää keskittää osaamista jotta saadaan resurssiviisasta toimintaa. Oppimisympäristön käyttö, osaamisen kehittämisen suunnittelu sekä erilaisten tehtävien tekeminen osaamisen johdonmukaisen etenemisen tavoittelemiseksi vaatii yhteistoimintaa ja yli alojen menevän osaamisen yhdistämistä. Lisääntynyt laaja osaaminen hyödyttää erittäin paljon alueella kehittyvää biotalouden peruspilareiden - metsäalan sekä logistiikka-alan toimintaa turvaten niiden teknisen osaamisen ja toimivuuden maakuntaan saatavan osaavan henkilöstön kautta.
Hankkeessa haluttujen toimintojen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä yritysten sekä koulutusyksiköiden välillä. Koulutustarpeet ennakoidaan ja selvitetään pullonkaulat tulevissa osaamistarpeissa. Projektihenkilöstö toimii yritysten kanssa yhteistyössä, että saadaan tuotettua sosaamisalusta, joka palvelee yritysten osaamis- ja t&k-tarpeita. Biotalouskampuksen toimintojen suunnittelussa huomioidaan eri koulutusasteiden sekä yritysten aikataulutukseen liittyvät tarpeet, jotta osaajien, tilojen ja laitteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta.

Hankkeen tuloksena on Biotalouskampuksella toimiva malli, joka antaa mahdollisuuden tilojen ja laitteistojen joustavan käytön tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnoissa, yrityksen henkilöstökoulutustarpeissa sekä biotalouteen liittyvissä muissa osaamisen kehittämishankkeissa. Hankekokonaisuuden tuloksena syntyy biotalouden taustalla olevien teknologioiden ja laajasti eri osaamisaloja yhdistävä tutkimus- ja osaamisympäristöt Tarvaalaan Poken, JAMKin ja yritysten käyttöön ja hyödynnettäviksi. Tutkimus- ja osaamisympäristöt on myös sulautettu osaksi oppilaitosten opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Hankkeen uutuusarvo on seuraavissa kohdissa:
• Hanke tiivistää maakunnallista ja valtakunnallista biotalouden osaamista erittäin tiiviin yhteistyön ammatillisen, ammattikorkeakoulutason ja yritysten välillä osaamisalustan kautta
• Hanke edistää raskaskonealan yhteisen osaamisen kehittämistä – erillisten voimavarojen yhdistäminen on tärkeää että voidaan kehittää uutta osaamista liikkuvan kaluston ylläpidon varmistamiseksi
• 3d- 360 asteen kuvauksella kehitetään uusia malleja osaamisen kehittämisen tueksi, virtuaalisten keinojen löytäminen uudella tavalla osaamisen kehittymisen laadun varmistamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisesti kohderyhmänä ovat oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut biotuotealan tutkimustoiminnassa mukana olevat organisaatiot.Kohderyhmänä tulevat olemaan yritykset, joiden kanssa tehdään kehitystyötä biotalouden ammattien, menetelmien, koneiden tai prosessien kehittämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat metsä-, maatalous- sekä logistiikka-alan (yleisesti tekniikan ala) opiskelijat ammatillisessa sekä ammattikorkeakoulutuksessa sekä yritysten henkilöstö, jotka toimivat biotuotealan tehtävissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 754

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 542

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 440 363

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 442 976

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Pihtipudas, Viitasaari, Saarijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Biotalousalan tulevaisuuden yritykset ja työpaikat ovat yhtä varteenotettavia miehille kuin naisille. Oppimisympäristö ja alalle johtavat koulutusväylät takaa´vat hyvät oppimisedellytykset molemmille sukupuolille. Työtehtävissä ei ole juurikaan tehtäviä, joissa sukupuolella olisi rajoitteita. Erityispainotusta hankkeessa asiaan ei kuitenkaan ole - tärkeintä saada alalle riittävä osaamisalusta, jonka avulla voidaan kehittää alalle tuleville ja alalla olevien osaamista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Biotalousalalle halutaan saada enemmän nnaispuolisia toimijoita, koska tarkkuutta vaativissa tehtävissä naisten työnjälki on laadukkaampaa, biotalouden tutkimustehtävissä naisilla on useammin tutkimukseen kapasiteettiä. Teknillinen toimintaympäristö sopii molemmille sukupuolille - tärkeintä on kiinnostus alaan ja halu kehittyä osaamisessaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Osaamisalusta, oppimisympäristö, luotavat koulutustuotteet ja saavutettavat ammatit ovat myös naisten saavutettavissa - ympäristö soveltuu kaikille. Tärkeintä on saada alalle parhaiten sopivat henkilöt sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 6
Biotalouden alkupään tuotannon ammatillinen toteutus saa osaavaa uutta työvoimaa. Koneita ja laitteita käytetään taloudellisemmin ja tehokkaammin, niitä pystytään pitämään teknisesti paremmassa kunnossa ilman pitkiä kuljetusmatkoja kun alueella on osaavaa työvoimaa. Koskee metsä-, maatalous- sekä logistiikan töitä.Oppilaitoksen ympäristöalan osaaminen liittyy erityisen vahvasti kaikkiin ympäristöön vaikuttaviin tekijöihin. Resurssien tehokkaampi käyttö eri toimijoiden välillä on ympäristöystävällisempää ja resurssiviisasta. Osuva t&k-toiminta edistää alan resurssiviisasta toimintaa ja sitä kautta luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 3
Vähentynyt energian kulutus koneiden ja laitteiden käytössä näkyy välittömästi. Kuljetuksissa oikea ajotapa vähentää välittömästi hiilidioksidipäästäjä sekä oikeilla kuormilla ajaminen vähentää teiden rasitusta. Laadukas metsän käsittely tehdään luontoa säästävästi ja vähemmällä materiaalihukalla. Oikea-aikainen materiaalien käsittel, hallinta ja kunnossapito jatkaa käytettävyyttä, pienentää materiaalihukkaa sekä vähentää ilmastonmuutosta edistäviä päästöjä..
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Oikeaoppinen metsänkäsittely ja kasvituotanto ylläpitää monimuotoisuutta, antaa tilaa erilaisille eliöstöille. Toimivat koneet ja laitteet eivät aiheuta lisäkuormitusta luontoon. Laadukas ympäristöosaaminen saadaan siirrettyä ammattihenkilöstölle ja ympäristöasiat tulevat huomioiduksi tehokkaammin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 5
Ammattinsa hyvin hallitsevat ihmiset noudattavat hyvän metsänhoidon ja kasvituotannon sekä maantieliikenteeseen liittyviä toimintatapoja. Oikein käytetyt sekä hyvin huolletut biotalouden koneet ja laitteet toimivat asianmukaisesti, eivät aiheuta ylimääräisiä kuormituksia (öljyt, kasvinsuojeluaineet, muut kemikaalit)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 4
Biotalouden metsätoimijat osaavat tunnistaa Natura kohteet ja huomioivat ne toimissaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Raskaskoneasennuksen toiminnoissa voidaan vähentääturhaa koneiden ja laitteiden uusimistarvetta, materiaalin hukkaa, nostaa materiaalien kierrätysastetta sekä vähentää kuormitusta ympäristöön. Ympäristöalan osaamisen erityinen huomiointi tuo ekologista kestävyyttä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Biotalouden metsäosaajien toiminna kautta saadaan puuraaka-ainemääristä valittua parhaiten uusiutuvaan enrgiaraaka-aineeksi käyvät materiaalit.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Alueelle kehittyy osaamisverkosto, joka antaa palveluita biotalouden toimijoille kone- ja laiteteknologian parissa. metsänhoidollisiin ja urakointitehtäviin koulutetaan alueella asuvaa väestöä, jotka työllistyvät.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Aineettomien palvelujen tuottaminen helpottuu, kun yritystoimintaa lisääntyy alalle ja yritykset työllistävät työntekijöitä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Liikkuminen ei välttämättä helpotu, mutta alueen asukkaiden pysyessä entisellä tasolla liikkumispalvelut voivat pysyä aiemmalla tasolla. Logistiikka tehostuu ja energian kulutus/tonnikilometri laskee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Alueen ihmiset huomaavat että maaseudulla on biotalouden osa-alueiden kautta työtä tarjolla, kun kouluttautuvat. Työllistyminen on selkeä hyvin voinnin lähtökohta ja mahdollistaa asumisen ja elämisen alueellamme.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Työllistymisen kautta maaseudun asukkaat ovat tasavertaisempia kaupunkilaisten ja taajamissa asuvien kanssa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työ ja tekeminen edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristöjen säilyminen on varmempaa kun ammattilaiset huomioivat alueella työskentelyalueella olevat kohteet
Ympäristöosaaminen 7 7
Biotalousalan toimijoille saadaan välitettuyä tämän päivän hyvät toimintatavat ja ohjeistukset ja varmistettua että he toimivat niiden mukaisesti käytännössä. Yritysten kanssa toimimisessa voidaan välittää tietoa suoraan ja opiskelijoiden kautta. Myös oppilaitos voi oppia hyviä käytänteitä laadukkaasti asioita hoitavilta yrityksiltä ja näin lisätä myös omaa osaamistaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tarvaalan Biotalouskampus on Saarijärvellä sijaitseva biotalouden osaamiskeskittymä, jossa toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöala. Oppilaitosorganisaatiot ovat kehittäneet yhdessä Saarijärven kaupungin ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelun kanssa kampusta, tavoitteena muodostaa vahva alan osaamisen, yrityskehityksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE) on investoinut uutta teknologiaa sisältävään oppimisympäristöön ForesToriin, joka on valmistunut 2017, sekä biotalouden toimintoihin soveltuvaan bioterminaali alueen rakentamiseen. BIOTAR- hankkeissa tehdyt investoinnit liittyvät osaamisalustan oppimisympäristöihin ja toimenpiteet tapahtuvat Poken Saarijärven sekä Viitasaaren ja Äänekosken yksiköissä.
Metsäteollisuuden investoinnit alueella ovat lisänneet tarvetta kehittää biotalouden uusia innovaatioita sekä lisännyt työvoiman kysyntää ja osaamistarpeita puunkorjuussa ja kuljetuksissa sekä koneiden- ja laitteiden kunnossapidossa.
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa osaamisalustan biotalouden tuotekehitys- ja innovaatiomahdollisuuksien lisäämiseksi sekä kohottaa yritysten tarpeisiin metsä-, maatalous- sekä logistiikka-alojen osaamista sekä kehittää oppimisympäristöjä ja uusia toimintamalleja. Lisäksi tavoitteena oli kehittää koneiden ja laitteiden kunnossapito-osaamista yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut yhteistyön kehittäminen Biotalouskampuksella Poken logistiikan ja tekniikan alojen välillä sekä kytkeä Poken ja Jamkin yhteinen biotalouden osaaminen osaamisalustaan ja luoda sille toimintamalli.
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat:
Biotalouden osaamis- ja kehitystarpeiden kartoitus
BIOTAR- investointihankkeen oppimisympäristöjen hankintojen toteutukset,
Teknisten oppimisympäristöjen rakentaminen,
Yhteistyöverkostojen luominen ja tiivistäminen alueen biotalouslogistiikan yritysten kanssa osaamisen ja tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin
Osaamisen lisääminen ja toimintamallien luominen sekä vieminen osaksi t&k toimintaa ja koulutusta.
Biotalouskampuksen osaamisalusta-toimintamallin luominen ja käyttöönotto Jamkin, Poken sekä yritysten kesken.

Hankkeen tuloksena on yrittäjien, ammattilaisten ja opiskelijoiden käytössä ovat yritysyhteistyön, TKI työhön ja koulutukseen soveltuvat tilat, laitteet ja osaaminen. Innovaatiokeskittymää on rakennettu yhdessä Poken, Jamkin ja yritysten kanssa.
1. Automaatioluokka pneumatiikan, automaation ja hydrauliikan t&k toiminnan simulaatioon ja käytännön testaukseen, sekä koulutukseen, sisältäen laitteistot ja koulutuspaketit sekä osaamisen.
2. Simulaatio-oppimisympäristö puunkorjuun, puutavarakuljetusten ja kunnossapidon koulutukseen sisältäen metsäkone-, auto-, ja hitsaussimulaattorit sekä toimivat sisällöt, toimintamallit ja osaamisen. Simulaatio ympäristössä kehitetään työmenetelmiä sekä työn tuottavuutta yhteistyössä yritysten ja konevalmistajien kanssa.
3. Uudenlainen toimintamalli raskaskoneasennuksen työmenetelmien ja koulutuksen kehittämiseksi yhteistyössä yritysten kanssa. Raskaskoneasennuksen oppimisympäristössä t&k toiminnalla on kehitetty uusia toimintamalleja AR/VR ja 360 teknologioilla.
4. Biotalouskampuksen yhteistyömallin kehittäminen: TKI toiminta, yritysyhteistyö ja opetus (tehty yritysyhteistyö- ja henkilöstökysely).
5. Kehitetty yhteistyössä yritysten kanssa uutta osaamista uuden teknologian, kuten VR/AR, kehityksessä ja käytössä opetuksen tukena. Kehitystyössä on hyödynnetty pelialan käytössä olevia teknologioita.
6. Kuljettajan työnaikaisen etäohjauksen ja laadun valvonnan menetelmät. Menetelmäkehityksessä on saatu konkreettisia ideoita metsäalan yrityksiltä.
Toteutettuja toimintaympäristöjä ja osaamisalustaa hyödynnetään Biotalouskampuksella, kansainvälisessä yhteistyössä, projekteissa, t&k -toiminnassa, yritysten täydennyskoulutuksissa sekä Poken ja Jamkin perus- ja täydennyskoulutuksissa
Osaamisalustan innovaatioympäristön avoin ja laaja hyödyntäminen synnyttää pitkäkestoisia vaikutuksia lisäten biotalouteen liittyvää osaamista ja mahdollistaen eri toimijoiden ja yritysten uudet kehityshankkeet.