Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71940

Hankkeen nimi: Älykäs tuotanto - Modern Factory

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0773693-4

Jakeluosoite: PL 18

Puhelinnumero: 02 620 5300

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.prizz.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PUPUTTI MIKKO JUHANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vanhempi asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.puputti(at)prizz.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7105343

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Robotiikka on monitekninen alue, jossa suomalainen korkealaatuinen osaaminen ICT:ssä, automaatiossa, elektroniikassa ja konetekniikassa avaavat kasvun mahdollisuuksia sekä olemassa olevalle teollisuudelle että uusille innovaatioille. Yhä useammin tuotantoyksikön tehokkuus, joustavuus ja ennen kaikkea laatu ratkaisevat sen, mistä tuotantokapasiteetti ostetaan. Korkeiden laatu- ja joustavuusvaatimusten takia alihankkijoilta edellytetään pitkälle automatisoitua tuotantoa. Yksi mielenkiintoisin robotisaatioon liittyvä ilmiö on reshoring. USA:ssa ja Britanniassa on jo nähtävissä, että ne yritykset, jotka ovat voimallisesti panostaneet robotiikkaan ja tuotannon automatisointiin ovat palauttamassa tuotantoaan takaisin kotimaahan. Tehokkaasti automatisoidun tuotannon avulla tuotteiden laatu on pystytty nostamaan erittäin korkealle ja samaan aikaan yksikkökustannukset laskea niin alas, että mm. logistiikkakustannukset ovat alkaneet näytellä merkittävää roolia tuotteen kokonaiskustannuksissa. Robotiikka on levittäytymässä vahvasti valmistavan teollisuuden lisäksi myös hyvin monille muille toimialoille. Robotteja käytetään yhä enemmän hyödyksi mm. autoissa, terveydenhuollossa (leikkaus-, läsnäolo- ja hoivarobotit), vanhuspalvelupuolella (avustavat robotit), maataloudessa, rahoitus- (botit)ja turvallisuusalalla. Palvelusektorin robotisointi on vasta käynnistymässä, joten on tärkeää, että Satakunnan robotti- ja automaatioyritykset ovat heräillä ja yrityksillä on omia tuotteita valmiina markkinoille siinä vaiheessa, kun palvelurobotiikkaliiketoiminta lähtee lähivuosina voimakkaaseen kasvuun kuten kansainväliset trenditutkimukset ovat ennustaneet.

Älykäs tuotanto -hankeessa rakennetaan ja pilotoidaan alustaa (Robocoast.fi), joka toimii alueen teollisuuden, korkeakoulujen ja automaatioyritysten kohtaamispaikka, yhteistyöfoorumina ja ajatushautomona(robotiikan "Think Tank"). Kehitettävät uudet toiminnot ovat Haastepankki, Tietopankki ja Demopaja. Robocoast.fi -kehitysalustan tavoitteena on lisätä älykkään automaation ratkaisujen käyttöä niin teollisuudessa kuin myös palvelusektorilla sekä edistää näin uusien käyttäjälähtöisten tuoteinnovaatioiden syntymistä robotti- ja automaatioalan yrityksiin.

Kehitysalustaa testataan Demopaja -piloteilla, joissa viidelle Haastepankissa tunnistetulle kiinnostavalle tuotannolliselle haasteelle kehitetään yhdessä automaatioyritysverkoston ja alueen korkeakoulujen kanssa kunkin valitun haasteen ratkaiseva teknologiademo ja/tai toteutettavuustutkimus. Vähintään yksi valituista haasteista liittyy palvelusektoriin.

Hankkeen tuloksena syntyy kehitysalusta ja ympäristö, jonka avulla tuotannolliset yritykset(palvelut ja teollisuus)voivat tutkia ja testata niitä ratkaisuja, joilla nykyistä tuotantoa olisi mahdollista uudistaa ja automatisoida ja sitä kautta lisätä kilpailukykyä, mikä pitkällä tähtäimellä tukee tuotannollisen toiminnnan säilymistä Satakunnassa. Tämän lisäksi kehitysalusta auttaa alueen robotti- ja automaatioyritystenverkostoa pääsemään nykyistä helpommin kiinni niin teollisuuden kuin palvelusektoria palvelevaan robotiikan ja älykkään automaation tuoteliiketoimintaan. Ilman omaa robotti- ja älykkään automaation tuoteliiketoimintaa ei kansainvälinen kasvu ole kovinkaan todennäköistä, vaikka globaali robotisaatiotrendi kehittyisi ennustettuakin suuremmaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat alueen robotiikka- ja automaatioalan yritykset, alueen korkeakoulujen automaatioalan asiantuntijat sekä tuotannollista toimintaa harjoittavat teollisuuden pk-yritykset, jotka aikovat lähitulevaisuudessa investoida tuotantoprosessiensa automatisointiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyminä ovat teollisuusyritysten työntekijät, joiden työnkuva saattaa muuttua työtehtävien automatisoituessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja TTY Porin yksikön opiskelijat, jotka hankkeen kautta pääsevät kehittämään robotiikan ja automaatioalan uusia ratkaisuja ja mahdollisesti myös löytävät uuden työpaikan tätä kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 125 041

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 123 964

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 861

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 192 192

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Pomarkku, Säkylä, Nakkila, Kankaanpää, Siikainen, Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen keskittyvä hanke mutta sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Teollisuus- ja teknologia-alat ovat perinteisesti miesten aloja mutta tuotantotoimintojen automatisoinnin lisääntyessä fyysisen voimaa vaativan työn tarve vähenee, mikä edesauttaa myös naisten laajemman pääsyn teollisiin tehtäviin tästä näkökulmasta tarkasteltuna. Robotiikan laajentumisen mm. naisvaltaisille palvelualoille kuten terveydenhuoltosektorille voidaan olettaa edistävän naisten kiinnostusta siirtyä robotiikka- ja automaatio-osaamista kehittäviin koulutuksiin ja työpaikkoihin
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Demopajoihin tullaan valitsemaan vähintään yksi palvelurobotiikkaan liittyvä kehityshaaste, joka tällöin todennäköisesti liittyy vahvasti naisvaltaiseen alaan kuten terveydenhuoltoon. Myös ohjausryhmään pyritään saamaan vähintään yksi naispuolinen yrityksen edustaja naisvaltaiselta palvelualalta. Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita erilaisia toimenpiteitä. Robottien kehittäminen ja robotiikan soveltaminen sopii niin naisille kuin miehille. Myös hankkeen tulosten levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa hyödynnetään molempien sukupuolien näkökulmia teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa ja pilotoitaessa ja huolehditaan siitä, että molempien sukupuolien kehitysideat huomioidaan tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 8
Automaation lisäämisellä tuotannossa vähennetään laadullisia virheitä ja sitä kautta vältetään hukkakapplaleiden ja jätteen syntymistä. Automaatiolla voidaan myös parantaa tuotannollisen toiminnan valvontaa ja rakentaa varmistuksia, jotka estävät esim. jätekuormien pääsemisen luontoon
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Automaatiota voidaan hyödyntää laitteissa, jotka seuraavat sääoloja ja varoittavat riskitilanteista
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Automaation avulla voidaan vähentää tuotannosta syntyvää jättettä ja tätä kautta tuetaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Automaatiolla voidaan vähentää tuotannosta syntyvää jättettä (ei hukkaa ja tehokkaampi energian hyödyntäminen) ja tätä kautta edistää pinta-, ja pohjavesien, maaperän sekä ilman puhtautta. Automaatiolla voidaan myös vähentää ihmimillisten erehdysten riskiä, joka usein on syynä kun luontoon pääsee sinne kuulumattomia jätevirtoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ei suoria vaikutuksia ja pieni välillinen positiivinen vaikutus vain jätemäärien vähentymisen kautta, koska tuoteiden tasalaatuisuutta ja valvontaa voidaan parantaa automaatiolla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 10
Automaation lisäämisellä tuotannossa vähennetään laadullisia virheitä ja sitä kautta vältetään hukkakapplaleiden ja jätteen syntymistä. Automaatiolla voidaan myös parantaa tuotannollisen toiminnan valvontaa ja rakentaa varmistuksia, jotka estävät esim. jätekuormien pääsemisen luontoon
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Hankkeella ei ole suoria positiivisia vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Kuitekin mm. kiinteistöautomaatioratkaisuilla voidaan vähentää energian kulutusta tietyissä tilanteissa jopa merkittävästi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke lisää alueen automaatioalan teknologiayritysten, tuotannollisten teollisuus yritysten, palveluyritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja kilpailukykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke lisää robotiikkaan ja älykkääseen automaatioon liittyvää osaamista yrityksissä ja mahdollistaa myös patentoitavissa olevien uusien ratkaisujen syntymisen alueen yrityksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Robotiikalla ja keinoälyllä on merkittävä vaikutus lähitulevaisuuden logistisiin ratkaisuihin. Hankkeessa kehitetään ja pohditaan myös erityyppisiä robotiikkaratkaisuja yritysten logistisiin haasteisiin liittyen, vaikkakin pääpaino on teollisuus- ja palvelurobotiikassa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Mikäli hankeen Demopajojen tuloksena syntyy uusia tuoteideoita, syntyy myös uutta liiketoimintaa joko nykyisiin yrityksiin tai hankkeen aikana perustettaviin yrityksiin, mistä on seurauksena uusia työpaikkoja.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Robotiikka ja automaatio on perinteisesti miesvaltainen ala mutta robotiikan levittäytyessä palvelualoille sen kehittäjät ja käyttäjät ovat yhä enemmän naisia. Hankkeen ohjausryhmässä on vähintään yksi naispuolinen yrityksen edustaja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole erityistä positiivista eikä negatiivista vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole erityistä positiivista eikä negatiivista vaikutusta kulutturiympäristöön
Ympäristöosaaminen 2 2
Automaatio liittyy vahvasti myös ns. cleantech -ratkaisuihin, joita mahdollisesti hankkeen aikana pohditaan ja sitä kautta ympäristöosaaminen lisääntyy myös automaatioalan yrityksissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Älykäs tuotanto –hankkeen tavoitteena oli rakentaa ja pilotoida alustaa (Robocoast.fi), joka toimii alueen teollisuuden, korkeakoulujen ja automaatioyritysten kohtaamispaikkana, informaation lähteenä ja tietopankkina. Lisäksi alustaan oli tavoitteena kehittää Haastepankki, johon tuotannolliset yritykset ja palveluyritykset voivat jättää tunnistamiaan tuotannon modernisointiin liittyviä kehityshaasteita. Tarkoituksena oli näin edistää älykkään automaation ratkaisujen käyttöönottoa niin teollisuudessa kuin myös palvelusektorilla. Samalla näin mahdollistettaisiin yritystarvelähtöisten tuoteinnovaatioiden syntymistä robotti- ja automaatioalan yrityksiin. Tavoitteena oli myös Haastepankin kautta tunnistettujen modernisointihaasteiden jatkojalostaminen projektissa kehitetyn Demopaja toimintamallin kautta käynnistettävillä piloteilla.

Projektin tuloksena syntyi Robocoast.fi kehityshalusta, johon teollisuus- ja palveluyritykset voivat kirjata erityyppisiä robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviä modernisointihaasteita eli Haastepankki. Projektin aikana toteutettiin näiden tunnistettujen haasteiden pohjalta yhteensä seitsemän Demopajatoteutusta: Sivusto keinoälytoteutuksella, tukiviittomarobotti, kaksi tuotannonsimulointia, laadunvarmistusjärjestelmä tekoälyä hyödyntäen, työvälineiden automaattinen seurantajärjestelmä ja kromattujen pintojen laadunvarmistusjärjestelmä.

Älykäs tuotanto –projektissa kehitettyä alustaa, toimintamalleja ja verkostoja hyödynnetään modernisaation edistämisessä Satakunnassa. Hankkeen aikana Euroopan komissio hyväksyi Robocoastin yhdeksi EU:n Digital Innovation Hubiksi. Lisäksi Robocoast on Kiinan kansallisen kehitysohjelman Made in China 2025 pilottikaupungin Ningbon strateginen kumppani, mitkä molemmat osaltaan mahdollistivat Älykäs tuotanto –projektissa käynnistetyn toiminnan nostamisen kansainväliselle tasolle ja tukevat sitä, että projektin tuloksena käynnistetty toiminta jatkuu ja edelleen kehittyy projektin päättymisen jälkeenkin.