|
|
|
Hankekoodi: A71941
Hankkeen nimi: Avoin pilvipalvelukonsepti joukkoistetun liikennedatan tarpeisiin
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2016 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: TTY-säätiö
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2286106-3
Jakeluosoite: PL 300
Puhelinnumero: 03 311511
Postinumero: 28101
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.tut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SOINI JARI OLAVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.o.soini(at)tut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 826 2890
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
APILTA hankkeen teknologisena tavoitteena on kehittää ja pilotoida älypuhelimen ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä, sekä hyödyntää erilaisten avoimien datojen joukkoistamista avoimella pilvipalvelukonseptilla. Kaupallisena tavoitteena on hankkeessa kehitettävän datafuusiokonseptin mahdollistamana luoda sekä kokonaan uusia digitaalisia palveluja, että tukea ja kehittää satakuntalaisten yritysten nykyistä liiketoimintaa. Kyseessä on siis merkittävän tutkimusinnovaation soveltaminen ja hyödyntäminen laajamittaisesti maakunnan yritysten liiketoiminnan tarpeisiin.
Hankkeessa kehitettävä, mobiiliteknologiaa älykkäästi hyödyntävä, pilvipalvelukonsepti pilotoidaan aidossa toimintaympäristössä satakunnassa toimivien yritysten ja kuntatoimijan avulla. APILTA hankkeessa jatkokehitetään aiemmassa tutkimushankkeessa (Data to Intelligence SHOK-hanke) kehitettyä VisualLabel -alustaa yleiskäyttöisemmäksi, toisin sanoen useiden erilaisten datalähteiden älykästä yhdistämistä ja käsittelyä tukevaksi palvelualustaksi. Hankkeen tuloksena syntyy uusi avoin pilvipalvelupohjainen järjestelmä, joka pilotoidaan ja kelpoistetaan yhdessä satakuntalaisten pk-yritysten avulla yritystoiminnan digitalisoitumista tukevia tarpeita palvelevaksi.
APILTA hankkeen avulla tuotetaan pilotoitavia prototyyppejä, jolloin muodostuu skaalautuvia esimerkkejä digitalisaation avulla saavutettavasta lisäarvosta. Hankkeessa luotavat ja pilotoitavat ratkaisut perustuvat älypuhelimien kuva-, video- ja moninaista anturidataa hyödyntävään pilvipalveluun. Kerättyä avointa dataa voidaan analysoida ja jalostaa eri tarpeisiin. Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaista älykästä teknologiaa ja kehittämistyön tuloksilla on myös kansainvälistä uutuusarvoa sekä uudenlaista liiketoimintapotentiaalia maakuntaan. APILTA hanke toimii käytännönläheisenä esimerkkinä satakuntalaisten pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimusorganisaation yhteistyön avulla syntyvästä, ja maakunnan osaamispääomaa kasvattavasta, uuden teknologian innovatiivisesta käyttöönotosta ja uusien palvelujen kehittämisestä.
Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ja tulosten hyödyntäjinä ovat satakuntalaiset pk-yritykset sekä kunnat. Hankkeen tuloksena olevan palvelukonseptin kehittämiseen ja pilotointiin osallistuu em. kohderyhmien toimijoita laaja-alaisesti. Avoimen palvelualustan kehitystä, pilotointia sekä hankkeen koordinointia ja operatiivista toimintaa johtaa TTY Porin laitos, joka toimii samalla hankkeen innovaatiotoiminnan veturina. TTY Porin laitoksen tietotaidon ja osaamisen pohjalta hankkeen yhteistyökumppanit saavat mahdollisuuden osallistua uuden teknologian, ja sen avulla toteutetun älykkään palvelun pilotointiin ja kehittämiseen.
Hankkeessa kehitettävä järjestelmä kerää joukkoistettua kuva-, paikka-, ja inertiadataa lukuisista liikenteessä olevista ajoneuvoista. Palvelintietokantaan kerättävää dataa voivat hyödyntää useat eri tahot ja toimijat, kukin omiin tarkoituksiinsa ja tarpeisiinsa. Esimerkiksi tien ylläpitäjille reaaliaikainen tieto tien kunnosta tuottaa kustannussäästöjä, koska tiestön ylläpitotoimenpiteet, kuten lumenauraus, hiekotus ja suolaus, voidaan priorisoida kulloinkin vallitsevan paikallisen tarpeen mukaan. Vastaavasti pidemmän aikajakson datan ja liikennemäärien seurannalla ja analyysillä tiestön päällystämistarpeet (tiestön kunnossapito) voidaan ennakoida. Tien käyttäjät voivat puolestaan ennakoida ajo-olosuhteet, sekä seurata liikenteen ja myös liikenteen oheispalveluiden kuten huoltoasemien ja taukopaikkojen ruuhkaisuutta. Lisäksi palvelintietokannan sisällön (kuvat, videot ja paikkatiedot) avulla esimerkiksi vahinkotilanteiden selvittäminen helpottuu huomattavasti, mikä olisi eduksi kaikille tien käyttäjille, vakuutusyhtiöille sekä julkiselle vallalle.
APILTA hankkeessa kehitettävä uusi teknologiaratkaisu pilotoidaan aidossa toimintaympäristössä satakuntalaisten pk-yritysten ja Porin kaupungin avulla. Seuraavassa on listattuna APILTA hankkeessa jo mukana olevat yhteistyökumppanit (Liitteet 5-10). Hankekonsortiota koostettaessa on pyritty mahdollisimman laaja-alaiseen ja kattavaan edustukseen päivittäisliikenteen erityyppisistä toimijoista joukkoistetun kuvadatan kerääjinä. Tämä otanta edesauttaa tunnistamaan relevantteja tapauksia ja tilanteita, joissa järjestelmän tarve voidaan osoittaa ja todentaa käytännössä. Kuljetus- ja logistiikka toimialalta mukana ovat: Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy, Veikko Lehti Oy ja Porin Linjat Oy; Teiden kunnossa- ja ylläpito toimialalta Porin kaupunki/tekninen palvelukeskus; Pilvipalveluiden kehittämistä edustavat: Ficolo Oy ja SWOcean Oy. Hankkeessa kehitettävää järjestelmää tullaan pilotoimaan hankkeen aikana kaikkien edellä mainittujen kuljetus- ja kunnossapitotoimijoiden ajoneuvoissa. Hankkeen aikana pilotoitavat käyttötapaukset määritellään toimialakohtaisesti, jotta kehitettävän järjestelmän monipuolisuus ja hyödyt olisivat mahdollisimman helposti otettavissa päivittäiseen käyttöön. Kaikki hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan avoimesti siten, että ne palvelevat maakunnan yrityksiä ja kuntatoimijoita mahdollisimman laajalti.
Hankkeen aikana myös muilla teemasta kiinnostuneilla satakuntalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tulla mukaan pilvipalvelukonseptin kehitykseen ja pilotointiin. Maakunnassa kuljetus- ja logistiikkatoimintaa harjoittavat yritykset (teollisuus, elintarvike, satama, jne.) ovat myös potentiaalisia järjestelmän pilotoijia. Kaikki hankkeeseen osallistuvat, ja kehitettävää konseptia pilotoivat yritykset koostavat omat näkemyksensä ja kokemuksensa käyttötapaus- ja toimialakohtaisesti. Saadun informaation avulla pilvipalvelukonseptin jalostaminen ja kehittämissuunnitelma saadaan mahdollisimman laaja-alaiseksi sekä mahdollisimman monia yrityksiä palvelevaksi.
Konseptin kehittämisessä ja pilotoinnissa keskitytään satakuntaan ja satakunnassa toimiviin pk-yrityksiin, mutta konseptin ja siinä kehitettyjen palvelujen, sekä sitä palvelevien sovellusten, markkinointi ja hyödyntäminen on mahdollista laajentaa kattamaan koko Suomen tarpeita. Hankkeen tulokset omaavat selkeästi myös kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia.
Kaikki, myös ns. tavalliset, tienkäyttäjät hyötyvät hankkeen tuloksista parantuneena palveluna (teiden kunto ja kunnossapito, reittisuositukset, tilannekuvan saanti, jne.). Erilaisia uusia palveluita kaikille tienkäyttäjille on mahdollista kehittää datafuusion keinoin. Mitä enemmän avointa liikennedataa hankkeessa kehitettävään pilvipalveluun kertyy, sitä moninaisempia tapoja ja mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle syntyy. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat täten myös maakunnassa toimivat mobiili-, tiedonsiirto- ja tiedontallennuspalveluja kehittävät ja tuotteistavat yritykset. Datan tallennuspalvelut sekä kerätyn datan analysointi, luokittelu ja yhdistely (datafuusio) ovat uusia liiketoiminnan alueita, joille syntyy markkina- ja liiketoimintapotentiaalia hankkeen tuloksena.
Hankkeen tuloksia voivat mahdollisesti hyödyntää myös viranomaistahot (pelastustoimi, sairaankuljetus, poliisi, jne.) sekä tieverkon turvallisuudesta huolehtivat ja vastaavat tahot (liikennevirasto ja tiepalvelutoimijat) omassa valvonta- ja hälytystoiminnassaan. Lisäksi konseptin tuottamaa informaatiota voivat hyödyntää niin postinjakelu, kuin taksi ja muut henkilökuljetuspalvelut. Myös vakuutusyhtiöt sekä tieliikenteen erilaisia vahinkotilanteita tutkivat viranomaiset voivat saada palvelualustan avulla hyötyä ja lisä-arvoa erilaisten tilannekuvatallenteiden myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 84 320
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 84 320
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 140 120
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 140 120
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan, Rauman
Kunnat: Kokemäki, Säkylä, Eura, Ulvila, Merikarvia, Huittinen, Pomarkku, Harjavalta, Rauma, Siikainen, Pori, Kankaanpää, Nakkila, Karvia, Eurajoki, Jämijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 8 |
| Hanke on ympäristöystävällinen ja siten ympäristöä säästävä. Hankkeen toimenpiteissä on digitalisaation myötä saatava resurssitehokkuus keskeistä, kun yrityksissä kehitetään ja uudistetaan omia toimintatapoja, työkaluja ja palveluita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Digitaaliset toimintatavat vähentävät mm. liikkumistarvetta ympäristöä kuormittavilla kulkuneuvoilla, mikä osaltaan auttaa vähentämään ilmastomuutosten aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeen toiminta ei ole ollenkaan haitaksi kasvillisuudelle, eliöille eikä haittaa luonnon monimuotoisuutta; jossakin määrin se suojaa niitä keskittämällä huomiota ei-aineellisiin hyödykkeisiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 8 |
| Hankkeen digitalisaatiota hyödyntävä kehittämistoiminta vähentää juurikin toimintaa, joka kuluttaa vesiä, maaperää ja ilmaa. Erityisesti matkustamistarve sähköisiä menetelmiä ja yhteyksiä käytettäessä vähenee ja siitä aiheutuva kulutusvaikutus luontoon pienenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hankkeella ei ole Natura 2000-ohjelman suhteen välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Lähes kaikki digitaalisaation hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet voivat vähentää aineellisten materiaalien käytön tarvetta ja niin muodoin myös jätteiden muodostuminen pienenee. Toiminnot tulevat aiempaa yksinkertaisimmiksi ja tiedonvälitys tapahtuu pitkälti sähköisin yhteyksin; esim. paperin kulutus pienenee. Tämä koskee pääosin myös APILTA hanketta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
| Hankkeessa ei sinällään pohdita, mistä tarvittava energia saadaan. Sivujuonteena voitaneen silti arvioida, että digitaalisuus ympäristön kuormittavuutta vähentäessään kannustaa samalla vähähiilisyyteen kaikessa yritystoiminnassa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 8 |
| Hanke vahvistaa paikallista elinkeinoelämää lisäämällä alueellisesti osaamista ja parantamalla yritysten tuottavuutta digitalisoituvan aikakauden toimenpitein. Yritysten toimintakulttuuri monipuolistuu ja verkostoituu. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävät digitaaliset toimintatavat ovat käytännössä aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja käyttöä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Sähköisten digitaalisten menetelmien kehittäminen ja käyttö vähentävät merkittävästi logistiikaltaan ympäristöä kuluttavia liikunta- ja liikkumismuotoja. Esim. tuotantoa voidaan kehittää ja asiakkaita palvella etäyhteyksin ja - järjestelmin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen digitalisaatiota hyödyntävien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon yrityksissä sisältyy usein myös muutoksia työhyvinvoinnissa. Muutokset voivat kokea joko positiivisina tai negatiivisina riippuen kokijan asenteista ja tietämyksestä työympäristön muutostekijöiden suhteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Naiset ja miehet ovat hankkeessa täysin tasa-arvoisessa asemassa; ehkä silti hankkeen voidaan katsoa jopa edistävän tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Hanke vahvistaa osallistuvien henkilöiden osaamista ja vähentää mahdollista eriarvoisuuden tunnetta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen vaikutuksia kulttuuriympäristöön on vaikea arvioida. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Digitalisaation hyödyntämisen myötä ympäristöä kuluttavien toimintatapojen käyttö vähentyy. Digitalisaation ymmärtämisen myötä ympäristöosaaminen sekä halu suojella ympäristöä yleensä paranee. | ||
APILTA-hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin prototyyppisovelluksia liikenteen tarpeisiin älypuhelimen ominaisuuksia ja kyvykkyyksiä hyödyntäen. Mobiiliteknologiaa älykkäästi ja innovatiivisesti soveltaen hankkeen aikana luotiin erilaisia käyttötapauksia ja niille taustajärjestelmiä, joiden avulla kerättiin, siirrettiin ja tallennettiin liikennedataa ajoneuvoista pilvipalveluun analysointia ja jatkojalostusta varten. Hankkeessa luodut ja pilotoidut ratkaisut perustuivat älypuhelimien sisältämän kuva-, video- ja moninaisen muun anturidatan keräämiseen, tallentamiseen ja muokkaamiseen. Sovellusten avulla kerättyä liikennedataa voidaan analysoida, visualisoida ja edelleen jalostaa erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Lisäksi hankkeessa selvitettiin: uusien ja nousevien tiedonsiirtomenetelmien käyttöä ja soveltuvuutta mobiililaitteilla kerättävän tiedon siirtoon; liikenteen avoimen datan tietolähteiden saatavuutta ja soveltuvuutta pilvipalveluissa hyödynnettäväksi; sekä joukkoistamisen hyödyntämistä liikennedatan keräämisessä. APILTA hankkeen tuloksena saatiin uudenlaisia, skaalautuvia ja myös liiketoimintapotentiaalia sisältäviä esimerkkejä mobiiliteknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä liikenteen ja liikennöinnin alueilla. Hankkeessa kehitettyjen prototyyppisovellusten käyttötapaukset suunniteltiin, ja myös pilotoitiin, aidoissa toimintaympäristöissä yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden yhteistyökumppanien kanssa. APILTA hanke toimi siten käytännönläheisenä esimerkkinä satakuntalaisten pk-yritysten, julkisen sektorin (kunnat) ja tutkimusorganisaation yhteistyön avulla syntyneestä digitalisaation mahdollistamasta uuden teknologian innovatiivisesta käyttöönotosta ja uusien palvelujen kehittämisestä.