|
|
|
Hankekoodi: A71946
Hankkeen nimi: Innovaatioseteli
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2016 ja päättyy 30.6.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tredea Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2252888-5
Jakeluosoite: Kelloportinkatu 1 C
Puhelinnumero: 040 637 8702
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tredea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REUNAVUORI JUKKA KALEVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.reunavuori(at)tredea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 637 8702
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kehittämällä yrityspalvelusetelijärjestelmää yksinkertaistetaan yrityksille suunnatun palvelun hankintaa, tehdään palvelujen tuottamisesta dynaamisempaa ja nopeasti yritysten tarpeisiin reagoivaa ja avataan samalla palvelujen tuottamisen mahdollisuus mahdollisimman laajalle toimijajoukolle erityisesti yksityisen sektorin yrityksiä. Yrityspalvelujen uudenlaiset hankintatavat lisäävät palvelujen markkinaehtoista tuottamista, lisäävät avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja edistävät yrityspalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja ymmärrettävyyttä.
Innovaatioseteli-hankkeessa pilotoidaan konkreettisesti innovaatioseteliä pk-yritysten kanssa yhteistyössä. Kehitettäviä toimialoja ovat älykäs liikkuminen, hyvinvointi, uudistuva teollisuus sekä älykkääseen kaupunkikehittämiseen tarjottavien uusien ratkaisujen edistäminen. Setelillä pyritään tukemaan digitalisaatiota ja esimerkiksi Internet of things ja internet of everything -teemojen huomioon ottamista setelillä ostettavissa palveluissa.
Setelillä tuettava palvelun on tarkoitus madaltaa kynnystä käyttää innovaatio-, kansainvälistymis- ja kasvupalveluita. Palvelun tulee olla yritykselle merkittävä avaus tai askel uuteen.
Innovaatioseteli-hankkeessa rakennetaan setelille toimiva digitaalinen palvelualusta ja testataan sen käyttöä käytännössä. Setelien pilotoinnin aikana kerätään käyttäjäkokemusta seteliä käyttäviltä yrityksiltä, palvelun tuottajilta, hallinnoijilta sekä sidosryhmiltä. Setelin pilotoinnin aikana kerätään myös tietoa sen aikaansaamista vaikutuksista yrityksen TKI-toimintoihin, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyen.
Innovaatioseteli-hankkeen tavoitteena on mahdollistaa setelijärjestelmän käyttöönotto laajemminkin ja pilotoinnin aikana tehdä yhteistyötä erityisesti TEM:in kanssa liittyen yrityspalvelujen kansalliseen kehitystyöhön.
Hankkeen kohderyhmää ovat Tampereen kaupunkiseudulla toimivat pk-yritykset (setelin käyttäjinä) ja julkisia yrityspalveluja tuottavat organisaatiot (yhteistyö ja koordinointi). Hankkeen ensisijaiset vaikutukset kohdistuvat pk-yrityksiin.
Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat kaikki alueella asuvat ihmiset sekä alueella toimivat yritykset. Välillinen vaikutus näkyy yrityspalvelujen ymmärrettävyyden ja alueen vetovoiman kasvamisen kautta. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat myös alueen kunnat etunenässä Tampereen kaupunki, jotka jatkossa voivat ottaa hankkeessa kehitettävän järjestelmän käyttöönsä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 880 042
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 870 019
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 466 737
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 450 032
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Pirkkala, Vesilahti, Kangasala, Orivesi, Lempäälä, Nokia, Tampere, Ylöjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30, joihin työllistyvät naiset 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17.50, joihin työllistyvät naiset 7.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 7 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen tukee myös ympäristöystävällisten ratkaisujen löytämistä esimerkiksi liikenteen kehittämisessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 7 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen tukee myös ympäristöystävällisten ratkaisujen löytämistä esimerkiksi liikenteen kehittämisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali vaikutukseltaan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen tukee myös ympäristöystävällisten ratkaisujen löytämistä esimerkiksi liikenteen kehittämisessä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen tukee myös taloudellisesti kestävien materiaaliratkaisujen löytämistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä esimerkiksi rakennetun ympäristön osalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Innovaatiosetelillä tuetaan pk-yritysten kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa ja vahvistetaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Näiden kautta tuetaan elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Innovaatioseteli aktivoi pk-yrityksiä t&k&i-toimintojen käynnistämiseen ja myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Innovaatioseteli aktivoi yrityksiä sisällyttämään tuotekehitykseen poikkileikkaavana teemana myös digitalisaation. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen tukee erityisesti liikkumisen ja logistiikan kehittämistä ja uusien ratkaisujen löytämistä osana esikaupallisia hankintoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen ja pk-yritysten aktivoiminen kuntien innovatiivisiin hankintoihin liittyen voi tukea uusien sote-palvelujen ja ratkaisujen löytymistä ja niiden pilotoimiseen ja demoamiseen kannustamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on tasa-arvo neutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on yhdenvertaisuuden näkökulmasta neutraali. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on kulttuuriympäristön kannalta neutraali. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hanke voi edistää ympäristöosaamisen lisääntymistä edistäessään yritysten t&k&i -toimintoja ja uusien innovatiivisten pilottien ja demojen toteutuksia liittyen innovatiivisiin hankintoihin. | ||
Business Tampereen (Tredea) innovaatiosetelikokeiluhanke alkoi tammikuussa 2016 ja päättyi kesäkuussa 2018. Hankkeessa pilotoitiin innovaatioseteliä yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Setelillä tuettavan toiminnan oli tarkoitus madaltaa kynnystä käyttää innovaatio-, kansainvälistymis- ja kasvupalveluita. Hankkeessa on myös rakennettu digitaalinen palvelualusta, jonka kautta mm. setelin hakeminen ja myöntäminen sekä palvelujen tarjoaminen on järjestetty. Pilottihankkeen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa setelijärjestelmän käyttöönotto ja hallinnointi hankkeessa kehitetyllä digitaalisella alustalla laajemminkin Suomessa.
Setelin kokeiluhanketta edelsivät toiminnalliset esiselvitykset innovaatioseteleistä ja kansainvälistymisseteleistä sekä juridinen esiselvitys yrityspalvelujen tuottamisesta sähköisellä palvelusetelijärjestelmällä julkisoikeuden, valtiontukisääntelyn, hankintalainsäädännön ja IT-oikeuden näkökulmista. Esiselvitysvaiheen perusteella päätettiin pilottivaiheen käynnistämisestä. Hankkeen budjetti oli 1.466.737 €, josta 60% rahoitettiin Euroopan Aluekehitysrahaston varoista ja 40% Tampereen kaupunkiseudun kuntien rahoittamana. Hankkeen puitteissa myönnettiin yhteensä 167 seteliä, yhteisarvoltaan 754.500 €. Tuen maksimimäärä yritystä kohti hankkeen aikana oli 5.000 €.
Setelihankkeessa rakennettiin digitaalinen palvelualusta, jonka kautta palveluntuottajien rekisteröityminen ja setelin hakeminen toteutettiin. Innovaatiosetelipalveluja toteuttavien palveluntuottajien tuli rekisteröidä palvelualustalle ns. tuotekortti, josta kävi ilmi tarjottava palvelu tarkkoine sisältöineen. Palveluntuottajaksi ryhtyminen oli siten vapaata eikä palveluntuottajia valittu hankkeeseen esim. kilpailutuksen kautta. Palveluntuottaja saattoi määrittää palvelun hinnan 500–5000 euron välille. Palveluntuottajien tuotekortit tarkastettiin setelimallin hallinnoijan toimesta ennen tuotekortin hyväksyntää ja julkaisemista. Seteliä hakeva yritys puolestaan valikoi alustalta etukäteen haluamansa tuotekortin, jonka jälkeen yritys haki innovaatioseteliä tämän nimenomaisen palvelun ostamista varten.
Setelin käyttötarkoituksen piti olla hakijalle ”avaus uuteen” omassa liiketoiminnassaan. Lisäksi käyttötarkoituksen tuli liittyä yhteen tai useampaan nimetystä viidestä teemasta (uudistuva teollisuus, hyvinvointi, IoT, älykäs liikkuminen ja älykkään kaupungin muut ratkaisut), sekä tukea yrityksen kasvua ja/tai kansainvälistymistä sekä optiona digitalisaatiota.
Tuki myönnettiin yritykselle de minimis -ehtoisena yritystukena. Yritysten yritysmuotoja, toimialaa tai kokoa ei ollut rajoitettu. Setelin myöntämisessä ei sovellettu hankkeiden sisällöllistä arviointia. Arviointi rajoittui setelin myöntämisen ehtojen täyttymiseen ja hankkeen tukikelpoisuus varmistettiin jo etukäteen suuntaamalla hakemukset hallinnoijan hyväksymiin palvelukortteihin. Näin toimimalla pyrittiin pitämään hallinto kevyenä ja takaamaan, että yritykset saavat rahoituspäätökset nopeasti. Myöntäminen tapahtui joko hakujärjestyksessä tai arvonnalla hyväksyttävien hakemusten kesken. Yritykselle myönnetty seteli maksettiin suoraan palveluntuottajalle palvelun toteuttamisen jälkeen. Palveluntuottaja laskutti asiakasyritykseltä lisäksi arvonlisäveron osuuden tuotettavasta palvelusta. Tämä osuus oli asiakasyritykselle verovähennyskelpoinen.
Tampereen seudun innovaatiosetelikokeilu tavoitti pääosin nuoria ja pieniä yrityksiä. Miltei puolet setelin saaneista yrityksistä oli perustettu vuonna 2012 tai sen jälkeen. Niistä yrityksistä, joiden liikevaihtotieto on selvillä, 82 prosenttia kuului mikroyrityksiin, eli niiden liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa. Noin puolet yrityksistä ei ollut aiemmin hakenut tai saanut lainkaan de minimis - muotoista tukea. Setelin saaneiden yritysten lailla myös palveluntuottajat olivat suurimmalta osalta melko pieniä ja nuoria yrityksiä, ja 80 prosenttia niistä yrityksistä, joiden liikevaihtotieto on löydettävissä, kuului mikroyrityksiin.
Kolmasosa innovaatiosetelihankkeista liittyi palvelujen kehittämiseen ja palvelumuotoiluun. Setelillä tehtiin paljon myös teknistä kehittämistä ja testausta, markkina- ja asiakasselvityksiä sekä liiketoiminnan digitalisointiin liittyvää kehittämistä. Noin joka kymmenes setelihanke sivusi joko IPR-selvityksiä ja juridisia kysymyksiä, media- ja viestintästrategiaa tai rahoitusta.
Innovaatiosetelin vaikuttavuusselvitys tehtiin hankkeen loppuvaiheessa, toteuttajana 4Front Oy. Innovaatiosetelin avulla yritykset pystyivät toteuttamaan kehityshankkeensa nopeammin, laadukkaammin ja laajempina kuin ilman seteliä olisivat tehneet. Innovaatiosetelillä toteutetut hankkeet ovat monessa yrityksessä poikineet myös jatkohankkeita. Yritykset ovat olleet erittäin tyytyväisiä innovaatiosetelillä toteutettuihin kehityshankkeisiin. Valtaosa (85 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti saaneensa setelillä toteutetusta hankkeesta haluamansa tulokset, minkä lisäksi 14 prosenttia ilmoitti saaneensa haluamansa tulokset osittain. Kolme yleisintä tulosta setelihankkeesta yrityksille oli kehittynyt tuote tai palvelu (50 %), uudet kontaktit, yhteistyökumppanit tai asiakkaat (30 %) ja apu kansainvälistymiseen (24 %). Yritykset ovat kokeneet seteliprosessin pääosin vaivattomaksi (38 %) tai erittäin vaivattomaksi (43 %).
Setelihankkeen vaikutuksia tarkasteltiin kyselyssä kolmen osa-alueen näkökulmasta: viennin aloittaminen tai laajentaminen, syntyneet työpaikat sekä lisääntynyt liikevaihto. Kyselyyn vastanneista setelin saaneista yrityksistä 50 % ilmoitti aloittaneensa innovaatiosetelillä tehdyn toimenpiteen seurauksena viennin tai laajentaneensa toimintaansa uudelle vientimarkkina-alueelle. Setelillä toteutettujen toimenpiteiden avulla on syntynyt yhteensä 17,5 työpaikkaa. Lisäksi yli puolet (58 %) vastanneista yrityksistä odottaa uusien työpaikkojen syntymistä innovaatiosetelihankkeen seurauksena seuraavan 1–2 vuoden aikana. Innovaatiosetelillä tehdyn toimenpiteen seurauksena on toteutunut merkittävä (yli 10 %) liikevaihdon lisäys 17 prosentissa yrityksistä. Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) yrityksistä ilmoitti pitävänsä todennäköisenä, että merkittävä liikevaihdon lisäys on todennäköinen seuraavan 1–2 vuoden aikana. Jopa neljä viidestä (80 %) palveluntuottajasta ilmoitti saaneensa yhden tai useamman uuden asiakkaan innovaatiosetelin avulla.
Vaikuttavuusarvioinnin yhtenä tavoitteena oli tuottaa analyysi setelikokeilun hyödyistä suhteessa sen kustannuksiin. Eri skenaarioiden pohjalta päädyttiin siihen, että jokainen setelin muodossa jaettu euro tuottaa kahden vuoden kuluessa 3,4–5,4 euroa liikevaihtoa setelin saaneissa yrityksissä, ja setelin tuottaman arvonlisäyksen kerroin on välillä 1,0–1,7. Laskelman perusteella voidaan olettaa, että hanke on ollut kustannusten ja hyötyjen perusteella sekä yritysten että yhteiskunnan kannalta vaikuttavaa ja perusteltua toimintaa. Huomattava on, että hankkeiden todellinen vaikuttavuus toteutuu, jos hankkeessa tehty investointi, eli digitaalinen setelialusta, otetaan jatkossa laajemmin käyttöön ja se tehostaa yrityspalvelusetelin tapaisten yritystukien hallinnollista prosessia maassa laajemminkin.
Johtopäätöksenä seteliä hakevan yrityksen näkökulmasta voidaan todeta, että setelimallin etuna on hallinnollinen keveys ja se, että seteli on nopeasti haettavissa ja yrityksen käytettävissä. Se tarjoaa ulkopuolisen asiantuntijan palvelujen käytön mahdollisuuden erityisesti yrityksille, joilla ei ole joko resursseja asiantuntemuksen hankkimiseen tai olemassa olevia kontakteja ja verkostoja, joista ulkopuolista apua voi hankkia. Setelimallien perusperiaatteena on, että yritys, jolle seteli myönnetään, saa sekä päättää itse mihin setelin käyttää että valita haluamansa palvelutuottajan useiden vaihtoehtojen joukosta oman tarpeensa mukaisesti. Setelin saaneiden yritysten kehittämistoiminnan käynnistämisen ohella innovaatioseteleillä pyritään vaikuttamaan myös palvelumarkkinoiden rakentumiseen. Innovaatiosetelihankkeessa palveluntuottajiksi rekisteröityneet toimijat ovatkin joutuneet kehittämään omaa palvelutarjontaansa setelialustalle laadittuja tuotekortteja varten.
Digitaalinen alusta on ollut merkittävä investointi, joka kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan jatkuvaan käyttöön ja levittää myös muille seteliä käyttäville alueille. Digitaalisen alustan tehokkaalla käytöllä voidaan alustan kautta todennäköisesti jakaa moninkertainen määrä seteleitä, suhteessa kokeiluhankkeessa jaettuun budjettiin, lisäämättä seteleiden hallinnointiin tarvittavaa kokonaishenkilötyöpanosta.
Maakunnalle seteli on käyttökelpoinen työkalu kasvupalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä elinkeinostrategisten tavoitteiden tukemiseen. Innovaatioseteli voi toimia ensimmäisenä kontaktina uusille ja kasvuhakuisille yrityksille ostopalveluihin sekä tarjota mahdollisuuden käyttää julkisia palveluja myös jatkossa. Näiden näkökulmien lisäksi olennaista on kuitenkin huomioida setelien laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ja setelin toimivuus elinkeino- ja innovaatiopolitiikan instrumenttina. Tämän laajemman elinkeinopolitiikan näkökulmasta innovaatioseteli on erityisesti ”matchmaking-” ja ”tuuppaus”-tyyppinen työkalu, jolla verkotetaan yrityksiä palveluntuottajiin ja luodaan siten yhteistyötä, jota ei muuten olisi syntynyt, sekä kannustetaan yrityksiä kehittämistoimintaan.