Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71948

Hankkeen nimi: SAOSTUS - Kemiallinen saostus uusien metallikemikaalien valmistuksessa, liuospuhdistuksessa ja veden käsittelyssä (investointiosio)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2016 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (toteutuspaikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius)

Puhelinnumero: 06-8294111 (keskus)

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.chydenius.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Tynjälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijatohtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.tynjala(at)chydenius.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 544 3086

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun yliopisto, 0245895-5
Centria-ammattikorkeakoulu Oy, 1097805-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liuotus ja kemiallinen saostus ovat keskeisiä hydrometallurgisen teollisuuden yksikköprosesseja. Kemiallista saostusta käytetään teollisuudessa uusien kemikaalien valmistuksessa, vesien ja jätevesien puhdistuksessa sekä prosessiliuoksien käsittelyssä, mm. poistamalla niistä epäpuhtauksia. Lisäksi liuotus- ja saostusosaamista tarvitaan mm. kiertotalouden uusissa haasteissa, mm. metallien ja metallikemikaalien kierrätyksessä ja talteenotossa. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää kemiallisia saostusilmiöitä, liuotukseen ja saostukseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Kokkolan suurteollisuusalueella sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, jossa jo nyt valmistetaan useita eri metalleja ja kemikaaleja hyödyntämällä hydrometallurgisia yksikköprosesseja. Teollisuusalueen prosesseissa rikasteen liuotus, liuospuhdistus ja saostus ovat keskeisimmät yksikköprosessit. Näiden ydinprosessien hallinta mahdollistaa mm. nykyisten hightech-kemikaalien tuotannon ja jatkojalostamisen alueella.

SAOSTUS-hankkeen päämääränä on tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja uutta osaamista erityisesti kemialliseen saostukseen, mutta myös liuotukseen ja liuospuhdistukseen liittyen (kehittämisosio). Tutkittavat liuotus-saostusreaktiot valitaan yhteistyössä yritysten kanssa, ja hankkeessa pääpaino on prosessointimenetelmissä. Välillisesti tavoitteena on myös tuottaa uutta teknologiaa ja liiketoimintamahdollisuuksia osallistuville yritykselle sekä tutkimuksen ja tieteen tulosten tuotteistaminen uusiksi tuotteiksi ja tuotantoteknologioiksi.

SAOSTUS-projektissa vahvistetaan lisäksi korkeakoulujen tutkimusympäristöä saostuslaboratoriolla (investointiosio), joka laajennetaan nykyisestä laajuudestaan usean reaktorin muodostamaksi kokonaisuudeksi (sisältäen laboratoriomittakaavan reaktorit, syöttöpumput ja erotuslaitteistot). Muilta osin hyödynnetään aikaisemmissa
hankkeissa rakennettuja tutkimusympäristöjä. Saostuslaboratorio toimii samalla laboratoriomittakaavan tutkimus- ja kehittämisympäristönä ja siinä voidaan tutkia saostusilmiöitä ennen Chemplantin pilot-mittakaavan reaktoreita. Lisäksi saostuslaboratoriossa valmistettuja kemikaaleja lämpökäsitellään aiemmassa hankkeessa hankitussa lämpökäsittelyuunissa ja niistä valmistetaan kennoja akkulaboratoriosssa. Hanke vahvistaa lisäksi osallistuvien yliopistojen ja korkeakoulujen osaamista sekä kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja edistää osallistuvien yritysten liiketoimintaa. Hanke vahvistaa myös alueen älykästä erikoistumista, koska vastaavia hydrotermisten prosessien oppimis- ja tutkimusympäristöjä ei ole muissa suomalaisissa korkeakouluissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvien tahojen (korkeakoulut, yritykset) toimintaan. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Kokkolan alueella toimivat kemian- ja metalliteollisuuden yritykset, ja jatkojalostavat yritykset ja/tai uutta liiketoimintaa alueelle suunnittelevat yritykset. Osallistuvat yritykset ovat pääosin tiedossa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen tutkimuslaitokset sekä mm. analytiikkapalveluja tarjoavat yritykset.
Laajemmin hanke liittyy alueen toimijoiden tuotannollisten ja tutkimuksellisten tavoitteiden edistämiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 279 062

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 279 062

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 862

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 343 161

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan

Kunnat: Kokkola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa kemiallisesta saostuksesta, eikä sen päätavoite ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteuttamiseen osallistuu sekä naisia että miehiä; eri sukupuolten osallistuminen huomioidaan hankkeen toteutuksessa, hallinnoinnissa ja ohjausryhmätyöskentelyssä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Materiaalitehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään hyödyntämällä saostuksessa raaka-aineina jätemateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita, ja siten säästämällä primäärien luonnonvarojen käyttöä. Hanke tukee myös kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 7
Osa hankkeessa kehitettävistä materiaaleista voidaan esim. saostaa hiilidioksidin avulla, jolloin hiilidioksia sidotaan lähtöaineeksi. Esim. litiumkarbonaatin valmistaminen ja edelleen jatkojalostus. Saostusympäristössä valmistetaan myös kemikaaleja ja prekursoreita energiaa varastoiviksi materiaaleiksi mm. sähköisiin ajoneuvoihin, jotka ovat CO2-vapaita kulkuneuvoja (riippuen sähkön tuotantotavasta). Hankkeessa tutkittavien raaka-aineiden käsittely tapahtuu pääosin hydrometallurgissa prosesseissa, jotka eivät vaadi korkeita lämpötiloja. Näistä tekijöistä johtuen CO2-päästöt ovat pienemmät verrattuna tyypillisiin tällä hetkellä käytettäviin energiateknologioihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoraa vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 2
Hankkeen ja uuden saostusympäristön sovelluksiin kuuluu uusien kemikaalien valmistus, erityisesti kemian teollisuuteen ja/tai kemian teollisuuden sivuvirroista ja siten päästöjä vähentävien tuotteiden ja ratkaisujen kehittäminen hyödyntämällä jätteitä ja teollisia sivuvirtoja. Lisäksi saostusta sovelletaan jäteveden käsittelyyn, mm metallien ja sulfaatin poistossa, joilla on suora pinta-ja pohjavesien likaantumista ehkäisevä vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa rajapintaa Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 4
Hankkeessa tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista uusien kemikaalien valmistuksesta ja niiden kestävyydestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 6
Osin hankkeessa kehitettävät uudet materiaalit tulevat energiaa varastoiviksi materiaaleiksi mm. sähköisiin ajoneuvoihin, joten näiltä osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön vaikuttaa laitteessa käytettävän sähköenergian tuotantotapa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 4
Hanke perustuu täysin toteutusalueella toimivien ja sinne toimintaa suunnittelevien kemian teollisuuden yrityksien ydintoimintoihin, uusien tuotteiden valmistamiseen, liuospuhdistukseen ja jatkojalostukseen sekä lyhyellä aikavälillä kaupallisesti hyödynnettävien uusien tuotteiden kehittämiseen. Lisäksi saostusympäristöä voidaan hyödyntää veden ja jäteveden käsittelyyn liittyen, mm. kunnalliset vedenkäsittelylaitokset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeen tavoitteena on uusimman teknologisen tietotaidon tuottaminen liittyen kemialliseen saostukseen sekä alueellisen älykkään erikoistumisen vahvistaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
Hankkeessa pyritään toteutusalueella saatavilla olevien raaka-aineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen, joka vähentää tarvetta ja riippuvuutta muualta tuotavien raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön (mm. sinkin, mangaanin, koboltin kierrätykseen liittyvät uudet ratkaisut). Hankkeessa kehitettävät uudet tuotteet edistävät kuljetuksen ja logistiikan osalta vihreitä ratkaisuja (mm. sähköiset jakelu- ja kuljetusautot).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 6
Kehitystoiminta tähtää uusien tuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen ja uuden liiketoiminnan syntyyn, jolla on positiivinen vaikutus työpaikkojen säilyvyyteen ja uusien työpaikkojen syntyyn alueella.
Tasa-arvon edistäminen 3 1
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvokysymykset, mutta sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 3
Hankkeessa pyritään eri organisaatioiden välisen yhteistyön edistämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 4
Potentiaalisten jätemateriaalien hyödyntämisen edistäminen vähentää jätteiden varastoinnista aiheutuvaa esteettistä haittaa, esim. teollisuusalueelle läjitettävät epäorgaaniset sakat.
Ympäristöosaaminen 7 4
Hanke pyrkii kokonaisvaltaiseen ympäristötiedon lisäämiseen, mm. jätevesien määrän ja kaasumaisten päästöjen minimointi, kaikissa eri hankkeen vaiheissa, vaikka tämä ei olekaan hankkeen ensisijainen tavoite.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-