Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A71950

Hankkeen nimi: Toholammin biojalostamon koevaihe

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Toholammin kehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2155867-9

Jakeluosoite: Lampintie 5

Puhelinnumero: 040 7686910

Postinumero: 69300

Postitoimipaikka: Toholampi

WWW-osoite: http://www.toholamminkehitys.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esa Järvenoja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.jarvenoja(at)toholamminkehitys.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407686910

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koevaiheen tavoitteena on kehittää teollisia menetelmiä nurmibiomassan jalostamiseen eri jalostusasteen tuotteiksi. Yksinkertaisesti valmistettu ja matalampaa investointia vaativia tuote on eläinproteiini sekä märehtijöille, että yksimahaisille eläimille kuten kanoille ja sioille. Eläinproteiinituote kilpailisi käytännössä maahantuotavan soijaproteiinin kanssa. Koska eläinravintoproteiinin hinta on matala, eläinproteiinin tuottaminen nurmesta ei ole yksistään kannattavaa. Nurmibiomassan pidemmälle jalostus pitää sisällään nurmikuituosan esikäsittelyn ja hydrolyysin sokereiksi. Hankkeessa kehitetään teollinen menetelmä nurmibiomassasta saatujen sokereiden prosessoimiseksi entsymaattisin ja kemiallisin menetelmin karboksyylihapoiksi. Hankkeessa on tavoitteena myös kehitttää teollinen menetelmä saatujen karboksyylihappojen puhdistamiseksi esimerkiksi polymeerimaterien valmistusta varten.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toteuttajina tulisi olemaan tutkimusyritykset, tutkimusorganisaatiot ja yliopistot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen maaseutuyrittäjät. Urakointi- ja kuljetusyritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 456

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 410 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 397 592

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen

Kunnat: Toholampi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lampintie 5

Postinumero: 69300

Postitoimipaikka: Toholampi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analysointia sukupuolinäkökulmasta toteutetaan hankkeen kuluessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Maaseutuyrittäjiä on tilastojen mukaan sekä miehiä, että naisia. Joten hanke palvelee molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Molemmille sukupuolille tarjotaan maaseutuyrittäjinä yhtäläiset mahdollisuudet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Paikallinen raaka-aine, ravinteiden kierrätys takaisin raaka-aineen kasvatukseen. Nurmi on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa kestävän kehityksen mukaiseksi raaka-aineeksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Nurmi raaka-aineesta saadut tuotteet korvaa raakaöljypohjaisia tuotteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Nurmiraaka-aineena käytetään usean eri luontaisen nurmilajin seosta jolloin monimuotoisuus säilyy.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Tarkoituksena on käyttää nurmen kasvatuksessa maatilojen lannasta saatavaa typpi- ja fosforilannoitetta jolloin päästöt vesistöihin vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 6
Lestijoella Natura status.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Testattavat prosessit suunnitellaan materiaalitehokkaiksi ja jätteiden muodostus minimoidaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Nurmen ligniini pyritään käyttämään energian tuotannossa, joka on nopeasti uusiutuva ja edullinen raaka-aine.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Maaseudun elävöittäminen ja uusien toimintamahdollisuuksien luominen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Paikallisten korjuu- ja kuljetusyritysten toimintojen aktivoituminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Maaseudulle on saatava uusia työpaikkoja, muutoin kaikki asuu tulevaisuudessa kaupungeissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa pyrittiin yhdistämään maatilatalouden tuotanto (nurmituotanto ja säilörehu) ja orgaanisen kemian osaaminen synnyttämään biotalouden uutta yritystoimintaa Keski-Pohjanmaalle.

Hankkeessa kehitettiin teollisia menetelmiä nurmibiomassan jalostamiseen eri jalostusasteen tuotteiksi. Yksinkertaisesti valmistettu ja matalampaa investointia vaativia tuote on eläinproteiini sekä märehtijöille, että yksimahaisille eläimille kuten kanoille ja sioille. Koska eläinravintoproteiinin tuottaminen nurmesta ei ole yksistään kannattavaa, nurmibiomassaa jalostettiin pidemmälle. Jalostus käsitti erilaisia menetelmiä nurmikuituosan esikäsittelyyn ja hydrolyysiin sokereiksi. Hankkeessa kehitettiin teollinen menetelmä nurmibiomassasta saatujen sokereiden prosessoimiseksi mikrobien avulla maitohapoksi. Maitohapon puhdistamiseksi prosessiliuoksesta testattiin erilaisia suodatusmenetelmiä.